Anna-Liisa tekee kotonaan tilastohaastatteluja. Liikunnan harrastaminen virkistää mieltä.
Anna-Liisa tekee kotonaan tilastohaastatteluja. Liikunnan harrastaminen virkistää mieltä.

"Minulla on nyt ammattitaitoa kahdesta uudesta ammatista", sanoo 52-vuotiaana työttömäksi jäänyt Anna-Liisa Repo.

"Jäin työttömäksi kolme vuotta sitten. Lähtö tuli viidensissä yt-neuvotteluissa. Olin samalla isolla lääkealan työnantajalla 28 vuotta.

Lapsena olin peruskiltti tyttö, hyvä koulussa, nuorin kuudesta sisaruksesta. Kouluvuosina haaveilin opettajan ammatista, mutta niin kävi, että ylioppilaskirjoitusten jälkeen päädyin sattumalta lääkealalle ja jäin sille tielle.

Parhaimmillaan vedin yli kolmenkymmenen hengen tiimiä. Kuvittelin tekeväni suunnilleen samaa työtä eläkeikään asti.

Sisältö jatkuu mainoksen jälkeen

"Irtisanomiset kohdistettiin etenkin meihin kypsempiin naisiin."

Työnteosta pörssiyhtiössä tuli viimeisinä vuosina aikamoista hullunmyllyä. Vahva näppituntumani on, että viimeisissä yt-neuvotteluissa irtisanomiset kohdistettiin etenkin meihin kypsempiin naisiin. Ehkä meillä oli liikaa omia näkemyksiä ja ammattiylpeyttä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Niin tai näin, työttömäksi jäin.

"Taisivat haluta vain hetkeksi ilmaista työvoimaa."

Yritin alusta asti olla niin aktiivinen työnhakija kuin suinkin. En nirsoillut.

Pääsin puolen vuoden mittaiseen työvoimakoulutukseen terveydenhuollon tekstinkäsittelijäksi. Pidin alasta, mutta parin kuukauden työharjoittelu ei johtanut mihinkään. Taisivat haluta vain hetkeksi ilmaista työvoimaa.

Olen hakenut myös henkilöstöassistenttikoulutukseen, kiinteistösihteerikoulutukseen ja myyjän rekrytointikoulutukseen. Turhaan. Koulutuksiinkaan ei ole helppo päästä, kun hakijoita on satoja.

"Parasta ovat mukavat ihmiset ja kollegat puhelinyhteyden päässä."

Pahinta on se, että omia kykyjä ja arvoa alkaa epäillä, kun tarpeeksi monta kertaa joutuu kokemaan, ettei kelpaa.

Viime keväästä asti olen ollut osa- ja määräaikainen tilastohaastattelija. Teen työtä enimmäkseen kotoa puhelimitse ja välillä ihmisten kotona. Parasta ovat mukavat ihmiset ja kollegat puhelinyhteyden päässä.

"Joskus naurattaa lukea ekonomistien kehotuksia siitä, että viisikymppisenä pitäisi jo alkaa säästää eläkevuosia varten."

Kuukausituloni ovat vain noin kolmannes entisestä palkastani. Sen päälle saan jonkin euron työmarkkinatukea Kelalta. Tuki tulee takautuvasti, joten tulojen lopullinen määrä on aina arvoitus siihen asti, kunnes eurot kilahtavat tilille.

Tiedän, että työttömyysjakson ja nykyisen tilanteen vaikutus eläkekertymiini on tuhoisa. Joskus naurattaa lukea ekonomistien kehotuksia siitä, että viisikymppisenä pitäisi jo alkaa säästää eläkevuosia varten. Mistä säästät? Minulla on kolme lasta ja asuntolainaa, puolisoni on juuri jäänyt eläkkeelle.

"Aina firmoista ei vaivauduta laittamaan edes automaattivastausta."

Olen hakenut oman alani töihin monesti, turhaan. Aina firmoista ei vaivauduta laittamaan edes automaattivastausta.

Ikääntyessä ammattitaito ei katoa, päinvastoin. Minullakin on nyt lisää ammattitaitoa kahdesta uudesta ammatista.

"Onneksi elämässäni on paljon hyvää: ihanat ystävät, perhe, lapset ja lastenlapset, koirat."

Minulla on usein sellainen tunne, että moni ajattelee työttömyyden olevan omaa syytä. Se satuttaa, kun tietää tehneensä parhaansa.

Onneksi elämässäni on paljon hyvää: ihanat ystävät, perhe, lapset ja lastenlapset, koirat. Kävin myös luovan kirjoittamisen kurssin ja aloin pitää Kodin Kuvalehden sivuilla blogia arjestani. Siitä olen saanut uutta virtaa."

Juttu on julkaistu Kodin Kuvalehdessä 22/2016.

Sisältö jatkuu mainoksen alla