37-vuotias jyväskyläläinen sosionomi Mari Satosaari on 12- ja 16-vuotiaille lapsilleen mieluummin kamala äiti kuin hyvä ystävä.
37-vuotias jyväskyläläinen sosionomi Mari Satosaari on 12- ja 16-vuotiaille lapsilleen mieluummin kamala äiti kuin hyvä ystävä.

Vanhempien pitää sekä olla salapoliiseja että päästää irti, sanoo Kamalat äidit -ryhmää ohjaava Mari Satosaari.

VANHEMMILLA ON PASKATÖITÄ.

Kun kerroin murrosikäiselle lapselleni olevani Kamalat äidit -ryhmässä vertaisohjaajana, hän totesi, että emme me ole kamalia vaan paskoja. Välillä sekin on äidin hommaa.

Vanhempien kuuluu olla kamalia. He käskevät aamulla kouluun, komentavat illalla kotiin ja siinä välissäkin kieltävät ja määräävät. Se ei varmasti ole teineistä hauskaa, eikä se ole hauskaa vanhemmistakaan. Niin on silti tehtävä. Se on kasvatusta.

Vanhempien velvollisuus on ohjata murrosikäistä aikuisuuteen ja siis myös siihen, että ikävätkin asiat hoituvat ja sopimukset pitävät.

TEINIKIN ON IHANA NUKKUESSAAN.

Äidit tuntevat syyllisyyttä siitä, että oma lapsi raivostuttaa. Ei tarvitse: usein teinit ovat ärsyttäviä. Osasyy on aivoissa. Vasta murrosiässä kehittyy etuosalohko, joka säätelee oman toiminnan ohjausta. Siksi murrosikäiset ovat vähän päästään sekaisin.

Kun vanhempi itse on neuvoton ja vihainen, on vaikea nähdä hyvää röyhkeässä teinissä. Silloin pitäisi yrittää erottaa lapsi ja hänen käytöksensä. Käytöstä ei tarvitse hyväksyä, mutta lasta vanhempi rakastaa silti.

Lapsen hyviä puolia kannattaa miettiä: Miksi kaverit tykkäävät lapsesta? Koska se on tosi hauska. Ja se teki loistopullia. Yksi vanha keino on aina hyvä: murrosikäinenkin on ihana, kun hänet näkee nukkuvana.

OLE SALAPOLIISI.

Murrosikäisten vanhemmilta vaaditaan nykyisin salapoliisin taitoja, koska valtava osa nuoren elämää on kännykässä ja tietokoneilla, salasanojen ja koodien takana.

Minusta vanhemmilla on suorastaan velvollisuus vaatia nuorta näyttämään sosiaalisen median kirjoituksiaan tai tekstiviestejään, jos on syytä epäillä jotain. Vastaamme alaikäisistä ja maksamme sitä paitsi puhelinlaskut.

Netissä monilta nuorilta katoaa inhimillisyyden taju. He eivät tajua, että jos kirjoittaa Facebookiin kuvan kommentiksi ”läskihuora”, se nuori ei ehkä tule ensi viikolla kouluun.

MURKUN ÄITI TARVITSEE HOITOVAPAAN.

Jotkut nuoret tarvitsisivat vanhempaansa 24/7. Joskus vanhemman on jäätävä töistä pois, jotta perhe pystyy asettamaan nuorelle riittävät rajat. Se voi olla ainoa keino estää lastensuojelun raskaimmat toimet.

Murrosikäisten perheissä tarvittaisiin työelämän joustoja niin kuin pikkulapsiperheissä. Puolen vuoden tauko töistä nuoren kriittisessä vaiheessa voi olla elintärkeä.

Itse pääsin vaikeassa vaiheessa äidiksi kotiin opintovapaan avulla. Vaihtoehto olisi ollut sairausloma.

PÄÄSTÄ IRTI LAPSIKULLASTA.

Kun nuori itsenäistyy, hän irtautuu vanhemmista. Niin täytyy käydä, ja joskus se on rankkaa kaikille. Kun nuoren tyyli vaihtuu hopparista hevariksi ja gootiksi, hän hakee sitä, kuka on. Vanhempien pitää tajuta, että se on normaalia.

Joskus vanhemmat haluaisivat pitää kiinni lapsestaan: päättää, mitä hän aamulla syö, ja huolehtia, että liikkakamat ovat koulussa. Mutta teiniä on ohjattava ottamaan vastuuta, ja hänen on annettava tehdä valintoja, virheitäkin.

Minustakin olisi kiva, jos lapset söisivät aamupuuroa ja pukeutuisivat siististi. Jokaisen on vain hyväksyttävä, että omista lapsista ei tule sellaisia kultapupusia kuin ehkä kuvitteli. Heistä voi tulla eri lailla upeita.
 

Kamalat äidit

Kamalat äidit -toiminta on murrosikäisten lasten äideille tarkoitettua vertaistoimintaa. Luottamuksellisissa, maksuttomissa ryhmissä käsitellään vanhemmuuteen ja naisen elämään liittyviä teemoja. Lisätietoa: https://www.kamalataidit.fi/

Aikuiset haluavat lapsista nopeasti isoja, osaavia ja menestyviä, Liisa Lohilahti sanoo.
Aikuiset haluavat lapsista nopeasti isoja, osaavia ja menestyviä, Liisa Lohilahti sanoo.

Lapsuutta ei arvosteta, vaikka se on elämän tärkein vaihe, sanoo opettaja ja päiväkodin johtaja Liisa Lohilahti.

Lapsi on viisas.

Pienen lapsen kyky katsoa maailmaa on viehättävä. Pienissä ihmisissä elää viisaus! He eivät vain kykene vielä sanoittamaan havaintojaan, joten me aikuiset tulkitsemme heitä siksi usein väärin.

Luulemme, ettei lapsilla ole taitoa analysoida maailmaa. Siinä me aikuiset astumme harhaan, sillä pienet ihmiset ovat äärimmäisen tarkkanäköisiä.

Ihmisen luovuus on parhaimmillaan lapsuudessa. Mitä vanhemmiksi tulemme, sitä enemmän se surkastuu. Alamme elää odotusten mukaisesti, ”järkevästi”. Ihmisestä kehittyy rajoittunut aikuinen, kuten Antoine de Saint- Exupéryn Pikku Prinssi -tarinakin kertoo.

Kuka tahansa ei sovi opettajaksi.

Opettajat voisivat vähentää lasten käytöshäiriöitä, kiusaamista ja itsetunto-ongelmia olemalla sydämellisempiä ja aidompia. Ei pidä vain suorittaa virkaa ja opettaa.

”Kuka tahansa ei sovi opettajaksi. Opettajan työ edellyttää erityistä herkkyyttä.”

Lapsen kehitys haavoittuvasta päiväkoti-iästä noin yhdeksään ikävuoteen on äärimmäisen tärkeä minäkuvan ja identiteetin kannalta. Lasta kasvattavalla aikuisella on merkittävä rooli, eikä kuka tahansa sovi opettajaksi. Opettajan työ edellyttää erityistä herkkyyttä, tunneälyä.

Opettajan tulisi ymmärtää, että lämminhenkinen ja vuorovaikutteinen kasvatus innostaa oppimaan. Lapsi kokee vuorovaikutuksen kunnioituksena.

Lapsilta vaaditaan liikaa.

Aikuiset haluavat lapsista nopeasti isoja, osaavia ja menestyviä. Lapsuutta ei arvosteta, vaikka se on ihmiselämän tärkein vaihe.

Lisäksi aikuinen tuppaa omalla kiireellään ohittamaan lapsen kysymykset.

”Aikuisen pitää olla aidosti kiinnostunut lapsen maailmasta.”

Uteliaisuutta tulee tukea ja vastaamaan kannattaa pysähtyä. Ei se hetki ole sinun elämästäsi pois. Ehdit imuroida myöhemminkin.

Millään pedagogiikalla ei ole merkitystä, jos aikuinen ei ole aidosti kiinnostunut lapsen maailmasta.

Esiintyminen petraa itsetuntoa.

Esiintyminen, vaikkapa koulun tai päiväkodin näytelmässä tai omalle perheelle kotona, on iloinen ja luonnollinen osa elämää. Lasta pitää tukea hänen tarpeessaan esiintyä.

Keskipisteenä oleminen vahvistaa arempien lasten itsetuntoa. On kuitenkin tärkeää, ettei lasta arvostella tai pakoteta esiintymään.

”Esityksen jälkeen ei saisi tulla tuomiota siitä, oletko hyvä vai millainen.”

Esiintyminen kilpailun nimissä ei ole hyväksi pienelle lapselle. Kilpailuihin kuuluva arviointi luo lapselle suorituspaineita, ja hän kokee olevansa joko hyvä tai huono. Kumpikaan ei ole hyväksi pienen lapsen minäkuvan kehitykselle.

Kilpailu helposti vääristää minäkuvaa kohtuuttomasti ja voi johtaa itsekkyyteen tai erilaisiin traumoihin.

Pienelle lapselle esiintymisen tulee olla leikinomainen tilanne, jossa ei haittaa, vaikka kaikki ei mene niin nappiin. Esityksen jälkeen ei saisi tulla tuomiota siitä, oletko hyvä vai millainen. Taputetaan sille, että jes, rohkaistuit!

Artikkeli on julkaistu Kodin Kuvalehden numerossa 15/2018.

Liisa Lohilahti

51-vuotias oululainen opettaja ja päiväkodin johtaja lataa akkujaan korkealentoisilla ajatuksilla ja filosofisella keskustelulla viinilasin äärellä.

Vierailija

”Vastaa, jos lapsi kysyy – ehdit imuroida myöhemminkin”, sanoo päiväkodin johtaja Liisa Lohilahti

Ja sitten kun keskeytät imuroinnin vastataksesi lapselle niin seuraavaksi joku asiantuntija toisessa lehdessä messuaa kun lapsia ei opeteta odottamaan ja kaikki pyörii lapsen ympärillä ja siitä seuraa käytöshäiriöitä. Vanhemmuudessa vain yksi on varmaa: jonkun mielestä pieleen menee kuitenkin.
Lue kommentti
Neljän lapsen äiti Lapista

”Vastaa, jos lapsi kysyy – ehdit imuroida myöhemminkin”, sanoo päiväkodin johtaja Liisa Lohilahti

Tärkeintä on toia vanhempana niin että arvostaa itseään ja muita läheisiä ihmisiä, myös lapsia. Arvostus näkyy vuorovaikutuksessa, pysähdytään , kuunnellaan ja vastataan. Jos et heti pysty, kerro lapselle, milloin ehdit vastata ja muista pitää lupauksesi. Tärkein mielipide , jota sinun pitää kuulla, on lapsesi mielipide. Pieni lapsi ei osaa sitä aina sanoin ilmaista, mutta lapsen ilo ja tyytyväisyys ohjaa toimimaan oikein. Pettymyksiäkin pitää tuottaa, jotta niistä selviämistä voi turvallisesti...
Lue kommentti
Tehokkain ympäristöteko on kaiken turhan ostelun välttäminen, Outi Pyy sanoo.
Tehokkain ympäristöteko on kaiken turhan ostelun välttäminen, Outi Pyy sanoo.

Kankaat ovat laadultaan huonompia kuin ennen, mutta ihmiset myös pesevät vaatteita aivan liian usein, sanoo bloggaaja ja ompelija Outi Pyy.

Konepesu irrottaa mikromuovia vesistöihin.

Vaatteet ja muut tekstiilit aiheuttavat enemmän mikromuovisaastetta kuin vaikkapa kosmetiikka. Keinokuituvaatteesta irtoaa muovia jokaisella pesukerralla.

On harhaanjohtavaa demonisoida yksittäisiä materiaaleja kuten fleeceä. Kaikki keinokuidut – polyesteri, akryyli, polyamidi, elastaani – ovat muovia. Yhdessä autonrenkaista lähtevän muovin kanssa ne tuottavat suurimman osan maailman mikromuovipäästöistä.

”On harhaanjohtavaa demonisoida yksittäisiä materiaaleja.”

Huoleton pyykkäys saastuttaa.

Pääasia ei ole muovia sisältävien vaatteiden ostoboikotti vaan oikeanlainen vaatehuolto. Olennaista on vähentää keinokuituisten käyttövaatteiden pesua. Tuuleta niitä mieluummin tai laita muovipussissa pakastimeen pariksi päiväksi.

Myös ekologisen pyykinpesuaineen ja huuhteluaineen valinta on paljon merkittävämpi teko kuin se, jos jätät ruokakaupassa muovipussin ostamatta. Väkiviinaetikka on erinomainen ja edullinen huuhteluaine.

”Vähennä pesua. Tuuleta mieluummin tai laita pakastimeen pariksi päiväksi.”

Fleecevaatteenkin voi hankkia, jos sitä pesee vain harvoin. Voit myös ostaa Guppy­friend-pesupussin, joka on kehitetty mikromuovia päästävien vaatteiden pesemiseen. Pese vain täysiä koneellisia ja valitse kaupassa vaatteiden värit sen mukaan, että saat pestyä niitä yhdessä.

Tehokkain ympäristöteko on toki kaiken turhan ostelun välttäminen.

Elastaani vesittää kierrätyksen.

Melkein kaikki ketjuliikkeiden vaatteet sisältävät muutaman prosentin venyvää elastaania. Sen vuoksi vaatteiden kierrättäminen uusiksi kuiduiksi ja langaksi on käynyt hankalaksi.

Elastaanivaate kulahtaa helposti, eikä huonokuntoisena sovi edes hyväntekeväisyysjärjestölle lahjoitettavaksi. Siitä ei myöskään voi tehdä autoteollisuudelle kelpaavaa tekstiilimurskaa, toisin kuin sataprosenttisesta puuvillasta, polyesteristä ja villasta.

”Käyttöikää voi pidentää nypynpoistajalla.”

Jos välttämättä haluat ostaa pari prosenttia elastaania sisältävän vaatteen kuten aluspaidan, valmistaudu käyttämään se aivan loppuun. Käyttöikää voit pidentää esimerkiksi nypynpoistajalla.

Konepesemme vaatteet pilalle.

Kankaat ovat laadultaan huonompia kuin ennen, mutta ihmiset myös pesevät vaatteita aivan liian usein ja kestämättömästi.

Esimerkiksi neuleiden alla tulisi käyttää aluspaitaa, koske se suojaa päällimmäistä vaatetta hikoilulta.

Alusvaatteet, aluspaidat ja sukat ovat kulutustavaraa, ja niitä pitääkin pyykätä joka käytön jälkeen, mutta näkyville käyttövaatteille riittää usein tuuletus ja tahrojen poisto.

Farkut voi putsata pakastamalla.

Erään ruotsalaisen tutkimuksen mukaan farkkuihin ei kertynyt terveydelle haitallisia bakteereja, vaikka opiskelijat käyttivät niitä kolme kuukautta pesemättä ja pesemisen sijaan pakastivat niitä.

Lakanat sen sijaan kannattaa pestä kerran viikossa 60 asteessa.

Artikkeli on julkaistu Kodin Kuvalehden numerossa 14/2018.

Outi Pyy

40-vuotias bloggaaja ja ompelija on keskittynyt kierrätysmuotiin ja suunnitellut asuja muun muassa Linnan juhliin. Outi asuu yksin mutta ymmärtää, että esimerkiksi lapsiperheissä ei ole aina aikaa paneutua yksittäisten vaatekappaleiden huoltoon.

Outi Les Pyy

Ompelija Outi Pyy: ”Lopeta jatkuva pyykkäys – se pilaa vaatteet ja saastuttaa vesistöt”

Hei Siivousfriikki. Elastaani on ongelma tekstiilien kuitukierrätyksen kannalta. Se tekee vaatteista kierrätyskelvottomia eli ainoa tapa käsitellä ne käytön jälkeen on polttaa ne energiana, minkä takia kaikki niihin käytetyt luonnonvarat joutuvat hukkaan. Tämä on valtavaa tuhlausta kun ottaa huomioon, että vielä 30 vuotta sitten tekstiilikuidut pystyttiin kierrättämään vielä uudeksi kuiduksi paljon helpommin. Mutta olen kirjoittanut tästä aiheesta blogiini pitkän jutun, ja sen lopussa on...
Lue kommentti
Siivousfriikki

Ompelija Outi Pyy: ”Lopeta jatkuva pyykkäys – se pilaa vaatteet ja saastuttaa vesistöt”

En ymmärrä tätä Outi Pyyn parjaamista elastaanin suhteen. Elastaani tekee vaatteista paremmin istuvia, ja kunhan huuhteluainetta ei käytä, niin hyvälaatuinen vaate kyllä kestää elastaanista huolimatta. Suomessa vaatteita pestään varmasti turhan tiuhaan, koska suurin osa omistaa pyykinpesukoneen ja sähkö & vesi on halpaa Keski-Eurooppaan verrattuna. Toisaalta vaatteiden tuulettaminen voi olla mahdotonta kerrostalossa, ja Kehä I:n lähellä asuvana oman asuntoni ilma ei ole kovin puhdasta (...
Lue kommentti