Halusin, että äitini antaa lapsilleni erilaisen mallin kuin itse sain häneltä lapsena. Yllättäen äidistä tulikin lämmin mummo.
Olin kauan katkera äidilleni siitä, että hän purki minuun kaiken huonon olonsa: taloudelliset asiat, riidat isäni kanssa ja onnettoman lapsuutensa.
Opin pienestä siihen, että kun nainen katsoo itseään peilistä, hän ei ole minkään näköinen, mitkään vaatteet eivät mahdu päälle ja kovin kummoisia ei tässä elämässä kannata haaveilla.
Sain silti jostain rohkeutta olla nainen, itsenäinen ja kaunis oma itseni. Opiskelin, matkustelin ja nautin elämästä. Äitiin olin yhteydessä lähinnä ilmoitusluonteisesti.
Kun aloin odottaa esikoistani, äitini kysyi varovasti, saisiko hän olla lapsenlapsensa elämässä. Sanoin, että ehdottomasti saat, mutta sinun on näytettävä lapselle erilaista mallia kuin minulle annoit.
Äiti hämmästyi, ja kävimme pitkän keskustelun. Äiti sanoi, että niin hänet oli kasvatettu, eikä hän osannut muuta.
Olen onnellinen, että ”huonon äidin” ketju on katkennut, ja äitinikin nauttii elämästään aivan toisella tavalla kuin ennen. Hän on lämmin mummo ja pystyy hyvittämään lapsenlapsilleen minun kohdallani tekemänsä virheet. Minä taas olen ymmärtänyt, että me olemme aikamme orjia ja paha on tehdä toisin, kun ei muusta tiedä.
Äiti on aina oikeassa
