Turun ensikoti, B-siipi, käytävä huoneen 434 kohdalla. Suunnilleen tässä Jasmin Vuoristo seisoi pelkkä kylpypyyhe ympärillään, kun palomiehet tulivat.
”Sinne juoksi myös porukkaa kansliasta ja huusi, että mitä tapahtuu, mitä tapahtuu. Minä juoksin vastaan ja huusin, että minä se olin. Ei pala missään”, Jasmin, 30, kertoo tutun huoneen ovella.
Tapauksesta on nyt neljä ja puoli vuotta. Jasmin oli muuttanut ensikotiin kaksi kuukautta aiemmin. Hän oli 25-vuotias, odotti lasta yksin ja tiesi olevansa avun tarpeessa. Siksi Jasmin oli tänne tullut, pitkän harkinnan jälkeen.
/kodinkuvalehti.fi/s3fs-public/wysiwyg_images/jasminhuone.jpg?itok=ssyxkwDf)
Sinä päivänä, kun palomiehet tulivat, oli koronavuosi 2020 ja heinäkuun loppu. Hellepäivän iltana Jasmin oli tehnyt parasta, mitä ison raskausvatsan kanssa saattoi tehdä: hän oli ottanut kuuman suihkun. Kun hän oli astunut kylpyhuoneesta, ulos tuprahtanut vesihöyry oli laukaissut palohälyttimen. Hälytys ensikodista välittyi suoraan paloasemalle.
Kun palomiehet olivat lähteneet, meni lapsivesi.
”Hän oli ruttuinen ja ihana.”
Jasminin vauva keisarileikattiin ulos maailmaan 27. heinäkuuta. Hyvinvoiva iso poika sieltä tuli, 4,2 kiloa ja 53 senttiä.
”Hän oli ruttuinen ja ihana. Sellainen puikulapää, kun oli yrittänyt tulla ulos itse, mutta ei mahtunut.”
Viikkoa myöhemmin Jasminin omaohjaaja tuli hakemaan äidin ja pojan sairaalasta takaisin kotiin. B-siipeen, huoneeseen 434.
Sen ovella Jasmin nyt seisoo.
Sisälle huoneeseen hän ei voi mennä. Siellä asuu nyt toinen perhe.
"Olin sellainen itsepärjääjä"
Sisällä ensikodin puolella riisutaan ensimmäiseksi kengät, niin kuin suomalaisissa kodeissa tehdään. Ja hei, täällähän tuoksuu selvästi pulla.
”Mekin leivoimme monesti, kun minä täällä asuin. Me äidit keskenämme”, Jasmin kertoo.
”Aina tuntuu kodilta, kun täällä käyn. Kun tulen, täällä ovat samat ihanat ohjaajat, jotka ottavat aina yhtä ihanasti vastaan.”
Ennen raskautta Jasmin ei tiennyt, että ensikodin kaltaisia paikkoja oli olemassakaan. Hän kuuli asiasta ensimmäisen kerran neuvolan terveydenhoitajalta odotusaikanaan.
Ensin tieto ei tehnyt suurta vaikutusta.
”Ajattelin hoitaa raskauden ja lapseni ihan itse. Olin sellainen itsepärjääjä.”
”Ymmärsin, että tarvitsen apua. Olin päässyt paikkaan, jossa sitä saan.”
Koulujen jälkeen Jasmin valmistui lähihoitajaksi ja asettui Turkuun. Siellä sattui kaikenlaista, muun muassa traumaattinen tapahtuma, josta Jasmin ei halua puhua.
”Se oli tosi paha vaihe. Vähän myöhemmin tulin raskaaksi enkä ollut yhdessä lapsen isän kanssa. Olin peloissani ja ahdistunut ja samaan aikaan ylpeä siitä, että minusta tulee äiti. Aborttia en miettinyt missään vaiheessa, mutta olin ihan hämmennyksissäni, mitä minä nyt teen.”
Ensimmäinen käynti ensikodissa jännitti ja pelotti. Jasminin tukena oli oma sosiaalityöntekijä. Vastassa oli ensikodin ohjaajia. He kertoivat, että täällä Jasmin saisi harjoitella rauhassa vauvansa hoitamista ja opetella tunnistamaan, mitä vauva milloinkin tarvitsi.
Jasmin päätti, että tänne hän jää.
”Ymmärsin, että tarvitsen apua. Olin päässyt paikkaan, jossa sitä saan.”
Omaa polkua löytämässä
Kun samassa kodissa asuu monta erilaisista taustoista tulevaa perhettä, elämä yhdessä ei aina suju ilman kitkaa. Jasminilla kävi kuitenkin tuuri. Vaikka porukassa oli hyvin eri ikäisiä äitejä, he hitsautuivat yhteen.
”Aina saatoin pyytää kaverilta, että pidätkö minunkin vauvaa hetken, tai kertoa, että hitto kun nyt ahdistaa. Se ei ollut sellaista, että nyt tässä ollaan vain lasten takia. Se oli ystävyyttä.”
”Olimme ensikertalaisia äitejä ja kasvoimme siinä yhdessä. Se oli minun perhe. Ensikoti oli minun koti.”
Iällä ei ollut väliä. Kun tulee ensimmäisen kerran äidiksi, niin on ensimmäisen kerran äiti, olipa minkä ikäinen tahansa. Niin Jasmin ajattelee.
”Olimme ensikertalaisia äitejä ja kasvoimme siinä yhdessä. Se oli minun perhe. Ensikoti oli minun koti. Tärkein oppini täältä oli, että saan pyytää apua.”
Kuntoutuspolku on sana, jonka jokainen ensikodin asukas oppii. Sitä pitkin jokainen heistä pääsee kulkemaan ohjaajien avustamana.
Mitä elämässäni on tähän mennessä tapahtunut? Millaisia merkityksellisiä ihmissuhteita minulla on? Kuka olen äitinä? Kuka olen ihmisenä? Mistä tunteeni tulevat? Sellaisia kysymyksiä Jasmin muistaa ohjaajien kanssa käsitelleensä.
”Siinä työskentelyssä opettelin hoksaamaan, mitä minussa tapahtuu, jos vaikka lapsen käytös alkaa ärsyttää. Ärsyttääkö minua se, että lapsi juuri nyt sotkee ruuan kanssa, vai tuleeko tunne jostain, mitä olen itse joskus kokenut?”
Uuden kodin aika
Jasmin asui ensikodissa lopulta vuoden ja kaksi kuukautta, pidempään kuin useimmat muut asukkaat. Aikaa ei ollut päätetty etukäteen. Sitä oli jatkettu pienissä pätkissä muutaman kuukauden välein.
”Aika teki tehtävänsä. Mikään ei jäänyt kesken, eikä minulle jäänyt oloa, että minut olisi potkaistu liian aikaisin pesästä. Olin saanut eväät uuteen elämään äitinä lapseni kanssa. Oli hyvä hetki muuttaa uuteen kotiin.”
”Myös meidän lapset ovat keskenään parhaita kavereita.”
Entisten asukkaiden, yhteisöläisten, kanssa Jasmin on pitänyt yhteyttä Facebookissa. Hänelle jäi ensikodista kaksi parasta kaveriakin.
”Myös meidän lapset ovat keskenään parhaita kavereita. Kun lapset täyttivät kolme vuotta, pidimme heille yhteiset synttärit.”
Pari vuotta sitten Jasmin kouluttautui vertaistueksi. Neljä tai viisi kertaa hän on käynyt ensikodilla vastaamassa nykyisten asukkaiden kysymyksiin ja kertomassa omaa tarinaansa.
Jasmin on kertonut heille rikkinäisestä perhetaustastaan, levottomasta elämästään ja siitä, että ensikoti otti hänet vastaan, traumoineen ja haavoineen.
”Kerron heille, miten huomasin tulleeni paikkaan, jossa minut nähtiin ja minuun luotettiin, vaikka en itse luottanut itseeni yhtään. Minua kohdeltiin ihmisenä ja lastani kohdeltiin aarteena. Se oli minulle kaikkein valtavinta.”
Millaista oli asukkaiden arki ensikodissa? Millaista apua Jasmin ensikodista sai ja mitä kaikkea hän siellä oppi? Miltä tuntui yöpyä ensimmäistä kertaa omassa kodissa ensikotivaiheen jälkeen? Koko jutun pääset lukemaan Kodin Kuvalehdestä 5/2024 tai tilaajana täältä. Jos et vielä ole tilaaja, kokeile Digilehdet.fi-palvelua.
