Huijarisyndroomasta kärsivä kuvittelee, että on jotenkin vain vahingossa onnistunut huijaamaan muut uskomaan omiin taitoihinsa. Hän pelkää paljastuvansa eikä osaa enää nauttia työstään.
Huijarisyndroomasta kärsivä kuvittelee, että on jotenkin vain vahingossa onnistunut huijaamaan muut uskomaan omiin taitoihinsa. Hän pelkää paljastuvansa eikä osaa enää nauttia työstään.

Työelämän uurastaja saattaa kärsiä huijariajattelusta: hän ei usko itseensä, vaan pelkää toisten huomaavan, että onkin oikeasti huono hommissaan. Siksi uurastaja lisää tahtia – kunnes uupuu.

Sehän meni hyvin, kehuu työkaveri. Sen sijaan, että ottaisin kiitoksen vastaan, ajattelen:

Kohta hän huomaa, etten oikeasti osaakaan hommiani.

Tällä kertaa onnistuin, koska kävi hyvä tuuri.

Pian paljastuu, että en oikeastaan ole yhtään niin pätevä kuin muut luulevat.

Yllättävän moni ajattelee tällä tavalla. Ajattelutapaa on totuttu kutsumaan huijarisyndroomaksi: ihminen ei usko, että on hyvä työssään.

Hän kuvittelee, että on jotenkin vain onnistunut huijaamaan muut uskomaan omiin taitoihinsa ja pelkää paljastuvansa.

Kyse ei ole halusta huijata muita tahallaan, vaan uskomus siitä, että toiset eivät näe tai ymmärrä todellista tilannetta.

Nämä neljä ajatusta auttavat pyristelemään huijarisyndroomasta eroon.

1. Pohdi, miten sinut on kasvatettu

Huijariajattelu syntyy usein jo lapsuudessa, sanoo psykologi Tiina Ekman.

”Lapsen käsitys itsestään syntyy siitä, kuinka vanhemmat ovat nähneet hänen kykynsä ja ominaisuutensa ja miten niistä on puhuttu.”

Kun lapsen elinpiiri laajenee kodin ulkopuolelle, vanhempien hänelle antamat määritelmät saattavat olla ristiriidassa ympäristön määritelmien kanssa.

Eli esimerkiksi:

Vanhemmat kehuvat jatkuvasti lapsen osaavan mitä tahansa ja olevan paras kaikessa. Koulussa hän huomaakin olevansa keskiverto. Lapsi saattaa kokea itsensä huijariksi, kun ei pärjääkään odotusten mukaan.

Tai vaikkapa:

Lapselle luodaan kotona rooli, jonka mukaan hän on ihana, mutta ei erityisemmin lukuihmisiä. Jos lapsi sitten saakin koulussa kiitosta opiskelustaan, hän saattaa alkaa ajatella vain huijaavansa opettajaa.

Hämmentyneestä lapsesta voi kasvaa aikuinen, joka ei osaa ottaa palautetta vastaan.

Varhain syntyneet uskomukset itsestä muodostuvat identiteetin osaksi.

Hämmentyneestä lapsesta voi kasvaa aikuinen, joka ajattelee aina positiivisen palautteen saadessaan, että hän on jotenkin tahtomattaan onnistunut petkuttamaan toisia.

2. Tunnista, oletko työelämän uurastaja vai välttelijä

Pomo varmaan salaa katuu sitä, että palkkasi minut. Pitää tehdä enemmän, korvaisiko määrä laadun?

Osa huijarisyndroomasta kärsivistä paiskii hommia yötä päivää.

”He selittävät onnistumisensa kovalla työllä, eivät esimerkiksi lahjakkuudellaan. He ajattelevat, etteivät voi ikinä onnistua uudestaan, koska eivät jaksa raataa samalla tavalla jatkuvasti”, Tiina Ekman kuvailee.

Toiset taas välttelevät työtehtäviä, keksivät muuta tekemistä ja tarttuvat toimeen vasta viime hetkellä.

Kun huijarina itseään pitävä mokaa, hän ajattelee: no nyt muutkin näkevät totuuden.

He selittävät onnistumisensa hyvällä onnella ja sanovat, että se ei ole voinut olla omaa ansiota.

Kun huijari sitten epäonnistuu, kuten jokainen joskus, hän ajattelee sen olevan todiste omasta osaamattomuudesta.

Silloin hän ajattelee ainoastaan: no nyt muutkin näkevät totuuden.

”Huijariajattelusta kärsivä saattaa jättää väliin mahdollisuudet oppia uutta, edetä uralla ja saada aikaan asioita. Monet uupuvat ja kärsivät ahdistuksesta tai masennuksesta.”

3. Kyseenalaista se, mitä ajattelet

Huijarisyndroomasta on mahdollista päästä eroon tai ainakin sen kanssa voi oppia elämään, Tiina Ekman sanoo.

Huijarisyndrooma ei ole sairaus.

Ekman itse käyttää huijarisyndrooma-sanan sijaan mieluummin termiä huijariajattelu, koska kyseessä ei ole sairaus tai diagnoosi.

Hänen mukaansa tärkeintä on löytää erilainen tapa suhtautua omiin ajatuksiin. Tulisi oivaltaa, että ajatukset ovat vain ajatuksia, eivät ehdoton totuus.

Itselleen voi sanoa esimerkiksi:

Kun ajattelen, että en pärjää tai kelpaa, kyseessä on vain minun ajatukseni itsestäni.  Ajatus voi olla totta jossakin tilanteessa tai asiassa, mutta ei aina ja jokaisessa.

4. Toimi eri tavalla kuin ennen (vaikka se pelottaisi tai nolottaisi)

Helppohan sitä on sanoa, että muuta ajattelutapaasi. Käytäntö on sitten ihan eri asia, eivät ajatukset muutu noin vain.

”Monia huijariajattelusta kärsiviä auttaa jo se, että huonolle ololle ja hankalille ajatuksille löytyy selitys ja nimi, mutta usein on hyvä toimia myös konkreettisesti”, Tiina Ekman sanoo.

Hän ehdottaa asian ottamista puheeksi esimiehen kanssa. Jos huijausolosta puhuminen tuntuu vaikealta, voi kertoa, että omaan osaamiseen on vaikea uskoa.

Haluan oppia luottamaan osaamiseeni. En halua vähätellä itseäni.

”Esimieheltä kannattaa pyytää konkreettista arviointia omasta osaamisesta tehtävä tehtävältä ja harjoitella siihen arvioon luottamista.”

Itseään kannattaa muistuttaa yhä uudelleen:

Minä osaan tämän, tämän ja tämän, vaikken jaksa uskoa siihen. Haluan oppia luottamaan osaamiseeni. En halua vähätellä itseäni. Saan myös levätä.

Asiantuntijana psykologi Tiina Ekman

Arja - Kodin Kuvalehti
Seuraa 
Liittynyt12.8.2014

”Kohta kaikki huomaavat, etten oikeasti osaakaan” – näin pääset irti huijariajattelusta ennen kuin uuvut

Vierailija kirjoitti: Tuo huijarisyndrooma on outo nimitys epävarmalle ja kenties heikon minäkuvan omaavalle. Itse koin olevani suorittaja, kun toiminta ja työskentely ei tullut sisäsyntyisesti, vaan ikäänkuin katsoen ja oppien toisten ja kirjojen ohjeen mukaan. Kehuja on vaikea ottaa vastaan,jos on kasvanut mitättömäksi ja tullut torjutuksi. Tulee tunne, että on velkaa kiitoksesta. Niin tässähän se huijarisyndrooma sittenkin syntyy! Hei Vierailija, hyviä huomiota. Jutussakin kerrotaan kyllä,...
Lue kommentti
Omat sotkut on niin paljon mukavampi siivota kuin muiden.
Omat sotkut on niin paljon mukavampi siivota kuin muiden.

Pelot karisevat, ystävyyssuhteet syvenevät ja ruokaa riittää seuraavaksikin päiväksi. Listasimme 22 syytä iloita yksinelosta.

  1. Ei tarvitse ilmoittaa kenellekään, jos tekee mieli jäädä vielä yksille.
  2. Kukaan ei ole syönyt jäätelöä/suklaata/sipsipussia, jonka jemmasit pahan päivän varalle.
  3. Saa flirttailla sielunsa kyllyydestä – jos on sinkku tai sopinut parisuhteensa säännöistä.                
  4. Ex tempore -lähdöt ovat helpompia, kun ei tarvitse neuvotella aikatauluista, selittää menemisiään tai odotella ovensuussa.
  5. Oman asuntonsa saa sisustaa tai kausisomistaa kuten haluaa (jos haluaa).
  6. Kun tekee ruokaa, sitä jää seuraavaksikin päiväksi.
  7. Kukaan ei hoputa tai hidastele. Saa tehdä askareet juuri niin nopeasti tai hitaasti kuin haluaa.
  8. Ei tarvitse sietää kenenkään muun sotkuja. (Omat pyykkikasat ärsyttävät huomattavasti vähemmän kuin muiden.)
  9. Yksin oppii itsenäiseksi ja pelottomaksi, koska kukaan muu ei hoida asioita puolestasi. Itsestään voi löytää uusia puolia, kun on pakko ajaa itse autoa / nukkua yksin / uusia vakuutukset / käyttää iskuporakonetta.
  10. Unenlaatu on parempaa, kun kukaan ei kuorsaa tai pyöri vieressä. (Ratkaisu voi olla myös vuorotöitä tekevä puoliso. Tai eri makuuhuoneet. Tai korvatulpat.)
  11. Elämä ärsyttää paljon vähemmän, koska itselleen ei jaksa nalkuttaa. Tulee kinasteltua huomattavasti vähemmän turhista asioista.
  12. Ei tarvitse viettää aikaa kenenkään muun vaikeiden sukulaisten tai kavereiden kanssa.
  13. Ehtii ajatella enemmän ja paremmin, kun ei koko ajan puhu. Luovuuskin vaatii kukkiakseen rauhaa ja hiljaisuutta. Voi vaikka kirjoittaa romaanin.
  14. Itsetuntemus kehittyy, kun on rauhaa kuunnella itseään.
  15. Ystävyyssuhteet syvenevät, kun niille on enemmän aikaa. Yksin huomaa, että rakkautta saa muualtakin kuin parisuhteesta.
  16. Yhdelle on aina tilaa ravintolassa / teatterissa / hotellissa. (Huone kyllä maksaa enemmän.)
  17. Yksin on enemmän aikaa miettiä omia toiveitaan ja haaveitaan. Onko tämä se elämä, jonka halusin? Mitä todella haluan?
  18. Kukaan muu ei jätä kaapinovia auki / vessanpöntön kantta ylös / sukkia lattialle / likaisia astioita tiskialtaaseen.
  19. Yksin tutustuu enemmän uusiin ihmisiin, kun elämä laajenee helpommin kodin ulkopuolelle.
  20. ...ja jaksaa vielä unelmoida ja uskoa romanttiseen rakkauteen, kun arkirealismi ei ole päässyt väliin (paitsi masentavien Tinder-treffien jälkeen).
  21. Ei tarvitse odottaa toisen kotiintuloa, että voi katsoa suosikkisarjan seuraavan jakson. Voi vetäistä vaikka kaikki jaksot putkeen, jos siltä tuntuu.
  22. Kun on itse vastuussa itsestään, oppii, ettei omaa onnea kannata ulkoistaa kenellekään muulle. Ei ole väärällä tavalla riippuvainen muista, kun huomaa, että voi itse tehdä asioita, jotka lisäävät iloa ja tyytyväisyyttä. On mahtava tunne tajuta, että vastaa itse elämänsä yleistunnelmasta.

Asiantuntijoina joukko sinkkuja ja parisuhteen symbioosivaiheen ylittäneitä.

Kiltit voivat paremmin, tutkitusti.
Kiltit voivat paremmin, tutkitusti.

Kiltteys saa voimaan paremmin, ja siksi se kannattaa, asiantuntija kertoo.

”Se nyt on niin kiltti, sellainen ovimatto.”

Kun puhumme kiltteydestä, siihen liittyy usein negatiivinen kaiku. Mielikuvissamme kilttien yli voi kävellä, tai sitten he ovat ”liian kilttejä” eivätkä osaa pitää omia puoliaan.

Negatiiviset mielikuvat kiltteydestä eivät kuitenkaan tosielämässä pidä yleensä paikkaansa.

”Kun ajatellaan kilttejä ihmisiä yleensä, se ei välttämättä mene näin ollenkaan. Kiltteys ei tarkoita sitä, että sinun ylitsesi voidaan oikeasti kävellä”, sanoo persoonallisuustukija Sointu Leikas Helsingin yliopistosta.

Leikas on tutkinut persoonallisuutta ja sen yhtä osaa, sovinnollisuutta. Se tarkoittaa esimerkiksi ystävällistä käyttäytymistä ja empaattisuutta, eli on tieteen vastine sille, mitä yleisesti pidetään kiltteytenä. Tutkijan mukaan kiltteys on, vastoin yleistä asennetta, vain positiivinen juttu.

”Kiltteys ei tarkoita, että ylitsesi voidaan kävellä.”

”Persoonallisuustutkimuksen sekä muun käyttäytymisen tutkimuksen näkökulmasta kiltteys on pelkästään hyvä asia”, Leikas sanoo.

Hän antaa myös perustelut. Tutkimuksissa on havaittu, että kiltteyteen liittyy vain hyviä puolia: kilteistä pidetään helposti, he eroavat muita epätodennäköisemmin ja ovat tyytyväisempiä suhteisiinsa. Ja mikä ihaninta: kun heitä pyydetään arvioimaan itse omaa hyvinvointiaan, he kokevat muita useammin voivansa hyvin.

Viilaa käytös kuntoon

Toiset ihmiset ovat persoonaltaan kiltimpiä kuin toiset.  Kilttiin käytökseen ei kuitenkaan tarvita kilttiä persoonaa, kaikki pystyvät siihen kyllä. Ja saavat siitä myös hyvän olon.

”Kun käyttäytyy ystävällisesti, tulee iloiseksi riippumatta persoonallisuudesta”, Leikas sanoo.

Omaa käytöstään voi petrata esimerkiksi näin:

1. Älä epäile toisen tarkoitusperiä

Yksi avainasia, joka kilttejä ja vähemmän kilttejä tutkimusten mukaan erottaa, on se, kuinka he tulkitsevat toisia ihmisiä.

Persoonaltaan vähemmän kiltit usein epäilevät muita ihmisiä: tuo ei halua mitään hyvää, hän haluaa kilpailla kanssani ja minun täytyy voittaa hänet. Kiltit taas ovat empaattisia ja uskovat muiden tarkoittavan hyvää.

Jos käytöstään haluaa muuttaa, epäilyä kannattaisi tietoisesti opetella vähentämään ja sen sijaan pyrkiä ajattelemaan muista positiivisesti.

Silloinkin, kun toinen vaikuttaa kireältä tai vihamieliseltä, itselleen voi muistuttaa, ettei toisen tarkoituksena luultavasti ole hyökätä. Ehkä työkaverin, ystävän tai kaupungilla vastaan kävelleen ihmisen elämässä vain on meneillään jotain, mikä saa hermot kiristymään ja josta muut eivät tiedä mitään.

2. Hymyile

Hymy helppo tapa kohottaa omaa ja toisten tunnelmaa. Se saa oitis paremman olon niin itselle kuin muille. Hymyilevää ihmistä on myös helpompi lähestyä kuin mutrusuuta.

Myös pieni nauru rentouttaa ja vähentää stressiä. Sen jälkeen voi olla helpompi olla kiltimpi muillekin.

3. Osoita kiinnostuksesi

Kun juttelet jonkun kanssa, osoita, että kuuntelet häntä. Sen voi tehdä vaikka nyökkäämällä tai sanomalla ”joo” tai ”niin”.

Tutkimuksissa on huomattu, että kiltit ihmiset osoittavat olevansa aidosti kiinnostuneita toisesta. Sen myötä heitä pidetään mukavina ja heidät haluttaisiin ystäviksi.

Vahvasti kiltti terveesti itsekäs

Persoonallisuustutkija: ”Kiltteys on pelkästään hyvä piirre, joka tekee elämästä monella tavalla parempaa”

Sama ihminen, voi olla sekä kiltti, että vahva puolensapitäjä. Suomalaisessa nyky-ilmapiirissä, kovuus ja ilkeys, tulkitaan vahvuudeksi, mitä se ei ole. Kiltti saa enemmän irti elämästä, tutustuu mukaviin ihmisiin ja pärjää esim. terveemmissä kulttuureissä matkustaessaan, paljon paremmin, kuin jatkuvissa hyökkäysasemissa oleva juntti, joka kulkee "minulle ei ryppyillä" - tarra otsassaan.
Lue kommentti