Noora Korkeakoski tekee työtä silloin, kun useimmat nukkuvat. ”Kesäisin näkee auringonnousun, talvella on aina pimeää.”
Noora Korkeakoski tekee työtä silloin, kun useimmat nukkuvat. ”Kesäisin näkee auringonnousun, talvella on aina pimeää.”

Tamperelaisella grillillä työskentelevä Noora Korkeakoski, 25, kertoo, millaista on työskennellä yksin yöllä.

”Viikolla olen grillillä yövuorossa yksin. Jokaiseen yöhön mahtuu värikkäitä persoonia. Yön asiakkaat ovat baareista kotiin valuvaa porukkaa, ravintolatyöntekijöitä ja muita yötyöläisiä.

Joskus pihalla syntyy tappelu. Se voi saada alkunsa vaikka kiilaamisesta jonossa. Asiakkaiden kiistoihin en ole koskaan joutunut puuttumaan – itse asiassa se on kiellettyäkin. Meille työntekijöille on sanottu, että väliin ei saa mennä.

Kamera on sitä varten, että se tallentaa tilanteen ja virkavalta hoitaa loput.

Sisältö jatkuu mainoksen jälkeen

Takaovi on lukossa, ja vartija on helppo hälyttää nappia painamalla.

Jos joku tulisi vaikka ryöstämään grillin, emme saisi yrittää estää sitä. Kamera on sitä varten, että se tallentaa tilanteen ja virkavalta hoitaa loput.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

En ole kertaakaan tuntenut itseäni täällä uhatuksi. Takaovi on lukossa, ja vartija on helppo hälyttää nappia painamalla.

Aiemmin työskentelin huoltoasemalla, joka oli auki kymmeneen asti illalla. Siellä oli rauhattomampaa, kun asiakkaat hakivat kaljaa, ja joukossa oli aineiden käyttäjiä. Muutaman kerran kävi bensa- ja kaljavarkaita, ja kerran juoksin yhden kiinni. Olen luonteeltani aika uhkarohkea ja rempseä. Yritän pitää mielessäni, että omaa henkeä ei saa laittaa alttiiksi.

Asiakkaita riittää aina, koska tämä on seudun ainoa grilli, joka on ABC:n ohella auki vuorokauden ympäri.”

Iskuyrityksiin ei kannata lähteä mukaan edes vitsillä

”Iskuyrityksiä tulee tasaiseen tahtiin. Kun kysyn, otatko kuitin, vastataan, että toki, jos saan siihen puhelinnumerosi. Tai sitten kysytään, että olenko varattu. Treffikutsut menevät yhdestä korvasta sisään ja toisesta ulos. Niihin juttuihin ei kannata lähteä edes vitsillä mukaan, muuten kosijasta ei pääse eroon ollenkaan.

Joka yö pestään lattiat, sali ja vessat. Loppuyöstä paistetaan aamuvuoroon munkit.

Joskus yöllä on ruuhkaa ja jono ovelle asti.

Joskus yöllä on ruuhkaa ja jono ovelle asti. Silloin ei auta kuin palvella yksi asiakas kerrallaan, vaikka roskikset kuinka tursuaisivat roskia ja malttamattomat asiakkaat kyselisivät, että koska ne minun makkaraperunat ovat valmiit. Kun jono hellittää minuutiksi, käyn tuuppimassa roskat tiiviimmäksi. Taas mahtuu.

Arkena hiljaisin aika on kolmen ja viiden välillä, viikonloppuna viiden ja seitsemän välillä. Silloin siivoan. Joka yö pestään lattiat, sali ja vessat ja keittiön laitteita. Loppuyöstä paistetaan aamuvuoroon munkit ja keitetään kahvit. Kesällä tulee nähtyä auringonnousuja, talvella on aina pimeää.”

Anopilta vetoapua

”Tykkään tehdä yövuoroa, koska sen ansiosta saan olla lapseni luona koko hänen valveillaoloaikansa. Joskus työvuorojen vaihtelu tuntuu raskaalta, koska kaksivuotiaan kanssa ei voi nukkua univelkaa pois milloin tahansa. Mieheni työ on onneksi kahdeksasta neljään, mikä helpottaa arjen pyöritystä.

Toivon, ettei tämä sentään ole loppuelämäni ammatti.

Anoppini on myös täällä grillillä töissä. Hänen vetoavullaan olen saanut monta työpaikkaa. Lähdin työelämään suoraan peruskoulusta, ja olen kouluttanut itseäni rivityöntekijästä vuoropäälliköksi. Paperitöitä olen opetellut ylitöinä. Vaikka grillillä on mukavaa, toivon, ettei tämä sentään ole loppuelämäni ammatti.

Parasta näissä hommissa on työyhteisö. Kaksin on mukavampi olla töissä, mutta kun olen yksin, juttelen vakiasiakkaiden kanssa.”

Lue lisää yötyötä yksin tekevistä naisista:

 

Sisältö jatkuu mainoksen alla