Juhannusruusu on helppohoitoinen kasvi, joka kestää kuivassakin paikassa.
Juhannusruusu on helppohoitoinen kasvi, joka kestää kuivassakin paikassa.

Iso omenapuu pieneen pihaan ja lempikasveja ympäriinsä? Ei, ei näin! Puutarhuri kertoo kotipihojen yleisimmät virheet, jotta osaisit välttää niitä.

Suunnilleen tällainen unelma usein on: Kun saan oman pienen pihan, istutan sinne omenapuun ja lempikukkiani, ja sitten reunustan kukkapenkit kauniilla kivillä.

"Ihana ajatus, mutta ei kovin järkevä", sanoo puutarhuri Maria Kylmäluoma.

Hän tietää, mitkä ovat kotipuutarhureiden yleisimpiä mokia pihan ja kasvien suhteen. Virheet kotipuutarhan hoidossa liittyvät suunnitteluun, säästämiseen ja sijoitteluun sekä tietysti kasteluun ja kunnostamiseen. Mutta kun tsemppaat vähän, hyvä tulee!

Vältä näitä virheitä:

1. Istutat väärät kasvit väärään paikkaan.

Ruusut eivät kuki varjossa eivätkä alppiruusut voi hyvin eteläseinustalla. Marjapensaita ei kannata istuttaa puiden katveeseen. Esimerkiksi koivut vievät maasta niin paljon vettä, että muiden kasvien on hankala tulla niiden vieressä toimeen.

2. Aloitat pihan suunnittelun kasveista.

Tiedetään: on ihana hullaantua lempikasvien hankkimisesta. Silti ensin pitäisi miettiä pihan käyttöä, kuten sitä, missä grillataan, missä lapset leikkivät, missä kuivatetaan pyykkiä ja mihin kasataan lumet. Pihan suunnittelussa kasvit tulevat viimeisenä.

"Nurmikko nurmikkona ja kasvit istutusalueisiin, niin hoitaminen helpottuu."

3. Istutat yksittäisiä kasveja nurmikolle.

Kasvit pitäisi ryhmitellä istutusalueisiin. Muuten niitä on hankala hoitaa, ja nurmikon keskellä olevia puita kolhii helposti ruohonleikkurilla.

4. Hankit paljon hienoja ja arkoja kasveja.

Sellaisia ovat jalohortensiat, jaloruusut ja ihanasti kukkivat magnoliat. Jos tulee kova talvi ja talvituhoja, sinulla on paljon hävittävää. Muista myös, että kasvit, jotka menestyvät Helsingissä, eivät ehkä pärjää pihassa Oulussa. Esimerkiksi omenapuista suuri osa ei menesty enää kasvuvyöhyke III:n jälkeen, noin Vaasan korkeutta ylempänä.

"Kivillä reunustettu kukkapenkki on kyllä kaunis, aluksi."

4. Käytät liian vähän multaa.

Kasvit eivät kasva hyvin, jos hyvälaatuista kasvualustaa ei ole tarpeeksi. Murskeen päälle ei riitä kymmenen sentin multakerros. Karkeasti sanoen multaa pitäisi olla noin 50 senttiä, mutta määrä riippuu siitä, mitä maa nurmikon alla on. Kivet kukkapenkkien reunoilla nurmikon rajalla ovat kyllä kauniita.

5. "Poraat" kasveja saveen.

Jos maa on savista, kasvit pitää istuttaa kohopenkkiin saven päälle. Savi on niin tiivistä, että jos siihen kaivaa pienen kuopan, kasvien juuret jäävät kuin pesuvatiin ja kasvi tukehtuu.

6. Rajaat kukkapenkin nurmikosta kauniilla kivillä.

Kivillä reunustettu penkki on kyllä kaunis, aluksi. Mutta myöhemmin hankala hoitaa niin, ettei nurmikko kasvaisi kukkapenkkiin.

"Suurin virhe on kastella maahan istutettuja kasveja koko ajan, mutta vähän."

7. Istutat pieneen pihaan liian isoja puita.

Isot puut ovat ehkä ihania, mutta ne varjostavat niin, että minkään muun on vaikea menestyä niiden ympärillä.

8. Kastelet liikaa tai liian vähän.

Maahan istutettuja kasveja kastellaan ensimmäisenä kesänä noin kerran, pari viikossa. Vettä kannattaa antaa kerralla tarpeeksi, puulle vähintään 20 litraa. Sitten pintamullan annetaan kuivahtaa. Suurin virhe on kastella koko ajan, mutta vähän. Silloin juuret nousevat pintaan päin eivätkä ala etsiä vettä syvältä. Katteilla voi vähentää kasvien vedentarvetta, koska kate estää haihtumista. Esimerkiksi kuorikatetta tai koristesoraa pensaille ja puille, niin vähän vähempikin kastelu riittää. Ruukuissakin voi käyttää katetta.

"Happamasta maasta kasvi ei saa ruokaa, ja siksi kalkitus on Suomessa aika tärkeä juttu."

9. Et kalkitse etkä lannoita maata.

Kasveilla ei ole maassa ruokaa, jos maata ei lannoiteta. Happamasta maasta kasvi ei saa imettyä lannoitteita, mutta kalkki vähentää maan happamuutta. Siksi kalkitus on Suomessa aika tärkeää. Uusille istutusalueille kannattaa nakata kanankakkaa, jotta kasvit saavat hyvän startin. Jatkossa ylläpitolannoitus keväisin olisi hyvä juttu.

10. Et perusta perustuksista.

Jos laatoituksiin ja muureihin ei tehdä kunnollisia perustuksia, ne routivat ja menevät ajan kanssa vinksalleen.

Neuvot antoi puutarhuri Maria Kylmäluoma Jokilaakson matkailupuutarhasta.

 

Kun muut kukat ovat puutarhassa jo karistamassa kukkiaan, hortensia näyttää kyntensä ja puhkeaa komeaan kukintoon. Vielä nytkin on hyvä hetki tarttua lapioon ja istuttaa hortensia odottamaan kevättä.

Muhkeina huiskiloina kukkivat hortensiat hurmaavat syksyn kylmiin saakka. Hauskaa hortensioissa on se, että niiden kukinta kestää lisäksi kauan, köynnös- ja jalohortensialla parhaimmillaan jopa useamman kuukauden.

Heinäkuusta syyskuuhun kukkivat kuutamo- ja pallohortensia, lokakuulle jatkavat mustilan-, syys- ja tammihortensia. Jos haluat pihaasi hortensian, jonka kausi on erityisen pitkä, valitse syyshortensia.

Taimitarhalla käymistä varten on hyvä tietää, että oikeasti sen nimi on japaninhortensia, Hydrangea paniculata. Japaninhortensioita nimitetään usein syyshortensioiksi, vaikka moni lajike kukkiikin jo keskikesällä.

Hieno vaihtoehto on myös köynnöshortensia, jonka voi saada kiipeilemään pitkin seinää tai vaikkapa kiven päällä.

Kukinnot ovat vanhemmiten vaaleanpunaiseen vivahtavia. Kuihduttuaankin ne ovat koristeellisia.
Kukinnot ovat vanhemmiten vaaleanpunaiseen vivahtavia. Kuihduttuaankin ne ovat koristeellisia.

Hortensiat ovat näyttävyyden lisäksi helppohoitoisia. Nuoret taimet tarvitsevat säännöllistä ja runsasta kastelua, mutta vanhemmat vain kuivina aikoina. Kukinnan aikana veden tarve on suurin. Pensas menestyy lisäksi melko pohjoisessa, jopa viitosvyöhykkeellä saakka.

Jos olet vasta innostunut hortensioista ja haaveilet niistä pihaasi, katso tästä puutarha-asiantuntijan vinkit istutukseen.

Koska hortensia on viisainta istuttaa?

Syyshortensian voi oikein mainiosti istuttaa syksyllä, kun maa on kosteaa ja taimistakin näkee niiden kunnon hyvin. Syyshortensiat lähtevät melko myöhään kasvuun keväisin, joten silloin taimien elinvoimaa on vaikeampi arvioida.

Millaisessa paikassa ne viihtyvät?

Syyshortensiat on hyvä istuttaa aurinkoiseen tai puolivarjoiseen paikkaan. Mullaksi sopii joko havu- ja rodomulta tai puutarhamulta - multaa on syytä hankkia, koska maan tulee olla sopivan hapanta. Kaiva noin puoli metriä syvä kuoppa, lisää puolet uutta multaa ja puolet pohjamaata ja istuta kasvi. Muista kastella se kerran kunnolla, jotta taimi alkaa juurtua. 

Kukkiiko se jo ensi kesänä?

Ne tekevät vähän kuin malliksi muutaman kukan jo ensi kesänä. Keväällä kannattaa lannoittaa hortensiaa yleislannoitteella ja syksyllä syyslannoite puolestaan parantaa seuraavan vuoden kukintaa. Talveksi kukinnot voi leikata pois, jotta oksat eivät repeydy lumen painosta.

Miten hortensiaa pitää jatkossa hoitaa?

Jos sille tekee keväisin hoitoleikkauksen, sen saa säilymään tasapainoisena ja kukinnan näyttävänä. Lajikkeita on kuitenkin erilaisia: toiset kukkivat saman vuoden versoista, toiset edellisen vuoden versoista. Saman vuoden versoista kukkivat leikataan noin puolestavälistä poikki, mutta edellisvuoden versoilla kukkivia ei pidä leikata lainkaan – muuten menettää koko kukinnot.

Asiantuntijana puutarha-asiantuntija Mari Kaartokallio Kekkilästä.

Tyrnin kirpeät marjat ovat parhaimmillaan ensipakkasten jälkeen. Täysin kypsinä ne on myös helpointa kerätä.

Istuta tyrni pihaan, osta marjoja kaupasta tai kerää niitä julkiselta paikalta luonnosta. Tyrniin tutustumiseen on ainakin kolme erinomaisen hyvää syytä.

1. Se on valtavan terveellinen.

Mustaherukan, mustikan ja monen muun marjan hyödyistä on kerrottu ja tiedetään, mutta harva tietää, että tyrni on luonnonvaraisista marjoista ravintorikkaimpia. Siitä saa paljon C- ja E-vitamiinia, kuituja ja hyviä rasvahappoja.

Sato kypsyy yleensä syyskuun alusta lähtien, ja satokausi jatkuu lokakuun ajan. Pensaan tiheys ja piikkisyys vaihtelevat lajikkeen mukaan. Terveelliset marjat kannattaa poimia suojakäsineiden kanssa, sillä ne sijaitsevat aivan kiinni oksissa ja vielä piikkien välissä. Oksia voi kopautella kepillä, jotta marjat saa putoamaan esimerkiksi lakanalle maahan.

2. Se on helppo kasvi.

Tyrnin voi istuttaa karuunkin maahan. Parhaiten se viihtyy esimerkiksi hiekka- ja sorarannoilla, mutta pärjäilee myös kosteassa tai kuivassakin paikassa. Kaiken lisäksi tyrni kasvaa tyytyväisenä, vaikka sitä ei olisi jatkuvasti leikkaamassa.

3. Se on upean kaunis.

Tyrni tuo pihapiiriin aivan omaa hohtoaan. Lehdet ovat hohtavan hopeiset, marjat pirteän oranssit. Pensas kukkii kauniin kellanvihrein kukin ennen lehtien puhkeamista toukokuussa. Ja komeakin se on: vanhat tyrnipuskat voivat olla jopa useamman metrin korkuisia.

Lähteet: Puutarha.net, Arktiset aromit.