Valmiiksi keitetty aamupuuro voi joskus olla yhtä suuri rakkaudenosoitus kuin tunteellisimmat ja taidokkaimmat sanat. Mutta usein kannattaa myös puhua.
Valmiiksi keitetty aamupuuro voi joskus olla yhtä suuri rakkaudenosoitus kuin tunteellisimmat ja taidokkaimmat sanat. Mutta usein kannattaa myös puhua.

Varsinkin herkkä ihminen turhautuu, jos kommunikointi parisuhteessa ei ole tasaveroista.  Asiantuntijalla on muutama hyvä vinkki tilanteeseen, joissa toinen sanoo liian usein ”ihan sama” tai ”kaikki käy”.

Mitä ajattelet juuri nyt?

No en oikeastaan mitään.

Kai sinulla nyt jotain on mielessä, sano nyt, keskustellaan!

Sisältö jatkuu mainoksen jälkeen

Mietin vain, että pitäisikö alkaa nukkua, aikainen aamu taas tulossa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Aina sä olet tuollainen, ikinä et kerro ajatuksistasi.

Ensimmäinen kysymys: kumman parisuhteen osapuolen pitäisi muuttaa kommunikointitapaansa – ja miten?

Toinen kysymys: tunnistatko itsesi jommastakummasta?

Näitä kysymyksiä miettiessä puhutaan oikeastaan tunnetaidoista, sanoo psykologi Heli Heiskanen. Tunnetaidoilla tarkoitetaan kykyä tunnistaa, käsitellä ja ilmaista omia tunteita.

Mutta myös kuunnella ja kunnioittaa, kun toinen ilmaisee tunteitaan omalla tavallaan.

”Jokaisella meillä on tunnetaidoissa kehittymisen varaa.”

Tutkimus: puolet miehistä on opetettu välttelemään tunteitaan

Isot pojat eivät itke.

On tyttömäistä näyttää tunteita ja empatiaa.

”Kenellä tahansa voi olla haasteita tunteidensa tunnistamisessa ja ilmaisemisessa, mutta usein tunnetaidot ovat erityisen vaikeita miehille”, Heli Heiskanen sanoo.

Tämä ei johdu siitä, että miehet olisivat luontaisesti tunteitaan vältteleviä tuppisuita.

”Syynä on kasvatuskulttuuri, joka on viime vuosikymmeniin saakka korostanut perinteistä miehen roolia.”

Miehet eivät puhu eivätkä pussaa.

”Vaikka nykyään tiedostetaan, ettei tämä ole totta, asenteilla on pitkät juuret ja ne vaikuttavat yhä.”

Takanamme on sukupolvien ketju isiä, isoisiä ja isoisoisiä, jotka ovat sopeuttaneet käytöstään vallitsevan yhteiskunnan arvoihin.

Tutkimusten mukaan jopa puolet miehistä on oppinut pienestä pitäen vaimentamaan ja välttelemään tunteitaan.

Kulttuuri ohjaa naisia ja miehiä eri suuntiin.

”Ihmisiä ei tietenkään voi jaotella pelkän sukupuolen perusteella, koska yksilölliset erot ovat suuria. Kulttuuri ohjaa kuitenkin naisia ja miehiä eri suuntiin, eikä miehiä ei ole ollut tapana ohjata tunnetaitojen harjaannuttamiseen”, Heiskanen lisää.

Väärin ymmärretty oppii vaikenemaan

Jos kysyn, mitä mieltä puoliso on, hän sanoo aina, että ihan sama. Yhteiset suunnitelmat, ihan sama tai kaikki käy. Päivän fiilikset, ihan okei.

Haluan tietää, mitä hän oikeasti tuntee.

Heli Heiskanen törmää tämän kaltaisiin ajatuksiin vastaanotollaan ja koulutuksissaan usein.

Moni mies on kertonut, kuinka he saattavat kyllä tunnistaa miltä heistä tuntuu, tunteet ovat jotenkin heti siinä pinnan alla.

Mutta he eivät saa sanotuksi niitä ääneen.

Eikö suhteemme ole sinulle ollenkaan tärkeä?

”Kun tunne jää sanomatta, syynä on usein pelko, että minua ei ymmärretä tai että minut latistetaan.”

Usein pelon on synnyttänyt kokemus siitä, että jos on yrittänyt olla avoin ja rehellinen tunteissaan, se onkin johtanut kumppanin loukkaantumiseen tai turhautumiseen.

Miten voit ajatella noin. Sano selvemmin. Mietitkö äsken huomista työpäivää, etkä tätä parisuhdetta. Eikö suhteemme ole sinulle ollenkaan tärkeä?

”Kun tulee riittävän monta kertaa väärin ymmärretyksi, oppii laittamaan tulpan kiinni ja vaikenemaan.”

Vetäydynkö? Vai kerronko, miltä tuntuu oikeasti?

Parisuhde ohenee ja etäisyys kasvaa, jos osapuolet eivät osaa olla siinä avoimia, Heli Heiskanen sanoo.

”Jos molemmat vetäytyvät suojakuorensa taakse ja kanssakäyminen jää vain arkiselle tasolle, syvempi tunneyhteys on vaarassa unohtua ja kuihtua.”

Miesten perinteisiä suojakuoria ovat esimerkiksi vetäytyminen ja miellyttäminen. Näihin käyttäytymismalleihin on opittu sukupolvien ketjussa.

”Aitoa kohtaamista ja keskustelua kumppanin kanssa paetaan työn, harrastusten tai tietokoneen pariin. Tai esitetään, että ollaan samaa mieltä vaimon kanssa, jotta säästytään harmilta tai riidalta”, Heiskanen sanoo.

Harjoittelun voi aloittaa vähitellen kuuntelemalla itseään: mitä haluan, mitä en halua?

Se voi hetkellisesti toimia, mutta samalla kadottaa itsensä ja ajan myötä tunnetason etäisyys kumppaneiden välillä kasvaa.

Siksi tunteita on tärkeää oppia sanoittamaan. Heiskasen pitämillä miesten itsetuntemuskursseilla pääsee jakamaan kokemuksia toisten miesten kanssa ja kehittämään tunnetaitoja.

”Harjoittelun voi aloittaa vähitellen kuuntelemalla itseään: miltä minusta oikeasti tuntuu, mitä haluan ja tarvitsen, mitä en halua?”

Kun oppii tunnistamaan sisäisiä tunteitaan ja tarpeitaan, niitä voi alkaa sanoa ääneen, ensin lähimmille ihmisille sopivassa tilanteessa.

Ei sano enää: ”Ei tämä haittaa, ihan ok, kaikki käy.”

Vaan: ”Minusta tuntuu, että... Haluan tätä/ tuosta en pidä/ tässä menee raja.”

Tyrmäänkö tai nolaanko toisen?

Kun toinen sitten rohkaistuu kertomaan tunteistaan, toisen tehtävä on kuunnella.

”Sen sijaan, että valittaisi tuppisuusta kumppanista, kannattaa kysyä itseltään: kuinka paljon osoitan arvostusta toiselle tässä tilanteessa”, Heli Heiskanen sanoo.

Arvostanko toisen tapaa osoittaa rakkautta, vaikka se olisi erilainen kuin omani?

Kykenenkö arvostamaan toisen ajatuksia, vaikka ne eivät vastaisi odotuksiani?

Onko minulla kärsivällisyyttä kuunnella avoimesti ilman turhaa puolustautumista?

Tyrmäänkö tai nolaanko toisen puhumalla päälle tai vähättelemällä?

Ja: arvostanko toisen tapaa osoittaa rakkautta, vaikka se olisi erilainen kuin omani?

Valmiiksi keitetty aamupuuro voi olla yhtä suuri rakkaudenosoitus kuin tunteellisimmat ja taidokkaimmat sanat.

Sisältö jatkuu mainoksen alla