Ethän tee etenkään flunssakaudella klassista mokaa: peset kyllä kädet, mutta tartut sitten ihan likaiseen kännykkään?
Ethän tee etenkään flunssakaudella klassista mokaa: peset kyllä kädet, mutta tartut sitten ihan likaiseen kännykkään?

Kännykkä kulkee aina mukana ja kerää bakteereja joka paikasta – mutta sen puhdistaminen unohtuu. ”On hölmöä, että pestyihin käsiin napataan aivan likainen kännykkä”, Marttojen kotitalousneuvoja sanoo. On aika opetella puhdistamaan puhelin!

Siinä on bakteereja jopa yli kymmenen kertaa enemmän kuin vessanpöntössä, ja ovenkahvakin on puhtoinen siihen nähden. Silti kosket sitä jatkuvasti ja pidät mukanasi kaikkialla, vessassakin. Kyllä: kännykkä se on.

”Suhteessa käyttömäärään kännykkä on ehdottomasti kotien laiminlyödyin laite. Se on aina käytössä, mutta harva tulee puhdistaneeksi kännykkää lainkaan”, sanoo Marttojen kotitalousneuvoja Outi Mehto.

”Puhelimen pyyhkäisy paidanhelmaan ei puhdista puhelinta, vaikka tuntuu siltä.”

”Puhdistus saatetaan myös kuitata sillä, että puhelimen kosketusnäyttöä pyyhkäistään vaikka paidanhelmaan, jotta sameutena näkyvä ja käyttöä haittaava rasvaisuus vähenisi. Se pyyhkäisy ei puhdista puhelinta, vaikka tuntuu siltä. Osa rasvasta kyllä poistuu – ja siirtyy bakteerien kanssa paitaan. Kyse on siis puhdistumisfiiliksestä, ei todellisesta puhdistumisesta.”

Likainen puhelin voi levittää flunssaa

Yksi likaisen kännykän haitallisuutta lisäävä asia on, että puhelin koskee usein kasvoja. Puhelimen bakteerit ovat silloin oikein tyrkyllä – lähellä suuta, nenää ja kasvojen ihoa.

Flunssakauden aikanakin kännykkää pidetään puhdistamatta ja bakteereja täynnä lähellä kasvoja tämän tästä.

Flunssakauden aikana moni muistaa pestä käsiään paremmin tai välttelee koskemasta julkisten tilojen ovenkahvoihin, mutta silti kännykkää pidetään puhdistamatta ja bakteereja täynnä lähellä kasvoja tämän tästä.

”Kasvojen ihoa koskeva kännykkä voi lisätä ihon epäpuhtauksia ja olla levittämässä tauteja kuten flunssaa.”

Kännykän lisäksi erittäin paljon bakteereja on myös tableteissa ja kaukosäätimissä, mutta likaisin kaikista on yleensä kännykkä. Perinpohjaiseen puhdistukseen ei kotona kovin herkästi kannata ryhtyä, ja jos vaikka hammastikulla puhdistaa liittimiä, on oltava erittäin varovainen.

Jo helppo, kotikonstein tehtävä puhdistus on kuitenkin oikein hyvä apu. Kotitalousneuvoja Outi Mehto Martoista antaa ohjeet:

  1. Pyyhi kännykkää, tablettia, kaukosäädintä tai tietokoneen näppäimistöä nihkeallä mikrokuitusäämiskällä tai mikrokuituliinalla, jossa on hiven pesuainetta. Astianpesuaine toimii hyvin.
  2. Vältä pyyhkimistä tai kuivaamista paperilla. Joskus laitteiden näytöt voivat naarmuuntua jo talouspaperilla pyyhkimisestä. Vältä myös vettä – mikrokuituliinan kannattaa olla nimenomaan nihkeä, ei kostea.
  3. Kapeita saumoja sekä näppäimien välejä ja muita koloja saa hyvin puhdistettua pumpulipuikolla. Pumpulipuikkoa ei kannata kostuttaa, vaikka ehkä mieli tekisi, muuten laitteeseen voi päästä kosteutta.
  4. Älä unohda puhdistaa laukkujen pohjilla ja takkien taskuissa lojuvia puhelimen nappikuulokkeita. Niidenkin puhdistamiseen astianpesuaineella ja vedellä hiukan nahkeaksi kostutettu mikrokuituliina on hyvä.
  5. Puhelinten irrotettavat kuoret ja suojakalvot ovat suositeltavia paitsi puhelimen suojaamiseksi myös puhtauden vuoksi. Irrotettavat muovikuoret on helppo pestä huoletta saippualla, ja suojakalvoja voi vaihtaa.
  6. Kännykänvalmistajilla on omia ohjeita, joista kannattaa ottaa selvää. Kännykkäliikkeistä ja isoimmista elintarvikeliikkeistä saa nimenomaan elektroniikan puhdistukseen tarkoitettuja mikrosäämisköjä.
  7. Yksi hyvä totuteltava tapa olisi olla ottamatta puhelinta vessaan. Vessoissa on muuta kotia enemmän bakteereja. On hölmöä, että vessakäynnin päätteeksi kädet kyllä pestään, mutta pestyihin käsiin napataan vessan tasolta kännykkä ja siirrytään vaikkapa keittiöaskareisiin.
  8. Paras keino huolehtia kännykän puhtaudesta on aina tämä: pese omia käsiä usein.
Salaiset kansiot -ohjelma sai erään lukijan pelkäämään vessassa käymistä. Kuva: Handout / Sanoma arkisto
Salaiset kansiot -ohjelma sai erään lukijan pelkäämään vessassa käymistä. Kuva: Handout / Sanoma arkisto

Happosateet, kuukautiset, Pelle Hermanni... Vuoden alussa muistelimme asioita, jotka valvottivat 1980-luvun lapsia. Nyt kysyimme lukijoilta lapsuuden karmivimpia pelkoja. KK:n lukijat pelkäsivät esimerkiksi näitä!

1. Elvistä.

Kuva: Ron Galella / Sanoma arkisto
Kuva: Ron Galella / Sanoma arkisto

”Pelkäsin pienenä Elvistä. Silloin puhuttiin paljon, että Elvis onkin elossa ja nähty missä vaan. Pelkäsin, että hän tulee meille.”

2. Lottokonetta.

Kuva: Tuomas Selänne / Sanoma arkisto
Kuva: Tuomas Selänne / Sanoma arkisto

”Kun arvontamusiikki alkoi, juoksin keittiöön piiloon.”

3. Poliisia.

Kuva: Pentti Koskinen / Sanoma arkisto
Kuva: Pentti Koskinen / Sanoma arkisto

”Olin varma, että poliisi ampuu, jos näkee lapsen itkevän kylällä.”

4. Oksennustautia.

Kuva: iStockphoto
Kuva: iStockphoto

”Ukkonen, hämähäkit ja oksennustauti olivat pelkojani. Ihan samat pelot minulla on edelleen.”

5. Tappajahaita.

Kuva: Universal Studios International / Sanoma arkisto
Kuva: Universal Studios International / Sanoma arkisto

”Kukapa ei olisi tullut uimasta kiljuen, että siellä oli tappajahai!”

6. Hessu Hopoa.

Kuva: Sanoma arkisto
Kuva: Sanoma arkisto

”Pelkäsin Hessu Hopoa, jonka luulin asuvan ullakolla.”

7. Pihapiirin fasaaneja.

Kuva: HS Antti Johansson / Sanoma arkisto
Kuva: HS Antti Johansson / Sanoma arkisto

”Niitä asusti meidän kuusiaidassa. Nimikin kuulosti kauhistuttavalta.”

8. Salaisia kansioita.

Kuva: Handout / Sanoma arkisto
Kuva: Handout / Sanoma arkisto

”X-filesin ansiosta olin varma, että ufot tulevat hakemaan minut. Niin, ja olihan siinä se maksansyöjäihminenkin (Eugene Victor Tooms), joka pystyi kulkemaan ilmastointiputkissa ja viemäreissä. Arvatkaa vaan, pelottivatko esimerkiksi vessakäynnit!”

8. Nukkumatin unihiekkaa.

Kuva: Kalle Parkkinen / Sanoma arkisto
Kuva: Kalle Parkkinen / Sanoma arkisto

”Nukkumatti heitti sen Pikku Kakkosessa niin aikaisin, ettei siihen aikaan voinut kuvitellakaan ottavansa sitä vastaan. Oli laitettava kädet silmille, ettei hiekka tavoittanut silmiä.”

Ne ovat oikeasti hedelmiä. Pohjushedelmiä.
Ne ovat oikeasti hedelmiä. Pohjushedelmiä.

Elämme harhassa: kutsumme mansikkaa marjaksi, maapähkinää pähkinäksi ja valkosuklaata suklaaksi. Eivät ne ole! Lue tästä asioiden todellisesta luonteesta.

1. Jukkapalmu ei oikeasti ole palmu.

Mitä! No ei ole, koska se ei kuulu palmukasvien vaan yucca-kasvien sukuun. Sikäli loogisemmalta tuntuisi, että sen nimenkin pitäisi olla palmujukka. Toiselta kutsumanimeltään se onkin kiiltojukka, jossa ”jukkaisuus” tulee selvemmin esiin kuin jukkapalmussa. Sekavaa!

2. Tervapääsky ei ole pääsky.

Tervapääsky on kiitäjä. Se kyllä näyttää pääskyltä ja on nimeltäänkin pääsky, joten erehtymisen vaara on ilmeinen. Tervapääsky on muuten Suomessa ainoana vakituisena lajina esiintyvä kiitäjälintu eli kirskulintu. Muita kiitäjiä ovat esimerkiksi kolibrit.

3. Valkosuklaa ei ole suklaata.

Suklaaseen tarvitaan kaakaomassaa, jota valkosuklaassa ei ole. Valkosuklaa on ihana sokerinen maitoherkku.

4. Mansikka ei ole marja.

Arkikielessä mansikka on marja, mutta jos kasvitieteilijältä kysytään, kyseessä on pohjushedelmä. Punainen osa on hedelmöittymisen jälkeen paisunut pohjushedelmä.

5. Piirretty tsekkiläinen animaatiohahmo ei ole myyrä.

Se on kontiainen ja on ollut sitä myös alkuperäiseltä tsekkiläiseltä nimeltään. Kyseessä lienee kääntäjän virhe: kontiaista kun kutsuttiin ennen myös maamyyräksi. Myyrät ja kontiaiset eivät kuitenkaan ole läheistä sukua, sillä myyrä on jyrsijä, kontiainen taas hyönteissyöjä. Piirretyn Myyrä taas syö myös vesimelonia.

6. Maapähkinä ei oikeasti ole pähkinä.

Ei ole, koska se kuuluu hernekasveihin. Nimi ilmenee englannin kielessä paljon paremmin: Peanut sisältää molemmat sanat, pavun ja pähkinän. Samaan tapaan kuin muutkin hernekasvit, maapähkinä kasvattaa palkoja.

7. Herne ei ole vihannes.

Herne on hedelmä. Palon sisällä olevat herneet ovat sen siemeniä.

8. Lauri Tähkä ei ole Lauri Tähkä.

Lauri Tähkä on Jarkko Suo.