Riitta Hyytinen on lastensuojelupalveluiden johtaja Pelastakaa lapset ry:ssä. Hänen oma lapsensa on aikuinen, mutta hän muistaa vielä hyvin, miten tärkeää hänelle nuorena äitinä oli neuvolan tuki.
Riitta Hyytinen on lastensuojelupalveluiden johtaja Pelastakaa lapset ry:ssä. Hänen oma lapsensa on aikuinen, mutta hän muistaa vielä hyvin, miten tärkeää hänelle nuorena äitinä oli neuvolan tuki.

Lasten hyvinvointi on jokaisen aikuisen vastuulla. Mieti omaa alkoholin käyttöäsi, lopeta toisten tuomitseminen ja välitä naapureista, kehottaa lastensuojelupalveluiden johtaja Riitta Hyytinen.

MITÄ KYLVÄÄ, SITÄ NIITTÄÄ.

Lapsen pitää saada kokea, että hän on arvokas ja että hänestä välitetään. Jos lapsi ei saa näitä kokemuksia, hänen oma kykynsä välittää ei myöskään kasva. Voi käydä niin, että mitä kylvää, sitä niittää.

Minua kauhistuttaa sellainen uhkakuva, että tuijotamme vain omaa napaa. Siihen ollaan jossain määrin menossa. Lapsia ei pitäisi kasvattaa ajattelemaan, että vain oma selviäminen on tärkeää. Jos emme yhtään välitä muista, kasvatamme itsekeskeisiä ja piittamattomia ihmisiä.

ÄLÄ LYÖ LYÖTYÄ.

Monet tuomitsevat aika rajusti perheitä, jotka ovat ajautuneet ongelmiin. Osa päihteitä ja mielenterveysongelmista kärsivistä vanhemmista laiminlyö lapsiaan ja aiheuttavat heille hurjia tilanteita, mutta vain pieni joukko on sairaita tai äärimmäisen julmia. Olosuhteet ja elämäntilanteet vaikuttavat siihen, mihin ihminen päätyy.

Jos lapsi näkee naapurien halveksivan vanhempiaan, hänkin tuntee olevansa halveksittu. Lasta voi suojella olemalla ystävällinen hänen vanhemmilleen. Pysähdy siis juttelemaan väsyneelle yksinhuoltajaäidille. Pelkkä tervehtiminenkin voi olla iso asia. Tarvitaan ihmisiä, jotka uskovat ja luottavat.

LAPSI TARVITSEE HUOMIOTASI.

Naapurin tekemä lastensuojeluilmoitus ei merkitse piipaa-autojen tuloa ja lapsen pois vientiä. Se merkitsee apua. Alkoholistien lapset usein toivovat ja odottavat, että joku auttaisi.

Aikuisen pitää puuttua kiusaamiseen. Saatamme kävellä ohi, vaikka lapsen lakkia heitellään kuralätäkköön. Ohitamme kiusaavat nuoret, jotta emme joudu hankaluuksiin. Maailma, jossa kukaan ei halua joutua toisen takia hankaluuksiin, on kauhea paikka.

Kaupoissa näkee vanhempien huutavan lapselleen lytistäen hänet täysin. Silloin voi huomioida lapsen ja olla hänelle ystävällinen. Muiden aikuisten kommenteilla voi olla suuri merkitys lapselle myös koulussa ja päiväkodissa. Lapsella ei ehkä ole montaa ihmistä, joka sanoisi hänelle ”kylläpäs osaat hienosti”.

ALKOHOLI EI SOVI LAPSIPERHEESEEN.

Lasi viiniä on useimmille aika tavallista arki-iltana. Neuvolassa kerrotaan, ettei ole suositeltavaa polttaa raskausaikana, mutta päihteistä puhuminen koetaan syyllistämisenä. Pienen alkoholimäärän ei ajatella vahingoittavan lasta, mutta pysyykö määrä pienenä? Ja onko se tarpeen?

Miltä vanhempien juominen mahtaa lapsesta tuntua? Se on vielä tärkeämpi kysymys kuin puolison mielipide juomisesta. Monet tavallisten perheiden lapset kertovat, että isän tai äidin humaltuminen tuntuu inhottavalta tai pelottavalta.

PERHEET OVAT KOVILLA.

Lapsiperheiden tukea on karsittu joka puolelta. Neuvolassa ei ole aikaa, päiväkodissa ei ole aikaa, koulussa ei ole aikaa. Kun ihmisiä ei ehditä kohdata, monen elämä ehtii ajautua todella huonoon tilanteeseen.

On yhä enemmän niitä, joilla menee todella hyvin ja niitä, joilla menee todella huonosti. Vähävaraisuus vaikuttaa myös lasten elämään. Siksi myönnämme Pelastakaa lapset ry:ssä tukea esimerkiksi lukiokirjoihin ja harrastuksiin.

Kuka tahansa voi auttaa perheitä, eikä aina ei tarvitse lahjoittaa rahaa. Vähävaraisen perheen lapsen voi ottaa mukaan johonkin, mistä hän voi saada uutta kipinää: kysyä joskus, lähdetkö uimahalliin. Lapset arvostavat sitä, että tehdään ihan arkisia asioita.

Juttu on julkaistu Kodin Kuvalehdessä 9.1.2014.