Heinäkuussa shoppaillaan tuoreita kukkia torilta ja varustaudutaan alkavaan sienestyskauteen. Vielä ehdit tehdä myös pari helppoa mekkoa sekä päivittää sisustusta raikkailla räsymatoilla.

 

Klikkaa kuvaa nähdäksesi sisällys lähemmin.

 

Ompele

naiselle
Olkalaukku    
Lähdetään torille:
Lierihattu, varakassi ja korin suojus
Hetkessä valmista:
Mini-, midi- ja maksimekko, toppi, tunika- ja olkainpaita
Catwalkilta:
Herkkusuun helleasu
Metsään haluan mennä nyt:
Anorakki, sienestäjän kassi, reppu, viiri ja koristesieniä
Helppokaava: Huivihattu
Minun mitoillani tehty:
Saijan silkkipusero, pitsitunika ja housut, D-mitoitus
Ilmoittaudu lukijan unelmapäivään
Vaatetohtori:
Mekko paidasta ja pitsistä

lapselle
Lähdetään torille:
Lippahattu, kesäkassi, lätsälippis ja reppu
Nuori suunnittelija:
Emilia Mensalon pusero ja minisortsit

miehelle
Lähdetään torille:
Kalastajahattu, lätsälippis ja kauppakassi

 

Neulo & virkkaa

naiselle
Sienisukat
Ruutuvirkatut liinat ja kassi
Juhlan hetkiin:
Röyhelöhelmainen pusero, kimonojakku ja helmilaukku
Huvia huivista:
5 reunapitsiä huiveihin
Väreissä on voimaa:
Pitsipusero, pussihihainen jakku ja raitapusero

lapselle
Juhlan hetkiin:
Helmikoristeinen takki, bleiseri ja kohoneuletakki, vauvan pitsinuttu, tossut ja lappusortsit

 

Sisusta & askartele

Saksi paremmaksi:
T-paita alikeommelkuvioin, räsymatot, päällystetty palli, muovipusseista kassi, siksak- ja pyörylätyynyt
Värikkäitä kesätuliaisia:
Virkkaa ruukunsuojukset, patalaput ja retiisi, neulo keittiöpyyhe ja tiskirätti
Koristeita luonnosta:
3 kranssia ja boolikauha
Kylppärin kohennus:
Virkkaa kori, reunapitsi ja pyöreä matto

 

Joka numerossa

Äänestä parasta mallia
Toukokuun lukijakisan voittajat
Trendi: Tulkaa meidän mökille
Kädenjälki: Sonja Lumme
Designryijyt: Osa 4/8: Porin tienoot
Kilpailu: Sinustako Suomen sukkamestari?
Minä & käsityö: Rita Junkkarinen
Kuukauden retro: Virkattu pannulappu

Lähde lukijamatkalle Saarenmaalle

 

Olisiko syytä keskittää rahat ja toimenpiteet asioihin, jotka ovat oikeasti rikki, ja jättää rauhaan hyvin toimivat systeemit?

Suomessa on kummallinen tapa romuttaa toimivat systeemit ja jättää korjaamatta se, mikä toimii huonosti.

Kun koulussa toteutettiin aiempaa opetussuunnitelmaa, Suomi oli Pisa-tilastojen ykkönen. Sitten keksittiin, ettei vanha opetussuunnitelma ole hyvä, vaikka tulokset olivat loistavat. Tehtiin uusi, ja nyt putoamme Pisa-tilastossa alaspäin.

Suomen erikoissairaanhoito on ollut erinomaista. Nyt se meinataan romuttaa, koska terveyskeskuksiin ei joka paikassa saa tarpeeksi nopeasti aikoja. Sen sijaan, että hoidettaisiin terveyskeskukset kuntoon, pannaan päreiksi koko systeemi.

Aikaisemmin tuuletettiin avaamalla ikkunat, ja rakennukset voivat hyvin. Sitten tyyli ei enää kelvannut, vaan piti keksiä hienot ilmanvaihdot ja byrokraattiset rakennusmääräykset. Nyt rakennukset ovat homeessa.

Moneen asiaan puututaan, mutta ei esimerkiksi poikien syrjäytymiseen, vaikka se vaikuttaa jo syntyvyyteenkin.

Teitä ei korjata korkeasta autoverosta huolimatta, ja tiet ovat täynnä kuoppia. Päiväkotiryhmiä kasvatetaan, vaikka lasten mielenterveysongelmat lisääntyvät.

Olisiko syytä keskittää rahat ja toimenpiteet asioihin, jotka ovat oikeasti rikki, ja jättää rauhaan hyvin toimivat systeemit?

Terveisiä Hölmölästä

Drumpf

Lukijan kirje: Miksi syrjäytymiseen ei puututa?

En nyt ihan ymmärrä, mitä Joku Muu voisi tehdä poikien syrjäytymiselle. Eikös Suomessa ole eri instansseja nuorison auttamiseksi, vaikkakaan ei mikään ei varmaan täydellinen? Viime kädessä vastuu on ihmisellä itsellään, väkisin ei poikaa peräkammarista saa väännettyä ulos. Suorastaan pistää vihaksi vaatimuksesi, kun ajattelee kuinka Suomi hyysää ja tukee kansalaisiaan.
Lue kommentti
Vierailija

Lukijan kirje: Miksi syrjäytymiseen ei puututa?

No kerrohan viisaampana, millä rahalla tuo kaikki tehdään, kun huoltosuhdekin vain huononee? Tuollainen entisaikojen glorifiointi on muutenkin mielestäni aika haitallista. Ja typerääkin, kun katsoo miten paljon paremmin maailmalla menee nyt kuin ennen. Kannattaa lukea vaikka hieman Esko Valtaojaa niin saa perspektiiviä asioihin ja näkee, että ei nykyaika ihan niin kauhea olekaan.
Lue kommentti

Näyttää siltä, että masennuksen kasvun ja uskonnollisuuden vähentymisen käyrät kulkevat tasatahtia.

Kansantaudiksi muodostuneen masennuksen syitä pohtivat nyt kaikki: ammattiauttajat, tutkijat, toimittajat ja tietysti masentuneet itse.

Odotan, että joku tutkisi tätä: Kuinka paljon masennuksen lisääntymiseen on syynä samaan aikaan Suomessa tapahtunut uskonnollinen maallistuminen? En tiedä.

Kysyn, koska minusta näyttää siltä, että masennuksen kasvun ja uskonnollisuuden vähentymisen käyrät kulkevat tasatahtia.

Uskonnollisella ihmisellä on elämässään korkeampi voima, jonka varaan voi laskea. Uskonnoton ihminen on ehkä enemmän yksin.

Voiko masennus johtua siitä?

Yksi näkökulma