Harva turkulaismies pakenee Reino Saarelman tavoin paahdetta oman banaanipuun alle.
Harva turkulaismies pakenee Reino Saarelman tavoin paahdetta oman banaanipuun alle.

Kun Reino Saarelma matkustaa maailmalla ja näkee kiinnostavan kasvin, käsi käy. Mukaan lähtee pistokas tai ainakin siemeniä.

Turkulaisen siirtolapuutarhapalstan epätyypillinen eksotiikka alkaa jo portilla. Pylväiden päissä kasvaa mehitähtiä, ja tulijaa tervehtii kaksi isolehtistä palmua. Punamullalla maalatun mökin seinustalla kiipeilee viiniköynnöksiä rypäleineen. Kaikkialla näkyy ruukkuja, joissa kasvavat kassia ja kellopasuuna, kiiltojukka ja kaktukset. 

–  Useimmat kasveista ovat matkamuistoja ulkomailta. Esimerkiksi pallokerria on amsterdamilaisesta hotellista, sennat Nizzan kukkatorilta ja kääpiöpalmun siemenet Nizzan rautatieasemalta, hawaijinkurkku Thaimaasta ja agaave Kanarialta, kertoo eläkkeellä oleva iltalukion vahtimestari Reino Saarelma, 68.

 

60 litran saaveissa kasvavat banaanit talvehtivat Saarelman kerrostalon ullakolla. 

Idean eksoottiseen puutarhaansa hän sai parikymmentä vuotta sitten saksalaisesta puutarhalehdestä. Nizzan-reissulla mukaan lähti torilta kuitupalmun taimi. Tullimies sanoi Suomessa: ”Tuota et sitten istuta maahan.” Samainen palmu viettää nyt kesät maahan upotetussa saavissa siirtolapuutarhan portinpielessä. Saarelma löysi sille parin Istanbulista.

Saarelma ei ole kasviharrastuksessaan mikään untuvikko. Hänen vanhemmillaan oli kauppapuutarha, ja Saarelmakin valmistui puutarhuriksi. Ammatti vaihtui, kun hän tuli allergiseksi pääsiäisliljoille ja tomaateille.

Koko talvi menee puutarhasta haaveillessa.

Vahtimestarin sisätyön vastapainoksi hän alkoi kasvattaa ruukkupuutarhaa kerrostalonsa pihalla ja porraskäytävässä. 14 vuotta sitten Saarelma hankki lisää tilaa siirtolapuutarhapalstalta. 360 neliön tontti oli hänestä tylsä suorakaide, joten hän teki siitä ympyrän istutuksilla, jotka kasvavat niin tiheään, ettei rikkaruohoja tarvitse kitkeä.

 

Viiniköynnökset menestyvät aurinkoisella paikalla.

Istutusten katveessa on useita suojaisia tuoli- tai penkkiryhmiä. Siro suihkulähde solisee lummelammessa, jota reunustavat komealehtiset alocasiat, valkokukkaiset huonekallat, vaaleankeltainen isohelokki, ukonkellot ja ritarinkannukset. Kuin olisi paratiisissa.

– Puutarha on ravintoa sielulleni. Koko talvi menee siitä haaveillessa.

Työtä se kyllä teettää. Ruukkuja on yli 150. Syksyllä Saarelma leikkaa eksoottiset kasvinsa mataliksi ja kuljettaa ne pikkuautolla keskustaan. Kerrostalonsa ullakon lasikaton alle hän on sisustanut talvipuutarhan, jossa aarteet selviytyvät talvesta.

Siirtolapuutarhan portin takana kasvaa palmuja ja banaanipuita, bambuja ja viikunoita. 

– Huhtikuussa siirrän ruukut asuntooni, laitan muovipussit päälle ja suihkuttelen, jotta silmut heräävät. Vappuna rakennan puutarhaan pienen kasvihuoneen, jossa on lämpöpuhallin. Sitten alan roudata ruukkuja takaisin ja totutella niitä taas Suomen kesään.

Kun Reino Saarelma matkustaa maailmalla ja näkee kiinnostavan kasvin, käsi käy. Mukaan lähtee pistokas tai ainakin siemeniä.

Lyhyesti

Paras vinkkini on...
istuta mahdollisimman korkeita kasveja puutarhan ulkoreunoille, jotta saat ”seinät”. Istuta asteittain matalampia kasveja keskustaa kohti.

Olen ylpeä...
eksoottisista kasveistani, jotka tuovat ihastelijoita puutarhaani.

Mokasin...
kun hankin siirtolapuutarhamökin alueen hallanaralta laidalta. Olisi pitänyt hankkia toisesta päästä.

Virosta tuodut kanarialinnut Adam, Eve, Juta ja Tipi sirkuttavat isossa häkissä.

Seuraavaksi aion... 
harventaa kasveja kunnolla, jotta saan tilalle uusia.

En luovu...
puutarhastani toivottavasti pitkään aikaan.

Nyt tekisin toisin... 
en mitään. Kaiken tekisin niin kuin ennenkin.

Inspiraation lähteitä...
olivat aikoinaan puutarhaharjoittelut Itävallassa, Ruotsissa, Saksassa ja Tanskassa.

 

Juttu on julkaistu Kodin Kuvalehti Puutarhassa numerossa 2/2013. 

Kuusi viihtyy viileällä kuistilla ja tekee valaistuna kodista tavallistakin kutsuvamman. Luonnonläheiset, vihreät kranssit syntyvät männyn, kuusen ja tuijan oksista sekä mustikanvarvuista.
Kuusi viihtyy viileällä kuistilla ja tekee valaistuna kodista tavallistakin kutsuvamman. Luonnonläheiset, vihreät kranssit syntyvät männyn, kuusen ja tuijan oksista sekä mustikanvarvuista.

Lämmin joulutunnelma syntyy helposti: tarvitset vain havuja, sammalta, käpyjä ja herkkiä joulukukkia.

Luonnonmateriaaleja voit kerätä metsästä ja pihasta jo hyvissä ajoin ennen joulua, mutta muista jokamiehenoikeudet. Kävyt, terhot ja lakastuvat kasvinosat ovat sallittua riistaa. Oksat, varvut ja sammal on sen sijaan parasta kerätä omasta pihasta tai vain maanomistajan luvalla. Älä kerää yhtä kohtaa tyhjäksi, jotta luonto paikkaa jäljet nopeammin. Havuja ja sammalta voit ostaa myös kukkakaupasta.

Istuta pesuvatiin minimetsä. Suihkaus valkoista spraymaalia saa aikaan huurteisen tunnelman. Tuijan oksista, sulista ja hamppunarusta syntyy helppo jouluköynnös.
Istuta pesuvatiin minimetsä. Suihkaus valkoista spraymaalia saa aikaan huurteisen tunnelman. Tuijan oksista, sulista ja hamppunarusta syntyy helppo jouluköynnös.

Kiedo lahjapaketit pakkauspaperiin, tai silkki- ja vahapaperiin ja sido hamppunarulla. Koristeeksi sopivat havunoksa, lehtikuusen käpynippu tai sulat.
Kiedo lahjapaketit pakkauspaperiin, tai silkki- ja vahapaperiin ja sido hamppunarulla. Koristeeksi sopivat havunoksa, lehtikuusen käpynippu tai sulat.

Kuusi tuo kotiin ihanan metsäisen tuoksun. Joulukuusiperinne tuli Suomeen Keski-Euroopasta ja alkoi jo reilut sata vuotta sitten kartanoista ja pappiloista. Pienen tilan joulupuuksi sopii myös ruukussa kasvava sypressi tai seetri.

Monet kukka-asetelmien pikkuhavut ovat puutarhasta tuttuja puu- ja pensaslajikkeita. Siksi ne voi säilyttää talven yli viileässä ja istuttaa keväällä puutarhaan.

Libanoninsetri on harottavine oksineen siro ja trendikäs joulutunnelman tuoja. Istuta taimi ämpäriin ja kastele ja sumuttele kasvia sisätiloissa ahkerasti. Kiedo tyvelle valoköynnös ja koristele.
Libanoninsetri on harottavine oksineen siro ja trendikäs joulutunnelman tuoja. Istuta taimi ämpäriin ja kastele ja sumuttele kasvia sisätiloissa ahkerasti. Kiedo tyvelle valoköynnös ja koristele.

Kielo sopii upeasti metsäisiin kukka-asetelmiin. Kansalliskukan vieno tuoksu valloitti joulukoteja 1900-luvun alussa, mutta sittemmin sen edelle suosiossa kiilasivat helpommin viljeltävät lajit. Nykyisin kieloa saa joulun alla ilahduttavan hyvin.

Kieloja saa nykyisin kaupoista joulun alla hyvin.
Kieloja saa nykyisin kaupoista joulun alla hyvin.

Hyasintti on niin edullinen ja kestävä, että sen suosio on taattu. Tuoksuherkälle sen läsnäolo voi kuitenkin olla suorastaan tyrmäävä. Helppohoitoisia ovat muutkin sipulikukat kuten tasetti ja amaryllis. Sipuli on ladattu niin täyteen voimaa, että mullan voi ravistella pois ja laittaa sipulikukat lasimaljaan, josta niiden kauniit juuret näkyvät.

Ritarinkukka eli amaryllis on kaunis sekä ruukussa että leikkokukkana. Sido kukka niininauhalla yhteen vaikkapa lehtikuusen oksan kanssa. Kieputa narua myös varren tyveen, jotta sen reunat eivät rullaudu.
Ritarinkukka eli amaryllis on kaunis sekä ruukussa että leikkokukkana. Sido kukka niininauhalla yhteen vaikkapa lehtikuusen oksan kanssa. Kieputa narua myös varren tyveen, jotta sen reunat eivät rullaudu.

Jouluruusu on herkkä kaunotar ja monivuotinen perenna, joka voi Etelä-Suomessa leutoina talvina puhjeta kukkaan puutarhassa joulun tietämillä. Useimmin sen kukinta ajoittuu kuitenkin keväälle. Voit säilyttää jouluruusuruukun kevääseen asti viileässä. Kastele ja sumuttele ruusua välillä. Älä säikähdä, jos lehdet nuupahtavat tai kellastuvat, sillä juurakossa voi olla vielä elinvoimaa. Istuta jouluruusu keväällä puutarhaan, jossa se ilahduttaa vuodesta toiseen.

Herkkä jouluruusu on parhaimmillaan yksinkertaisessa istutuksessa. Peitä astian multapinta sammalella ja kiedo kimallukseksi kukkasidonnassa käytettävää spiraalilankaa.
Herkkä jouluruusu on parhaimmillaan yksinkertaisessa istutuksessa. Peitä astian multapinta sammalella ja kiedo kimallukseksi kukkasidonnassa käytettävää spiraalilankaa.

Keskiajalla jouluruusuja istutettiin karkottamaan noitia, ja kasvista tehtiin rohtoja mielisairauksiin. Sittemmin laji on todettu myrkylliseksi.
Keskiajalla jouluruusuja istutettiin karkottamaan noitia, ja kasvista tehtiin rohtoja mielisairauksiin. Sittemmin laji on todettu myrkylliseksi.


Juttu on julkaistu Kodin Kuvalehden numerossa 23/2016.

Talvikaudellakin tekisi mieli saada ruokaan tuoretta ja vihreää, mutta usein yrtit tahtovat sisällä nuupahtaa ennen aikojaan. Kokeile avuksi tyhjää lasipurkkia!

Kotiisi kertyy varmasti tyhjiä lasipurkkeja milloin mistäkin: pastakastikkeista, hilloista ja muista säilykkeistä. Niiden ylälaidassa on pieni syvennys, joka on juuri sopiva narun pyörittelyyn. Narun avulla purkista syntyy helposti yrttiamppeli.

Yrtit kukoistavat, kun ne saavat purkissa vettä sopivasti mutta eivät liikaa. Ikkunalle ripustettuna myös kaikki mahdollinen valo osuu kasveihin.

Näillä ohjeilla saat kaupan yrttiruukut kukoistamaan ja pidennät niiden käyttöaikaa.

Tee näin:

  1. Pese sopivan kokoinen purkki ja liota siitä etiketti pois.
  2. Kaada purkin pohjalle hiukan soraa salaojaksi. Lisää pohjalle multaa.
  3. Laita yrtti ilman suojaruukkua purkkiin. Lisää multaa siten, että ruukku on melkein täynnä. Painele multa kaikkiin koloihin.
  4. Kastele istutus hyvin.
  5. Sido purkin reunaan naru ja ripusta yrttiamppeli keittiön ikkunalle.
  6. Kastele kasveja ahkerasti parin päivän välein. Muista myös suihkuttaa!

Yrtit sopivat leivän päälle tuomaan raikkaan säväyksen. Lisää yrtit ruokaan kypsennyksen loppu­vaiheessa tai vasta valmiin ruuan pinnalle. Versot, kuten kuvan herneenverso, syödään aina raakoina.