"Olen pikkasen pimahtanut"

Koska kaikki alkoi?

Yli 25 vuotta sitten. Lapsuudessani ei ollut My Little Ponyja eikä rahaa ratsastusharrastukseen, joten istuin tuntikausia pellonlaidalla ihailemassa naapurin hevosia.

Ensimmäiset kaksi koristehevosta tilasin Ellokselta, kun lapseni olivat pieniä. Keinuhevosten keräilyssä lapsuuden hevoshulluus ja äidinrakkaus yhdistyivät sopivalla tavalla.

Onko tilanne pahentunut?

Siitähän riemu repesi, kun jossain vaiheessa löysin tieni Huuto.netiin. Vuosituhannen vaihteessa päätin rajoittaa keräilyn keinuhevosiin.

Etsimisen ja löytämisen kutina säilyy, kun mikä tahansa hevoshahmo tai -kortti ei kelpaa. Nyt minulla on eri kokoisia hevosleluja yli tuhat, ihan sopivasti.

Onko samanlainen jo hyllyssä? Heli etsii netistä lisää hevosia.

Mikä saa sinut jatkamaan?

Keinuhevonen on nuken ja nallen tavoin uskollinen ystävä, jolla on sielu. Palikoilla tai legoilla voi leikkiä, mutta niiltä puuttuu persoona. Keinuhepan selässä voi ratsastaa taikamaailmaan. Vapauden ja turvallisen lapsuuden symboliikka kiehtovat

Keräilyni alkuvaiheessa tajusin täyttäväni aukkoa, jonka lapsena saamatta jäänyt keinuhevonen oli jättänyt. Aikuisena löysin lopulta melkein samanlaisen. Siitä tuli kallein hankkimani hevonen, josta maksoin hyvillä mielin noin 400 euroa.

Kaikilla hevosilla ei tarvitse ratsastaa, kunhan voi ihailla.

Oletko ajautunut taloudelliseen ahdinkoon?

Jossain vaiheessa päätin, että saan ostaa keinuhevosia kuukaudessa korkeintaan kahdellasadalla eurolla. Päätös on pitänyt. Tila-ahdinko on ollut vaikeampi, mutta keräilijä on kekseliäs. Hevosia on ripustettu seinille ja asetettu verhokappojen päälle. Suurimmat ovat vallanneet pari huonetta. Kun lapsenlapset tulevat kylään, he etsivät nopeasti lempiratsunsa. Missä Kopoti-heppa on, missä Hali?

Miten läheisesi ovat kommentoineet intohimoasi?

Mies jaksaa ymmärtää. Työmatkoiltaan hän tuo minulle tuliaisiksi Swarovskin kristallista tehtyjä hevosihanuuksia ja vapaa-aikana ajaa ympäri Uuttamaata hakemassa nettiostoksiani, etteivät ne mene kuljetuksessa rikki.

Swarovskin ratsu on kultaa ja kristallia.

Lapsiani hullutus lähinnä huvittaa, ja jotkut varmasti pitävät minua pikkasen pimahtaneena. Kunnon keräilijä osaa nauraa itselleen ja ajatella, että hulluna on hyvä olla.

Keräilijän ilme, kun uusi hankinta on harkinnassa.

Artikkeli on julkaistu Kodin Kuvalehden numerossa 20/2015.