Kun yksinäisyys painaa, apu voi löytyä ystävätoiminnasta. Eri tahot kaipaavat myös jatkuvasti lisää vapaaehtoisia mukaan ystäväksi yksinäisille. Katso listasta, mikä apu sopisi sinulle parhaiten.

Suomen Punainen Risti:

Laajinta apua yksinäisyyteen tarjoaa Suomen Punainen Risti. Sen ystävätoimintaa järjestetään ympäri Suomen. Ystävää kaipaava voi kysyä asuinpaikkakuntansa osastolta apua, oli toiveissa sitten pitkäaikainen ystävä tai kertaluonteinen tapaaminen. Eri asuinpaikkakuntien osastojen yhteystiedot löydät täältä. Pääkaupunkiseudulla tai Uudellamaalla asuva voi ottaa yhteyttä SPR:n ystävävälitykseen täältä. Nuorille suunnatusta ystävätoiminnasta löydät tietoa täältä

Jos haluat itse lähteä ystäväksi sellaista kaipaavalle, lue tämä.

Vanhustyön keskusliitto:

Vanhustyön keskusliitto tarjoa Ystäväpiiri-toimintaa, jonka tarkoitus on lievittää ja ennaltaehkäistä iäkkäiden yksinäisyyttä. Kyseessä on ryhmätoiminta, jota koulutetut ohjaajat järjestävät iäkkäille ihmisille joka puolella Suomea. Ystäväpiiriin on osallistunut yli 7000 ihmistä vuodesta 2006 lähtien.

Ystäväpiiri-ryhmiä käynnistyy vuosittain eri paikkakunnilla. Katso lisätietoa täältä
Jos haluat lähteä ryhmänohjaajaksi, lue tämä. Ensi kevään ohjaajien haku on jo alkanut.

Helsinkimissio:

HelsinkiMissio on järjestö, joka toimii seniorityön, nuorten kriisityön, lapsiperheiden ja erityisryhmien parissa. Se etsii, löytää ja auttaa yksinäisiä kaupunkilaisia. HelsinkiMissio tarjoaa monenlaista apua yksinäisille:

Senioripysäkki toimii Helsingissä ja yli 30 muulla paikkakunnalla. Se tarjoaa ammattilaisten ohjaamia maksuttomia keskusteluryhmiä yli 60-vuotiaille. Keskusteluryhmät kokoontuvat 1,5 tunnin ajan kerran viikossa. Lue lisää täältä.

Aamukorva on päivystävä puhelin, johon voi soittaa kuka tahansa iäkäs, kuulijaa ja keskustelukumppania kaipaava. Puhelut ovat luottamuksellisia. Aamukorva-päivystäjän kanssa voi jutella mistä tahansa mieltä painavasta tai muuten vain mietityttävästä asiasta. Aamukorva on kuulolla joka aamu klo 5-9 numerossa 045 341 0504. Lue lisää toiminnasta täältä

Äiti- ja isämentoritoiminta on osa Pelastakaa sukupolvi -hanketta. Toiminta yhdistää henkistä ja arjen tukea tarvitsevan lapsiperheen ja mentorin. Tuen tarve on suuri esimerkiksi silloin, kun perheen omat tukiverkostot ovat puutteelliset tai kun vanhemmat ovat yksinäisiä. Toimintaa on Helsingissä ja Espoossa. Jos kaipaat perheellesi tukea, lue tämä. Jos haluat vapaaehtoiseksi mentoriksi, lue lisää täältä.

Kehitysvammaisten Tukiliitto:

Kehitysvammaisten Tukiliiton kaveritoiminnan takana on ajatus tasavertaisesta ja vapaaehtoisesta ystävyydestä. Tukiliitto yhdistää Best Buddies -toiminnalla kehitysvammaisen ja vammattoman ihmisen. Kaverukset ovat yleensä samaa sukupuolta ja suurin piirtein saman ikäisiä ja heillä on yhteiset kiinnostuksen kohteet. Liitto ohjeistaa, että kaverit pitävät yhteyttä viikoittain ja tapaavat pari kertaa kuussa.

Kaveritoimintaan pääset mukaan täältä

Mannerheimin Lastensuojeluliitto:

Mannerheimin Lastensuojeluliitolla on yli 500 perhekahvilaa Suomessa. Kahvila voi kuitenkin olla apuna silloin, jos lähipiiristä ei löydy samassa elämäntilanteessa olevia ystäviä. Kahvila on tarkoitettu myös sellaisille, jotka eivät koe olevansa yksinäisiä, mutta kaipaavat seuraa itselleen tai lapsilleen. Perhekahvilat kokoontuvat esimerkiksi kerhotiloissa ja päiväkodeissa ja ne ovat yleensä avoinna arkisin pari kertaa viikossa. Etsi lähin kahvilasi täältä

MLL järjestää myös perhekummitoimintaa eri puolilla Suomea. Se on suunnattu perheille, joilla ei ole tukiverkostoa samalla paikkakunnalla. Itsensä yksinäisiksi tai väsyneiksi kokevat vanhemmat saavat myös apua kummitoiminnasta. Lue lisää täältä

Suomen evankelis-luterilainen kirkko: 

Suomen evankelisluterilainen kirkko toteuttaa vapaaehtoisperiaatteella diakoniatyötä, johon kuuluu ystävä- tai lähimmäistoiminta. Ystävätoimintaan ilmoittautuneet vapaaehtoiset tapaavat yksinäisiä, kaiken ikäisiä ihmisiä heidän kotonaan tai esimerkiksi sairaaloissa ja vankiloissa. Lisää tietoa voit etsiä oman seurakuntasi nettisivuilta.

Lisäksi diakoniatyöllä toimivat soittoringit. Niissä vapaaehtoiset pirauttavat sovituin ajoin ystävälleen ja vaihtavat kuulumiset. Soittorinkitoiminta tuo turvaa etenkin yksinasuvan vanhuksen arkeen.

Suomen Mielenterveysseura:

Suomen Mielenterveysseuran valtakunnallisen kriisipuhelimen tavoite on auttaa henkistä hätää kokevan oloa keskustelun avulla. Päivystäjä auttaa soittajaa miettimään, miten omaa tilannetta voisi helpottaa. Itsensä yksinäiseksi kokevat voivat saada apua kriisipuhelimesta.

Puhelin päivystää numerossa 010 195 202 arkisin klo 09.00-07.00. Viikonloppuisin ja juhlapyhinä päivystystä on klo 15.00-07.00.

 

KK:n lukijat vinkkaavat, mistä muualta löytyy apua yksinäisille:

Turun Seudun Vanhustuki ry:n Tukiystävätoiminta välittää vapaaehtoisia tuki- ja puhelinystäviä kotona asuville yksinäisille yli 70-vuotiaille. Lisää tietoa löydät täältä

Jäänmurtajat-blogista löytyy tietoa siitä, miten ystävän voi hankkia. Sitä voit lukea täältä.

 

Puuttuiko listalta joku tietämäsi taho, joka tarjoaa apua yksinäisille? Kerro siitä kommenteissa alla, niin päivitämme listaa. 

Petri Virolainen

Oletko yksinäinen tai haluatko auttaa yksinäistä? Täältä saat apua

Monilla vaikeavammaisilla ei ole vieläkään ystävää. Kaikista yksinäisimpiä ovat puhevammaiset. Heidän yksinäisyyttään ei ole kukaan oikein esille nostanutkaan. Siksi kesäkuun 1. päivänä alkoi matkani kolmepyöräisellä Keravalta kohti Oulua. 10-uutisten tiimi kuvasi lähtöpäiväni kevennykseen reissun startin ja vierailuni Hyvinkäällä Lounatuulen palvelukodissa. Tällä Oulun reissullani tapasin myöskin Ipon, josta KK oli tehnyt jutun vähän ennen starttia. Oulun reissullani sain kuulla ihan...
Lue kommentti

Kaura on terveystuote, mutta miten paljon ja missä muodossa sitä pitää syödä, jotta siitä saisi terveyttä? Laillistettu ravitsemusterapeutti Hanna Partanen vastaa.

1. Onko terveyden kannalta väliä, syönkö kaurani puurona, leipänä vai keksinä? 

Kaurahiutaleista tehdyt puurot ja sataprosenttiset kauraleivät ovat helpoin tapa saada kauran terveysvaikutukset.

Leipää ostaessa kannattaa kääntää paketti ympäri ja tarkistaa tuoteselosteesta, onko kauran osuus käytetystä viljasta tosiaan 100 prosenttia. Moni kauraleivän nimellä myyty leipä sisältää kauraa vain 11 tai 14 prosenttia.

Sellaisia kaurakeksejäkin on, joissa suurin osa käytetyistä jauhoista on kauraa. Terveys on kuitenkin aina kokonaisuus. Jos miettii terveysvaikutuksia, pitää ajatella, mitä muuta kekseissä on. Yleensä niissä on paljon sokeria.

Kun verensokeri ei pompi ylös ja alas, nälkäkohtauksiakaan ei tule niin usein.

2. Auttaako kaura painonhallinnassa?

Sikäli ehkä, että kauralla verensokeri pysyy tasaisempana kuin esimerkiksi puhdistetulla vehnällä, koska kaurassa on paljon liukoista kuitua. Kun verensokeri ei pompi ylös ja alas, nälkäkohtauksiakaan ei tule niin usein. Muuta näyttöä kauran vaikutuksesta painonhallintaan ei ole.

3. Mihin kauran terveellisyys perustuu?

Tärkein vaikutus tulee kauran sisältämästä liukoisesta kuidusta nimeltä beetaglukaani. Sen ansiosta kaura alentaa kolesterolia. Tämä kuuluu EU:n hyväksymiin terveysväittämiin.

Kaura on myös ystävällistä vatsalle, koska siinä ei ole lainkaan niin sanottuja fodmap-hiilihydraatteja. Esimerkiksi vehnässä ja rukiissa on fruktaaneja, jotka kuuluvat fodmapeihin. Fodmapit voivat aiheuttaa suolisto-oireita, koska ne eivät sula kunnolla.

4. Kuinka paljon kauraa pitäisi syödä?

Jotta kauran beetaglukaani laskisi kolesterolia, sitä pitää saada 3 grammaa päivässä. Tämän verran saisi noin kahdesta isosta kaurapuuroannoksesta.

Markkinoilla on myös kauraleipiä, joita on rikastettu beetaglukaanilla. Esimerkiksi kolmesta palasta Vaasan Kaurasydän-leipää saa suositellut 3 grammaa beetaglukaania.

Sen sijaan kaurajuomaa pitäisi juoda lähes litra päivässä, että siitä saisi kolesteroliin vaikuttavan annoksen beetaglukaania. Kauran osuus kaurajuomassa on noin 10 prosenttia.

5. Miksi kaura on terveellisempää kuin vehnä?

Koska pullat, ranskanleivät ja monet muut vehnätuotteet ovat niin pitkälle prosessoituja: vehnästä on poistettu alkio ja kuorikerrokset. Yleensä kauraa ei puhdisteta niin pitkälle.

Sen sijaan täysjyvävehnässä ja grahamjauhossa ovat kuidut ja kivennäisaineet yhä tallella. Siksi ne eivät häviä kovin paljon kauralle, vaan niiden kuitupitoisuuskin alkaa olla samaa luokkaa.

Jotkut ruistuotteet voivat jopa voittaa sataprosenttisen kauran kuitupitoisuudessa.

6. Kumpi on terveellisempää, kaura vai ruis?

Molemmista löytyy tutkittuja terveysvaikutuksia, ja molempien terveysvaikutukset pohjautuvat pitkälti kuituun. Jotkut ruistuotteet voivat jopa voittaa sataprosenttisen kauran kuitupitoisuudessa, mutta siinä vaikuttaa myös leipomistekniikka: jälkiuunileivän kuitupitoisuus nousee korkeammaksi, koska se on kuivempaa kuin kauraleipä.

Kauran eduksi voi laskea sen, että se on lempeämpää vatsalle ja helpommin maistuvaa ja sitä käytetään maailmassa yleisemmin kuin ruista. Siksi sitä on myös tutkittu enemmän. Rukiin maku on monelle liian vahva.

7. Sopiiko kaura keliaakikolle?

Kyllä sopii, koska kaura on luontaisesti gluteeniton viljalaji. Se onkin keliaakikolle oikein hyvä kuidun lähde.

Mutta! Keliaakikoille sopiva kaura on puhdaskauraa. Sitä sanotaan myös gluteenittomaksi kauraksi, vaikka kaikki kaura sinänsä on gluteenitonta.

Pienikin määrä gluteenia voi aiheuttaa keliaakikon suolistoon tulehduksen ja tuhota suolinukan.

Puhdaskaura tarvitsee erilliset pellot, joiden lähellä ei kasva muita viljalajeja. Se vaatii kuljetukseen erilliset rekat ja tuotantoon erilliset tuotantolaitokset. Tässä ollaan hyvin tarkkoja, koska pienikin määrä gluteenia voi aiheuttaa keliaakikon suolistoon tulehduksen ja tuhota suolinukan. Siihen riittää patalapuista pöllähtänyt jauhopöly.

Kaiken tämän takia puhdas kaura on myös kalliimpaa kuin normaalikaura.

Asiantuntijana laillistettu ravitsemusterapeutti Hanna Partanen.

Erikoislääkäri Ari Rosenvall kertoo, mistä iän merkit johtuvat ja onko vanhenemisesta mitään iloa terveydelle.

Onko vanhenemisesta mitään iloa terveydelle, yleislääketieteen erikoislääkäri Ari Rosenvall?

Sairauksista ainakin migreeni helpottaa selvästi tai loppuu kokonaan, kun ikää tulee tarpeeksi. Naisilla se tapahtuu useimmiten vaihdevuosien paikkeilla.

Yleisesti ikä aiheuttaa vääjäämätöntä rappeutumista. Sitä ei voi estää, mutta jos henkinen puoli pysyy kunnossa, elämänkokemus tuo asioihin suhteellisuudentajua.

Moni asia, joka nuorena kiusasi, lakkaa kiusaamasta. 70-vuotiaat ovat yleensä tyytyväisempiä elämään ja terveyteensä kuin 40-vuotiaat, vaikka heillä on enemmän vaivoja. He osaavat suhteuttaa tavoitteensa, toimintansa ja kykynsä todellisuuteen paremmin kuin nuorena.

Pitääkö kaikkien hankkia lukulasit?

Ikänäkö tulee väistämättä jokaiselle. Kun silmä normaalisti tarkentaa lähelle, sen mykiö puristuu kasaan eli muuttuu pyöreämmäksi ja samalla plustaitteiseksi. Iän myötä mykiö jäykistyy niin, ettei se pysty pyöristymään. Silloin ei enää näe lähelle ilman apuneuvoja.

Ikänäkö tulee väistämättä jokaiselle.

Mykiö eli silmän linssi on kirkas. Kun muualla kehossa solut uusiutuvat koko ajan, mykiössä uusiutuvat vain pintasolut. Sen takia mykiön sisälle jää ajan mittaan tavaraa vanhoista soluista, ja pikku hiljaa mykiö ikään kuin täyttyy ja sen myötä jäykistyy.

Meneekö kuulokin?

Jossain vaiheessa kyllä, mutta perimäkin vaikuttaa. Järjestys menee niin, että ensin lakkaavat kuulumasta korkeat taajuudet eli ne kuuluisat heinäsirkat. Kuulon heikkenemisestä alkaa olla haittaa sitten, kun matalammat taajuudet alkavat kadota. Silloin alkaa olla hankalaa kuulla puhetta.

Kuulo voi heikentyä nuorenakin melun tai äkillisen paineaallon takia. Ääni on painetta: kova räjähdys tai vaikka läimäys korvaan voivat saada aikaan kuulovamman.

Avokonttorin häly, kuumuus, koleus, nälkä, jano tai kipeä polvi alkavat häiritä enemmän, kun ikää tulee.

Onko oppia ikä kaikki?

Oppimiskyky säilyy terveellä ihmisellä ikääntyessäkin. Sen sijaan joustavuus heikkenee.

Joustavuutta tarvitaan, jos pitää keskittyä moneen asiaan yhtä aikaa tai pysyä tarkkaavaisena häiriötekijöistä huolimatta. Avokonttorin häly, kuumuus, koleus, nälkä, jano tai kipeä polvi alkavat häiritä enemmän, kun ikää tulee.

Nuorena asioita oppii kaiken muun sivussa, mutta vanhempana se vaatii enemmän keskittymistä ja huolellisuutta. Siksi uuden oppiminen voi viedä enemmän aikaa.

Ja jos pitää äkkiä muistaa monta asiaa, kaikki eivät tule kerralla mieleen.

Asiantuntijana yleislääketieteen erikoislääkäri Ari Rosenvall Mehiläisestä.