Yhtäkkiä saattaakin huomata olevansa mustasukkainen mobiililaitteelle, vaikka suhteen alussa tuntui, että puhuttavaa kumppanin kanssa riittäisi loputtomiin.
Yhtäkkiä saattaakin huomata olevansa mustasukkainen mobiililaitteelle, vaikka suhteen alussa tuntui, että puhuttavaa kumppanin kanssa riittäisi loputtomiin.

Älypuhelin on pahimmillaan parisuhteen kolmas pyörä. Jos toinen katoaa virtuaalimaailmaan silloinkin, kun pitäisi olla läsnä, hän on uskoton, sanoo Miikka Lundgren. 

Puolisolla on puhelin kädessä ruokapöydässä. Hän istuu koneella koko illan, joka ilta. Juttelusta ei tule mitään, kun silmät tapittavat ruutua. Hän ei näe eikä kuule minua.

Suunnilleen näin asiakas kertoo psykoterapeutti Miikka Lundgrenille. Tämä on kuullut samankaltaisen tarinan monta kertaa.

”Oman kokemukseni mukaan uskottomuus on yleisin syy hakeutua paripsykoterapiaan, mutta uskottomia ei olla vain ihmissuhteiden kautta.”

Sisältö jatkuu mainoksen jälkeen

Uskottomuutta on se, että unohtaa toisen olemassaolon. Ettei enää välitä. Että antaa lähes kaiken aikansa ja kiinnostuksensa kolmannelle osapuolelle.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Pelkästään työlle.

Ainoastaan harrastamiselle.

Tai sosiaaliselle medialle.

Mobiililaitteelle saa olla mustasukkainen

Liittyipä uskottomuus mihin tahansa, se loukkaa ja satuttaa. Tietysti.

Harvemmin uskottomuudesta puhuttaessa käytetään sanaa ”häpeä”. Häpeä on kuitenkin Miikka Lundgrenin mukaan olennainen osa uskottomuuden kokemusta.

”Pari jakaa yhteisen häpeän, kumpikin omalta kantiltaan. He ovat kohdanneet asian, jonka eivät voineet kuvitella tapahtuvan, kun alttarilla vannottiin ikuista rakkautta.”

Silloin uskottiin, että yhteistä puhuttavaa ja tekemistä riittää loputtomiin. Ettei kumpikaan vetäydy virtuaalimaailmaan. Miksi vetäytyisi, kun on mahdollisuus olla yhdessä.

Voiko arki tarjota puolisolle enää mitään yhtä mielenkiintoista kuin loputon virtuaalimaailma?

Sitten yhtäkkiä huomaakin olevansa tilanteessa, jossa on mustasukkainen mobiililaitteelle!

”Ulkopuolisuuden ja kolmantena pyöränä olemisen tunteet voivat olla musertavia.”

Esimerkiksi tällaisia:

Kuulen, kun puolison Facebook piippaa ilmoittaessaan uusista viesteistä. Täytän tiskikonetta. Alkaa itkettää, vaikka tyhmäähän se on. Ei tämä arkinen elämä – ja arkinen minä! – voi tarjota puolisolle enää mitään yhtä mielenkiintoista kuin loputon virtuaalimaailma.

Päivitänkö Facea vai kysynkö, mitä kuuluu?

Kaikki roikkuvat päivittäin somessa, ainakin melkein.

”Siinä ei sinänsä ole mitään pahaa. Roikkumisesta tulee uhka parisuhteelle vasta, kun toinen katoaa virtuaalimaailmaan silloinkin, kun pitäisi olla läsnä ja älylaitteesta tulee suhteen kolmas pyörä”, Miikka Lundgren sanoo.

Lundgrenin mukaan someen saatetaan paeta ahdistusta.

”Uskottomuus, tavasta riippumatta, johtuu siitä, että parisuhteesta nousevaa ahdistuneisuutta ei pystytä jakamaan kumppanin kanssa, vaan se puretaan kolmanteen.”

Jos pitäisi puhua jostakin tärkeästä (vaikkapa suhteen tilasta!), on houkuttelevampaa klikata auki vielä yksi verkkosivu.

Joskus on helpompi keksiä Facebookiin nokkela päivitys kuin kysyä, mitä toiselle ihan oikeasti kuuluu – ja kuunnella vastausta, joka ei välttämättä ole mieluinen.

Loukkaantuminen täytyy sanoa ääneen

Tunnen olevani tylsä, kun ei seura kelpaa. Mutta vielä enemmän tunnen olevani turhan valittaja ja vainoharhainen. Sehän on vain älypuhelin!

Itsensä saa tuntea loukatuksi, jos kumppanin huomio on jatkuvasti toisaalla, Miikka Lundgren sanoo.

Uskottomuudella voidaan ravistella rakkautta toiselta.

Mutta tunne pitää myös sanoa ääneen.

”Uskottomuudella voi yrittää myös ravistella rakkautta toiselta, joskus tietämättään, vaikka se ei hyvä keino olekaan.”

”Pettäjälle on tärkeää tietää, miten petetty reagoi asiaan.”

Entä, jos kysyisikin siltä vähän kumarassa ruudun ääressä istuvalta ihmiseltä, että jutellaanko. Ihan varovasti.

Asiat ehkä muuttuvat. Ehkä eivät.

Hokkuspokkustemppuja ei ole

Tässä vaiheessa artikkelia pitäisi kenties luvata jotakin rohkaisevaa, tai kirjoittaa vinkkilista siitä, miten suhteen saa taas saman tien toimimaan.

Toinen ei voi tietää, kuinka loukkaa, jos toinen ei kerro.

Sellainen olisi kuitenkin huijausta. Lundgren sanoo vain yhden lyhyen ja hyvän ohjeen:

”Puhuminen kannattaa aina. Se ei ole helppoa, mutta keskustelun taitoa voi myös opetella.”

Toinen ei voi tietää, kuinka loukkaa, jos toinen ei kerro.

 Asiantuntijana psykoterapeutti (Valvira) ja perheterapeutti (VET) Miikka Lundgren

Vierailija

Tämä on ihan pöhkö ajatus. Pitääkö kaikki älyttömyydet noteerata vain sen takia että sanojana on joku psykologi?

Vierailija

Uskottomuutta, pettämistä... Ai älypuhelimen äärellä notkuminen!? Nyt on kyllä termit ja konseptit tällä "terapeutilla" aivan hakusessa. Pettäminen on sitä kun vehtaa vieraiden kanssa, uskottomuus samoin. Se, että chattailee muualla asuvien tuttujen kanssa, voi olla ajattelematonta, mutta ei kylläkään pettämistä. En ainakaan tiedä ketään normaalia ihmistä (ei terapeuttia) jonka mielestä joku Instagramin päivittäminen olisi pettämistä.

  • ylös 8
  • alas 16
Sisältö jatkuu mainoksen alla