Lähihoitaja Mari Eberhardt on tehnyt viisi vuotta pelkkiä yövuoroja.
Lähihoitaja Mari Eberhardt on tehnyt viisi vuotta pelkkiä yövuoroja.

Yövuorossa on oltava valmis tekemään isoja ratkaisuja yksin. Joskus asiakkaiden rauhoittelu vaatii mielikuvitusta.

Lähihoitaja Mari Eberhardt, 39, on tehnyt viisi vuotta pelkkiä yövuoroja espoolaisessa senioritalo Hopeakotkassa. 

”Yötyö oli pelastus, kun pojallani todettiin 6-vuotiaana diabetes. Työvuorojeni ansiosta saatoin olla hänen kanssaan aamulla ja iltapäivällä ja auttaa verensokerin mittauksissa ja pistoksissa.”

”Yövuorossa olen ainut hoitaja talossa.”

Mari huolehtii 15 asukkaasta senioritalon dementiayksikössä. Samassa rakennuksessa on myös sadan asukkaan palvelu­talo, jonka asukkaat hekin ovat osittain Marin vastuulla.

Sisältö jatkuu mainoksen jälkeen

”Yövuorossa olen ainut hoitaja talossa. Mutta yöllä rakennuksessa siivoaa laitoshoitaja, jonka voin hälyttää tuuraamaan minua dementia­puolelle, jos palvelutalosta tulee hälytys. Jos asukas on kaatunut, menemme hänen luokseen molemmat. Yhdessä saamme nostettua hänet pystyyn.”

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Rauhoittelu vaatii mielikuvitusta

Mari käy jokaisen dementiayksikön asukkaan luona vähintään neljä kertaa yössä.

”Ensimmäisellä kierroksella toivottelen hyvää yötä, rauhoittelen rauhattomia ja käännän asukkaita mukavampaan asentoon. Seuraavilla kierroksilla saatan korjata asentoja ja vaihdan tarvittaessa vaipan. Kolmannella kierroksella vaihdan kaikki vaipalliset kuiviin.”

Kun hälytys tulee, Marin on oltava nopea, jotta hän ehtii ulko-ovelle ennen muistisairasta.

Yötyössä ei ole esimiestä tai kollegaa kiittämässä.

”Muistisairas saattaa olla keskellä yötä matkalla vaikka kauppaan. Joskus asukkaan rauhoittelu vaatii vähän mielikuvitusta. Kerran eräs asukas etsi yöllä pimeiltä käytäviltä pieniä lapsiaan. Vakuutin hänelle, ettei hänen tarvitse huolehtia, sillä minä kyllä pidän lapsista huolen. Se rauhoitti.”

Yövuorossa on otava valmis tekemään isoja ratkaisuja yksin.

”Kun asukkaan tila huononee, on päätettävä, pärjääkö hän meidän hoidollamme aamuun ja omalle lääkärille asti vai täytyykö soittaa heti ambulanssi. Tarvittaessa voin soittaa sairaalaan ja kysyä kollegan mielipidettä”, Mari Eberhardt kertoo.

Yötyössä ei ole esimiestä tai kollegaa kiittämässä.

”Kun olen hoitanut yksin 20 hälytystä yön aikana, kiitän itse itseäni sanomalla, että olipahan yö, mutta siitä selvittiin.”

Mitä Mari pelkäsi nuorena hoitajana? Mitä hän tekee, ettei yöllä alkaisi nukuttaa? Lue Marin ja kahden muun yöllä yksin työskentelevän naisen tarinat Kodin Kuvalehdestä 21/2018.  Voit lukea jutut myös digilehdestä tai ilmaisena tähtiartikkelina, jos olet tilaaja tai teet kuukauden maksuttoman koetilauksen täällä

Miksi hoitajat kiusaavat toisi...

Hoitoalalla tavallinen kolmivuorotyö on jopa pahempaa kuin yötyö. Raskaimpia ovat illasta-aamuun-työvuorot, joita valitettavasti edelleen suositaan. Hoitajan iltavuoro loppuu klo 21-22 ja aamuvuoro alkaa seuraavana aamuna klo 7. Lepoaika jää liian lyhyeksi ja palautuminen kehnoksi. Työntekijän yöuni on huonolaatuista illasta-aamuun-vuoroissa. Osastonhoitaja, apulaisosastonhoitaja ja muut työvuorolistantekijät tekevät yleensä itse päivätyötä. Heillä on myös vapaat viikonloput ja vapaat kirkolliset juhlapyhät.

Hoitoalalla pahinta ei ole työn kuormittavuus, vaativuus ja vastuu. Hoitoalalla pahinta on naisvaltaisen alan huono työilmapiiri, epäasiallinen kohtelu ja työpaikkakiusaaminen. Yksin tehtävä työ - jopa yötyö - voi olla huomattavasti vähemmän kuormittavaa kuin huonossa työilmapiirissä tehtävä ryhmätyö. Naiset ovat mestareita ilkeilemään, puhumaan pahaa selän takana, juoruilemaan ja puukottamaan toisiaan selkään. Opiskelijat, sijaiset ja uudet työntekijät joutuvat usein kiusaamisen kohteeksi.

Suomessa on kymmeniä tuhansia koulutettuja hoitajia, jotka eivät tee hoitoalan töitä. Iso osa heistä on vaihtanut alaa nimenomaan hoitoalan kurjan työilmapiirin tai työpaikkakiusaamisen takia. Lähitulevaisuudessa hoitajia haetaan ja palkataan ulkomailta, koska suomalaisia hoitajia ei ole tarpeeksi.

  • ylös 61
  • alas 12
Vierailija

Minun on pakko ihmetellä, onko tarkoituksenmukaista vaihtaa kaikille keskellä yötä vaippa jonkun kierroksen mukaan? Eikö ole ikävä herätä tuollaiseen joka yö, varsinkin jos on sairautensa vuoksi helposti hukassa siinä missä on ja kuka on tuo ihminen joka alkaa minua kesken unien veivata? Onko niin, ettei iho kestä niin kuin vauvoilla, vai onko tämä enemmän aamuvuorolaisten kuin nukkuvien vanhusten tarve?

Ymmärrän tietysti että tarvittaessa vaihdetaan milloin vain ja näin pitääkin olla. Mutta tarvitseeko kaikki vaihdon yöllä, sitä ihmettelen.

  • ylös 56
  • alas 24
Sisältö jatkuu mainoksen alla