Sokkieron kokenut Mika: "Jätetty mies putoaa tyhjään"

Jotkut hetket muuttavat koko elämän. It-alalla työskentelevälle Mika Kemppaiselle yksi sellainen oli tavallinen arki-ilta Tampereella vuonna 2012.

Mikan vaimo, nainen, jonka kanssa hän oli ollut yhdessä viisitoista vuotta, käveli portaat alakertaan, halusi puhua.

”Olen päättänyt jättää sut.”

”Mitä?” kysyi Mika, luuli ensin kuulleensa väärin.

Hän koetti puhua asiasta, anoa, saada toisen muuttamaan mieltään. Mutta vaimo oli päätöksensä tehnyt.

”Olin ajatellut, että kaikki muut voivat erota paitsi me.”

Mika jäi poikansa kanssa kaksin.

”Olin aina ajatellut, että kaikki muut voivat erota paitsi me. Jätetyksi tuleminen oli kuin isku kakkosnelosella otsaan.”

Jätetty suree ja ahdistuu

Neljä vuotta myöhemmin Mika Kemppainen, 48, on kuullut monta samanlaista tarinaa. Hän tekee vapaaehtoistyötä Miessakit ry:n erotyöntekijänä.

”Jättäjä ei yleensä apua hae. Jätetty on se, joka on rikki, surullinen ja ymmällään. Meiltä saa vertaistukea. Liian harva mies ymmärtää sitä hakea, suurin osa suree yksin, tuijottaa seinää tyhjässä kodissa”, Mika kuvaa.  

”Suomessa avioero on yleinen asia, joka tapahtuu tavallisille ihmisille. Nelikymppisyys on erityistä riskiaikaa. Aika usein naisen lähdön taustalla on toinen mies."

”Jätetty on rikki, surullinen ja ymmällään.”

Mikan mukaan jokainen jätetty kokee, että omalle kohdalle osunut kriisi on ainutlaatuinen, ettei kukaan muu ymmärrä, miten hirveältä tilanne tuntuu.
Totuus kuitenkin on, että tuhannet miehet ovat kokeneet samat tunteet - sokin, tuskan, epäuskon, ihmettelyn ja ahdistuksen. Erot muistuttavat usein toisiaan. Samat asiat ja tilanteet tulevat eteen jokaiselle.

”Sanon autettavilleni aina ensimmäiseksi, ettet ole yksin. Se, mikä tapahtui sinulle, on tapahtunut myös monelle muulle. Sinä selviydyt kyllä.” 

Arki menee uusiksi

Helppoa se ei ole. Jätetyn miehen elämältä putoaa pohja, Mika Kemppainen kuvaa. Alkaa uudenlainen arki. Moni mies ei ole aiemmin tehnyt tuttavuutta esimerkiksi pyykki- tai astianpesukoneen kanssa.

”Meillä työnjako oli ollut selkeä. Minä painoin pitkää päivää töissä, vaimo hoiti kotia ja lasta. Yhtäkkiä koko paletti jäi minulle. Kuulustelin läksyt, hoidin kaupat ja ruuanlaitot. Meni puoli vuotta ennen kuin tajusin, että astianpesukoneessa on muitakin ohjelmia kuin se yksi koko illan kestävä”, Mika muistaa.

Yksinäisyys on myös iso ongelma monelle eronneelle miehelle. Harrastukset ja opiskeluaikojen ystävät ovat usein jääneet, kun on keskitytty tiiviiseen perhe-elämään. Vaimo on monissa perheissä se, joka hoitaa suhteet ystäväperheisiin, soittelee lasten kavereiden vanhempien kanssa, muistaa suvun syntymäpäivät ja joulukortit. Eron jälkeen jätetty mies on yhtäkkiä yksin. Ystävät ovat menneet vaimon mukana. Sosiaalisten suhteiden luominen saattaa olla miehelle vaikeaa, etenkin jos on jäyhää sorttia, perinteistä suomalaista miestyyppiä, jolle puhuminen on vaikeaa.

”Minulla oli tasan yksi kaveri.”

”Eron jälkeen tajusin, että minulla oli tasan yksi kaveri. Muut olivat kaikonneet vuosien myötä. Jollekulle piti saada puhua, joten soitin hänelle. Seurauksena oli lähes 45 minuuttia hiljaisuutta, kumpikaan ei osannut sanoa oikein mitään. Onneksi eräs työkaverini jaksoi kuunnella. Ensimmäistä kertaa elämässäni aloin puhua tunteistani, myös niistä vaikeimmista”, Mika muistelee.

Aika on paras lääke

Jätetyksi tulemisen häpeä on suuri, mutta silti asiasta Mikan mielestä pitää puhua.

Hänelle iso apu oli sattumalta nähty tv-ohjelma Miessakit ry:n toiminnasta. Mika sai yhdistyksestä apua ja halusi myöhemmin itse auttaa muita. Hän toimii yhdistyksen Eetu-tukihenkilönä, eli tapaa erokriisin partaalla olevia, eroamassa olevia tai eronneita miehiä.

"Ilman eroa en olisi koskaan oppinut tuntemaan lastani näin hyvin.”

Pojalleen Mika puhui eron aiheuttamista tunteista vain vähän.

”Saatoin sanoa, että on paha olo, koska minulla on ikävä äitiä. Ainoita hyviä asioita erossa oli se, että se toi minut ja pojan lähemmäs toisiamme. Ilman eroa en olisi koskaan oppinut tuntemaan lastani näin hyvin.”

Niin klisee kuin se onkin, aika parantaa, Mika Kemppainen sanoo. Jos satunnainen tuttava kyselee, mitä kuuluu, nyt Mika voi jo sanoa, että ihan hyvää.

"Erosta on päässyt yli siinä vaiheessa, kun huomaa toivovansa exälleen hyvää." 

Mikan poika on jo lukiota käyvä teini. Kahden miehen taloudessa paiskotaan välillä ovia, mutta yleensä ilmapiiri on rento.

”Viime viikonloppuna pesin farkkupyykkiä ja lykkäsin vahingossa pojan sukat ja pari t-paitaa samaan koneeseen farkkujen kanssa. Ei auttanut kuin tunnustaa hänelle, että nyt sait pari uutta, sinistä paitaa. Nauroimme mahat kippurassa.”

Lisätietoa: tukinet.fi