Tänä vuonna vähäosaisten joulujuhlaa vietetään Helsingin Messuhallissa.
Vähäosaisten joulujuhlaan on ollut tänä vuonna tulijoita soppaa jakamaan ja muihin tehtäviin jo yli tarpeen, kertoo vanhempiensa jalanjäljillä puuhamiehenä kulkeva Heikki Hursti Helsingin Sanomissa. Lue, millainen Heikki Hurstin päivä oli juuri joulun alla kaksi vuotta sitten!
"KESKIVIIKKO ON ruuanjakopäivä. Ennen jaon alkamista on paljon hommaa, siksi kello soi puoli seitsemältä.
Aamuisin tärkeintä on kahvi. Arkisin vaimo keittää sen ja viikonloppuisin minä. Panin television päälle ja kuuntelin uutiset ja säätiedot. Urheilu-uutisissa kerrottiin edellisiltaisesta Real Madridin ja Juventuksen pelistä, se oli jännittävä ottelu. Tasapeliin päättyi.
Nuorempana pelasin jalkapalloa paljon, ehkä vähän liikaakin. Se oli intohimoni.
Nykyään osallistun vain Heinähölkkään mökillä Yli-Torniossa. Siellä kylät kisaavat toisiaan vastaan joka kesä.
PUOLI KAHDEKSALTA olin jo autossa. Asumme Vantaan Korsossa, Vierumäellä, jota reunustaa Viklopuisto. Viklo on kahluulintu. Kaksi vuotta sitten sairastuin syöpään ja aloin bongailla lintuja. Perustin pihalle ruokintapaikan, pidin kirjaa uusista lajeista ja kirjoitin havaintoja blogiin.
Ajoin Helsingin keskustaan, otin kyytiin yhden vapaaehtoistyöntekijän ja jatkoin Stockmannille hakemaan leipää ja pullaa. Sitä tuli yli 300 kiloa.
Haimme Kaisaniemen K-kaupasta vielä lisää leipää, eineksiä ja jogurtteja. Kyllä siinä hiki virtaa, kun kantaa niitä säkkejä.
Loput vapaaehtoiset odottivat meitä jakopisteellä Kalliossa. Heitä oli 28, vähän enemmän kuin yleensä. Aloimme pussittaa irtoleipää ja makkaroita ja järjestellä pöytiä.
ENNEN JAON ALKAMISTA pidin perinteisen aamunavauksen, jossa kerroin yhdistyksen uutiset. Sitten lauloimme ruokalaulun, niin kuin jotkut laulavat juominkilauluja. Laulu oli Käy siunaamaan.
Söimme aamupuuron takahuoneessa ja kävimme läpi Metro-lehden kymmenen kysymystä. Se on tärkeä rituaali. Siinä testataan, kuka on fiksuin ja filmaattisin. En ole vielä koskaan päässyt parhaaseen ryhmään.
Jonoon tuli 2 670 ihmistä. Se on valitettavasti normaali määrä nykyisin. Vuonna 2005, kun perin tämän työn isältäni, jonottajia oli yleensä parisataa.
Perheitä on koko ajan enemmän, samoin työssäkäyviä ihmisiä, joiden palkka ei riitä pääkaupunkiseudulla asumiseen. Alkoholistien osuus on aika pieni.
Hyvä puoli on se, että auttajien joukko on kasvanut suhteessa vielä enemmän. Olemme saaneet uusia lahjoittajia.
Joskus tuntuu ihan naurettavalta: kylmiössä odottaa tuhat lihapullaa ja jonoon on tulossa kolmetuhatta ihmistä. Sitten joku soittaakin, että minulla olisi viisi lavaa eineksiä, tuletko hakemaan. Kyllä tässä on Jumalan siunaus mukana.
Tällä kertaa kaikille oli nuudeleita, hedelmiä ja vihanneksia, pizzaa, jauhelihaa, kasviskeittoa, valmissalaattia, leipää ja pullaa. Sillä ihmiset pärjäävät perjantaihin, jolloin on uusi jako.
TYÖ OLI OHI kello kahdelta. Askelmittariin oli kertynyt 6 900 askelta eli 3,1 kilometriä. Ravasin koko päivän jakopöytien ja varaston välillä. Ja aina joku huikkaa, että Hessu hei, sua kysellään.
Kun siitä menee kotiin, on aika poikki. Sitä vain istuu nojatuolissa ja katselee telkkaria ymmärtämättä mitään.
Jaon jälkeen vein pahvilaatikot kierrätykseen ja kävin toimistolla Mellunmäessä. Sähköpostia tulee nyt paljon, kun ihmiset ilmoittautuvat vapaaehtoisiksi itsenäisyyspäivän juhlaan tai tilaavat joulupaketin. Sekä itsenäisyysjuhlaan että joulupäivälliselle Töölön Kisahalliin odotetaan 1 500:aa ihmistä. Valmistelut ovat onneksi jo pitkällä.
KOTONA LAITOIN RUUAKSI edellisen päivän jätteitä. Haukipullia, nakkeja, perunoita, leipää ja maitoa. Join myös yhden oluen. Absolutisti en ole koskaan ollut, vaikka isä dokasi.
Vaimon veli oli kylässä. Katselimme televisiota ja vietimme rauhassa iltaa takkatulen lämmössä. Nukkumaan menin joskus kymmenen ja yhdentoista välillä.
ANNAN PÄIVÄN arvosanaksi 10+. Se oli onnistunut, koska vapaaehtoisia oli paljon, jako meni hyvin ja ruokaa riitti. Kun lankomieskin oli käymässä, ei ollut valittamista.
Juttu on julkaistu Kodin Kuvalehden numerossa 24/2013.
Heikki Hursti, 59, johtaa vanhempiensa perustamaa Veikko ja Lahja Hurstin laupeudentyö -yhdistystä. Yhdistys jakaa ruokaa ja vaatteita Helsingin Kalliossa.
