Parsakaali-paprikatäytteinen piirakka on täydellinen mökki-iltapala, koska sen voi valmistaa lounaalta jääneistä vihanneksista.
Parsakaali-paprikatäytteinen piirakka on täydellinen mökki-iltapala, koska sen voi valmistaa lounaalta jääneistä vihanneksista.

Galetteen on helppo rakastua, koska sen avulla pääsee eroon jääkaapin nökkösistä.

Pellille leivottu piirakka eli galette on vienyt kieleni. Syitä on neljä:

  1. Mökkioloissa galette on täydellinen, koska piirakkavuokaa ei tarvita. Kotonakin on kiva, kun ei tarvitse tiskata.
  2. Pohja paistuu uunipellillä varmasti kypsäksi, ja on rapeaa, maukasta, ja sen haluaa syödä viimeistä murua myöten.
  3. Täytteeksi kelpaavat kaikki jääkaapin jämänökköset, sekä suolaiset että makeat. Muna-kermaseoksia ei tarvita vaan nokare itselle mieluisaa juustoa riittää sidosaineeksi.
  4. Galette maistuu useimmiten myös kylmänä, joten se sopii piknikille (plus piirakkaa on helppo pitää kädessä taikinareunan ansiosta!) ja evääksi oloihin, joissa ruuan lämmittäminen on hankalaa.

Kiirehtiminen ei kannata – taikina tarvitsee hetken jääkaapissa

Galeten pohjataikina valmistuu nopeasti nyppimällä, mutta taikinan täytyy antaa levätä jääkaapissa vähintään puoli tuntia. Jähmettyminen takaa kaulittavuuden ja rapeuden, joten tästä ei kannata luistaa. 

Taikina kaulitaan pyöreäksi levyksi. Keskelle laitetaan täytteet ja reunat taitellaan päälle rennosti.

Taikina kaulitaan leivinpaperin päällä pyöreähköksi levyksi. Leivinpaperi vetäistään uunipellille ja levyn keskelle laitetaan täytteet. Tämä on galeten paras osuus.

Piirakkaan voi laittaa ihan mitä aineksia jääkaapista löytyy. Esimerkiksi parsakaalia, paprikaa, juustoraasteita, tuorejuustoa ja yrttejä kuten kuvan piirakassa.

Erinomaisia täytteitä ovat myös ylijäämäperuna ohuina viipaleina, lohi, kinkku, makkarat (erityisen hyvää on mausteinen chorizo), kaikki juustot (mozzarella, vuohenjuusto, parmesaani, pecorino, feta), smetana, grillatut kasvikset, herkkusienet, oliivit, tomaatti, säilykemaissi...

Monta pientä tähdeainesta = herkullinen piirakka!

Täytteen sidosaineena toimii nokare tuorejuustoa tai muuta pehmeää juustoa. Juustoa voi halutessaan notkistaa yhdellä kananmunalla. Kerma-munaseosta galette ei kaipaa.

Makeaan piirakkaan sopivat pehmenneet luumut, aprikoosit, viikunat, omenat ja päärynät. Hedelmälohkojen sekaan kannattaa sekoittaa ½–1 dl sokeria, muuta täytteeseen ei tarvita. Makean galeten pohjataikinan voi maustaa teelusikallisella kanelia tai kardemummaa.

Rennosti vaan! Tämä piirakka näyttää aina hyvältä

Täytteestä ei kannata tehdä kovin kosteaa, koska muuten se valuu pellille – parin kolmen sentin kerros pysyy piirakan sisällä vielä hyvin. Sitä ei myöskään kannata levittää reunoille asti. Tyhjäksi jätetään parin sentin kaistale, jotta reunat saa käännettyä kunnolla täytteiden päälle.

Parsakaali-galette

6–8 palaa, 45 min + taikinan jähmettyminen 30 min

Pohja

  • 3 dl vehnäjauhoja
  • 1 tl leivinjauhetta
  • ½ tl suolaa
  • 100 g voita
  • ½–1 dl vettä

Täyte

  • 200 g parsakaalia
  • 1 punainen paprika
  • 100 g maustamatonta tuorejuustoa
  • 1–2 kananmunaa (toinen piirakan reunojen voiteluun)
  • 1–2 dl juustoraastetta (esim. parmesaani ja mozzarella)
  • rucolaa/basilikaa/lehtipersiljaa silputtuna
  • 1 tl kuivattua oreganoa
  • ripaus suolaa
  1. Nypi pehmennyt voi ja kuivat ainekset sekaisin käsin, lisää vesi ja vaivaa taikina tasaiseksi. Muotoile taikinasta pallo ja kääri se tuorekelmuun. Anna taikinan kiinteyä jääkaapissa vähintään puoli tuntia.
  2. Laita uuni kuumenemaan 200 asteeseen.
  3. Pilko parsakaali ja paprika. Sekoita tuorejuuston joukkoon kananmuna, juustoraaste ja mausteet.
  4. Kauli taikina leivinpaperin päällä pyöreäksi levyksi (halkaisija noin 35 cm). Vetäise leivinpaperi uunipellille.
  5. Lisää pohjan keskelle parsakaali ja paprika ja päälle juustoseos. Älä täytä reunoihin saakka vaan jätä pari kolme senttiä vajaaksi.
  6. Käännä taikinan reunat täytteen päälle ja voitele kananmunalla.
  7. Paista uunin alatasolla noin 30–40 minuuttia niin, että kuori on kauniin värinen ja täyte kypsynyt.
Ihania muffineja voi tehdä ihan vain oman illan iloksi tai kestitä niillä aikuis- ja lapsivieraita.
Ihania muffineja voi tehdä ihan vain oman illan iloksi tai kestitä niillä aikuis- ja lapsivieraita.

Muhkeat mustikkamuffinit valmistuvat sukkelaan, sillä taikina vain sekoitetaan. Muffinit ovat ihania tuoreista marjoista, mutta onnistuvat erinomaisesti pakastetuistakin. Kardemumma antaa niihin mustikkapiirakan makua.

Maailman helpoimmat mustikkamuffinit ovat Kodin Kuvalehden suosituin mustikkaresepti. Eikä ihme! Muffinit onnistuvat aina ja valmistuvat pikapikaa – ja maistuvat meheviltä, mustikkaisilta mutta eivät äklömakeilta.

Ainekset vain sekoitetaan mahdollisimman nopeasti, taikina jaetaan vuokiin ja paistetaan. Ihanuutta lisää myös se, että taikinan ja täytteiden kanssa ei tarvitse olla turhantarkka. Muffinit rakastavat marjoja, hedelmiä, suklaata, pähkinöitä ja taikinan nesteeksi käyvät maito, kerma, piimä ja jugurtti. Voisulan voi korvata juoksevalla rasvavalmisteella ja jopa rypsiöljyllä, jolloin leipominen on vieläkin nopeampaa.

Muffinit kannattaa tehdä vasta sitten, kun vieraat ovat jo paikalla

Teen muffinit useimmiten pakastepuolukoista, joita meillä riittää appivanhempien poimimisinnon ansiosta yllin kyllin. Hienoimpaan marja-aikaan muffinit kannattaa tietysti tehdä tuoreista mustikoista, vadelmista ja puolukoista. Jos marjoja ei ole, voi marjat korvata tummasuklaarouheella. Taikinaa voi maustaa makunsa mukaan kardemummalla (erinomainen makupari mustikalle), sitruunankuorella ja kaakaojauheella.

Uunituoreissa muffineissa parasta on rapea pinta, joka katoaa nopeasti jo lyhyen säilytyksen jälkeen. Juuri siksi muffinit ovat erinomainen kahvipulla ja tarjottava lapsen kavereille. Muffinit valmistuvat ystävien kanssa jutellessa ja lasten leikkiessä. Muffinit tulevat myös yleensä syödyksi kerralla.

Ja jos jotain jää, marjainen muffini on herkullista aamukahvinkin kera. Ylimääräiset voi myös pakastaa huoletta.

2 vinkkiä: sekoita vain vähän ja jäähdytä ritilällä

Muffineja tehdessä tärkeintä on muistaa, että taikinaa ei sekoita liikaa, jotta se ei sitkisty ja menetä kuohkeuttaan. Siksi kuivat ja märät aineet sekoitetaan ensin erikseen. Marjat pyöräytetään joukkoon vasta aivan lopuksi, jotta ne eivät värjää taikinaa.

Taikina on melko paksua ja tahmeaa, joten sekoittaminen onnistuu parhaiten puuhaarukalla.  Taikinan saa annostelua paperivuokiin tai muffinipellille kätevästi kauhalla tai kahdella lusikalla.

Pinta saattaa pysyä rapeana, jos muffinit säilyttää paperipussissa.

Kun muffinit ovat paistuneet, siirrä ne ritilälle jäähtymään, jotta pohjan kosteus haihtuu.

Muffineita kannattaa säilyttää paperipussissa tai leivinpaperissa, jolloin ne pitävät rapean pintansa.

Tee suosikkimuffinit tällä reseptillä:

Artikkeli jatkuu alapuolella
Helpot mustikkamuffinit
Resepti
Helpot mustikkamuffinit
Tämä raparperipiirakka katoaa pelliltä nopeasti.
Tämä raparperipiirakka katoaa pelliltä nopeasti.

Mehevistä mehevimmän raparperipiirakan salaisuus on nopeasti sekoitettavassa pohjassa, ronskeissa raparperinpalasissa ja happamassa täytteessä. Piirakkaa tulee kerralla pellillinen, mutta ei hätää: jos se ei tule heti syödyksi, piirakan voi pakastaa.

Oletko kuullut maisemakahvilan raparperipiirakasta? Kyse on piimäpohjaisesta piirakasta, johon tulee täytteeksi raparperia ja rahkaa. Ei siis mitään mullistavaa, mutta jotain erityistä piirakassa täytyy olla, koska piirakan tuntuvat tietävän kaikki – paitsi minä.

Työkaveri kertoi tehneensä piirakkaa ainakin 50 kertaa, ja onnistuneensa aina. Googlessa maisemakahvilan raparperipiirakka -haulla tulee yli 10 000 osumaa. Silti juuri tämä raparperipiirakka oli itselleni vieras, ja törmäsin siihen ensimmäistä kertaa vasta nyt, kun KK:n bloggaaja Anni Lehto jakoi ohjeen Ruususuu ja Huvikumpu -blogissaan.

Maisemakahvilan raparperipiirakka -nimi tulee ilmeisesti siitä, että herkkua on saanut hämeenkyröläisestä kesäkahvilasta.

Pakkohan tätä hypetettyä leivonnaista oli kokeilla! Ja kyllä, piirakka maistuu mahtavalta. Raparperin kirpakkuus ja rahkatäyte sopivat täydellisesti yhteen, ja kokonaisuus on valloittavan mehevä.

Nypi ja sekoita – vatkainta ei tarvita

Piirakka on todella helppo valmistaa, eikä taikinaa vaahdoteta missään vaiheessa. Vatkainta ei siis tarvita, mutta kulhoja ja kuppeja kuluu leipoessa useampi. Taikinan pohjana on muruseos, joka tehdään nyppimällä kuivat aineet voisulaan. Osa muruseoksesta ripotellaan piirakan pinnalle ja pohjataikinaan sekoitetaan piimä ja kananmuna. Yhden lisäyksen tein, sillä lisäsin muruseokseen hieman suolaa. Se tekee rakenteesta vieläkin paremman ja syventää makuja.

Alkuperäisen ohjeen täyte tehdään rahkasta, mutta siihen voi käyttää jääkaapista myös jugurtin loput ja kermaviilit. Sekoitin kokeilumielessä piirakan toiselle puolelle omien marjapiirakoideni luottotäytteen, johon tulee turkkilaista jugurttia ja raastettua sitruunankuorta. Lopputulos oli erinomainen, juuri sopivasti sitruunainen eikä niin makea. Lisäsin myös tämän vaihtoehdon jutun lopusta löytyvään piirakkaohjeeseen.

Kokeile rahkatäytteen tilalla turkkilaista jugurttia ja raastettua sitruunankuorta.

Raparperia ei kannata pilkkoa turhan pieniksi paloiksi, sentin viipaleet ovat hyviä. Pellilliselle menee raparperia noin litra eli noin 500–600 grammaa. Enemmänkin voi laittaa, jos taikinaan uhkaa jäädä raparperittomia aukkoja.

Piirakka on tuhti, ja sen pohja saattaa jäädä helposti kosteaksi. Vetäisin siksi piirakan paistamisen loppuvaiheessa ritilälle ja annoin sen olla uunissa alalämmöllä vielä 5 minuuttia. Piirakan rakenne pysyi mehevänä eikä pinta enää paistunut, mutta pohja sai juuri tarvitsemansa lisälämmön.

Ei kuivu pakkasessa ja kestää hyvin kuljettamista

Piirakka on niin mehevä, ettei se kaipaa seurakseen välttämättä mitään. Toki vaniljakastike ja jäätelö toimivat raparperipiirakan kanssa aina. Itse tein oheen mansikkakompotin: pilkoin mansikoita kattilaan, lisäsin hieman sokeria ja annoin kiehahtaa. Lopuksi silppusin joukkoon runsaasti tuoretta minttua. 

Piirakasta saa 24 reilunkokoista palaa eli siitä todella riittää isolle porukalle. Onneksi piirakka säilyy jääkaapissa hyvänä 3–4 päivää, ja sen voi pakastaa. Piirakka on myös oiva tuliainen, koska se kestää hyvin kuljettamista.

Pilko raparperia kesällä pakkaseen ja leivo piirakkaa myös talvella.

Piirakka onnistuu mainiosti myös pakastetuista raparpereista, joten juuri nyt kannattaa napata reilusti raparperia ja pilkkoa sitä talven varalle pakkaseen.

Tee piimä-raparperipiirakka tällä ohjeella!