Yksinäisyys on Suomessa yleisintä varhaisnuoruudessa ja vanhana. Etenkin eronneet miehet jäävät helposti yksin.
Kasvatuspsykologian dosentti Niina Junttila on tutkinut yksinäisyyttä vuodesta 1999. Hän kertoo, että suomalaisista joka viides kokee jossain vaiheessa elämäänsä yksinäisyyttä. Joka kymmenes on jatkuvasti yksinäinen.
Yksinäisyys on yleisintä varhaisnuoruudessa ja uudestaan vanhusten keskuudessa. Keski-ikä on monille helpointa aikaa.
”Siksi ne aikuiset, jotka ovat jatkuvasti yksinäisiä, tuntevat olonsa vielä kurjemmaksi. Kun ikätovereilla menee hyvin, oma onnettomuus korostuu”, Junttila kertoo.
Miesten ja naisten yksinäisyydessä ei tutkimusten mukaan ole juuri eroa. Naiset ovat kuitenkin miehiä useammin sosiaalisesti yksinäisiä: heiltä puuttuu verkostoja. Miehillä emotionaalinen yksinäisyys on sen sijaan paljon naisia yleisempää. Heiltä puuttuu läheinen ihminen, johon voi luottaa.
”Kaikkein raadollisinta henkinen yksinäisyys on eronneilla miehillä. Mies luottaa suhteessa puolisoon, naisella on yleensä myös läheinen ystävä, jonka kanssa hän voi puhua kaikesta. Eron tullen mies jää useammin yksin.”
Muihin eurooppalaisiin verrattuna suomalaiset eivät itse arvioi olevansa kovinkaan yksinäisiä. Suomalaisten yksinäisyyteen liittyy kuitenkin muita tavallisemmin köyhyyttä, alkoholismia ja masennusta.
”Esimerkiksi Espanjassa ja Italiassa sukulaiset ovat läheisiä keskenään. Suomessa sukusuhteet ovat heikkoja ja apua haetaan ensimmäisenä kaverilta. Jos sellaista ei ole, on ulkopuolinen.”
Yksinäisyys voi jatkua koko elämän
Mitä pidempään yksinäisyys jatkuu, sitä useammin ihminen arvioi tutkimuksissa olevansa yksinäinen koko loppuelämänsä. Pitkäaikainen yksinäisyys voi pahimmillaan johtaa luovuttamiseen. Periksi antaneiden keino selvitä on usein kotisohvalle jääminen tai alkoholiin turvautuminen.
”Vähemmän aikaa yksinäisinä olleet käyvät enemmän harrastuksissa ja ulkoilemassa. He yrittävät muuttaa tilannetta, ja silloin se todennäköisesti muuttuu”, Junttila sanoo.
"Aktiivinen yrittäminen ja juttuseuran etsiminen on tärkeintä."
Vaarallisinta on, kun yksinäiset asuvat omissa oloissaan, eivät pidä ääntä itsestään eikä heillä ole ulospäin näkyviä ongelmia.
”He ovat huomaamattomia, joihin monikaan ei kiinnitä huomiota. Toisaalta aina on toivoa. Ystävä tai parisuhde voi löytyä sattumalta.”
Junttila kertoo tarinan eronneesta miehestä, joka muutti uudelle paikkakunnalle. Mies meni joka päivä Prismaan, osti pullon vissyä ja istui kaupan aulaan odottamaan. Joskus joku pysähtyi vaihtamaan pari sanaa, toinen istui viereen.
”Se oli hienoa, aktiivista yrittämistä ja lähti ihan perusasioista. Juttuseuran etsiminen on tärkeintä.”
Suomalaisten kokema yksinäisyys on pahentunut
Yksinäisyyden oireet ovat lisääntyneet ja pahentuneet viime vuosina. Pahimmillaan yksinäisyys rampauttaa täysin. Se heikentää psyykkistä ja fyysistä terveyttä. Yksinäiset jäävät muita useammin pois töistä ja koulutuksesta ja heillä on taloudellisia ongelmia.
Yksi syy yksinäisyyden lisääntymiselle on työn pätkittyneisyys ja työn perässä muuttaminen. Samalla ihmisten eriarvoisuus lisääntyy. Työttömien lapset pääsevät hallituksen uudistuksen vuoksi enää puolipäivähoitoon. Jos vanhemmilla menee huonosti, lapsilla on usein heikommat lähtökohdat pienestä saakka.
”Lapsille tulee elämän alusta asti saakka tunne, että he ovat huonompia: he eivät pääse sinne, minne paremmin elävien perheiden lapset pääsevät”, Junttila pohtii.
"Luokkakoot eivät saa nousta, päivähoidosta ei voida tinkiä. Aikuisille pitää antaa tukea tarpeeksi varhain."
Toisaalta yksinäisyyttä voi nykyään helpottaa sosiaalisen median avulla. Jos yksinäinen ei uskalla lähteä ulos, hän voi etsiä seuraa netistä. Facebook voi silti pahentaa yksinäisyyden kokemusta. Kun kaveri kertoo olevansa jatkuvasti menossa ja hänellä on 500 kaveria, yksinäinen saa vääristyneen vertailukohdan siitä, millaista hänen elämänsä pitäisi olla.
Asenteiden pitää muuttua
Junttilan mukaan suomalaisten yksinäisyyttä voisi parantaa yksinkertaisilla asioilla.
”Luokkakoot eivät saa nousta, päivähoidosta ei voida tinkiä ja iltapäiväkerhoja pitää olla. Aikuisille pitää antaa tukea tarpeeksi aikaisin. Vanhempien yksinäisyyteen pitää puuttua esimerkiksi neuvolassa.”
Myös asenteiden on muututtava. Yksinäisiä pidetään helposti huonoina ja heikkoina.
”Yksinäinen on tavallinen ihminen, joka on jostain syystä joutunut yksinäisyyden kierteeseen. Kuka tahansa voisi jutella hänen kanssaan, tervehtiä tai ottaa mukaan”, Junttila sanoo.
”Niin kauan kuin ajatellaan, että yksinäisyys on kamala ja ruma ongelma, se jatkuu. Yksinäisyydestä pitää puhua ja siitä pitää tehdä hyväksyttävä asia.”
Naisilla on mahdollisuus saada ystäviä ja kumppania mutta jos olet hiukankin ruma mies, kaveriton niin olet yksin loppuelämäsi kuten minä. En ole koskaan edes halannut naista. Mietin itsemurhaa ainakin parikertaa viikossa.
Muuttakaa asennetta naiset niin miehetkin saa ystäviä. Naiset ana haukkumassa miehiä rumiksi.
Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
