Välittääkö puolisosi enemmän anopin tunteista kuin sinun? Ota asia puheeksi ja sopikaa säännöt

Ovi kävi. Kukahan meille tulee? Ai, anoppi. Omilla avaimillaan.

Puolison puhelin piippaa vielä illalla sängyssä, ei kai hänellä ole toista naista? Ei, vaan se ensimmäinen: oma äiti.

Kaikkeen puuttuva anoppi on vanha vakiovitsi, mutta monessa perheessä tilanne on tuttu, eikä se naurata yhtään. Psykoterapeutti, erikoistason perheterapeutti Jenni Huhtala kertoo, että puolison liian tiivis suhde vanhempiinsa nousee asiakkaiden kanssa esiin melko usein.

"Äidit ovat perinteisesti olleet lapsien ensisijaisia huoltajia, ja ehkä siksi riippuvuussuhde syntyy äitiin useammin kuin isään. Mutta myös dominoiva isä voi olla kolmantena pyöränä pariskunnan perhe-elämässä", Huhtala sanoo.

75 % KK:n nettikyselyyn vastanneista sanoo puolisonsa olevan liikaa kiinni äidissään.

Se, että puoliso tuntuu välittävän enemmän vanhempansa kuin puolisonsa tunteista, herättää kiukkua, ohitetuksi tulemisen tunnetta ja mustasukkaisuutta. Äitiin tukeutuminen loukkaa erityisesti vaimoja, koska he jäävät toisen naisen varjoon.

Muista turvaväli

Kun aikuinen on liian kiinni vanhemmissaan, hän on luultavasti yhä kiinni lapsuudessaan. Suhde vanhempiin on voinut olla oikein hyvä, mutta eriytyminen on jäänyt puolitiehen. Tai sitten suhteessa on ollut jotakin, joka on saanut lapsen tai vanhemman tukeutumaan toisiinsa liikaa.

"Yksinäisellä tai vahvaan kontrolliin tottuneella lapsella on muita suurempi riski ripustautua vanhempiinsa. Silloin alkaa helposti elää vanhempiensa toiveiden mukaista elämää", Jenni Huhtala sanoo.

Itse vanhempana kannattaa kysyä itseltään, onko valmis antamaan lapsensa valita – myös väärin. Jos aikuistuvan tai aikuisen lapsen omaa tahtoa on vaikea kestää, vanhemman pitää miettiä rooliaan.

Aikuinen päättää itse, mihin käyttää rahansa ja millä säännöillä lapsensa kasvattaa.

"Lapsenkasvatus on luopumista. Vanhemmuus jatkuu aina, mutta lapsen täytyy antaa itsenäistyä ja eriytyä. Se kuuluu normaaliin kehityskulkuun."

Turvaväli on hyvä muistaa liikenteen lisäksi myös aikuisen lapsen ja vanhemman suhteessa. Kun ei olla liian kiinni toisissaan, suhde on eniten turvassa.

"Aikuisen pitää osata asettaa oma perheensä etusijalle ja puolustaa sitä tarvittaessa. Hän päättää itse, mihin käyttää aikaansa ja rahaansa, kenen kanssa elää ja millä säännöillä lapsensa kasvattaa. Hän ei tarvitse vanhempiensa hyväksyntää, ja viisas vanhempi ymmärtää sen", Huhtala sanoo.

Tämä ei tarkoita, että vanhemmista ja heidän tunteistaan ei kuuluisi välittää. Silti on tilanteita, jolloin vanhemmille on parasta sanoa: Tämä on minun elämäni. Olet osa sitä, mutta tässä menee oman perheemme yksityisyyden raja.

Puolusta puolisoa

Aikuisen ja hänen vanhempansa turhan tiiviiseen suhteeseen tuskastuu ensimmäisenä usein puoliso.

"Tiiviissä suhteessa vanhempiinsa oleva ei ehkä näe kuviossa mitään omituista tai vaikka näkisi, hän on voinut tottua siihen. Kun puoliso puhuu asiasta, vastassa on yleensä torjunta", Jenni Huhtala sanoo.

Vanhemmissaan kiinni oleva aikuinen ei usein tahdo sanoa asiasta vanhemmilleen. Jos äiti nyt ilmestyykin meille ikkunoita pesemään tai isä kertoo, mikä auto meidän pitää ostaa, niin ei kai se haittaa.

Ole konkreettinen. Mikä määrä kyläilyjä on tarpeeksi? Saavatko isovanhemmat mennä omin päin jääkaapille?

"Vaikka ongelma olisi aikuisen lapsen ja vanhempien tiiviissä suhteessa, riita siitä tulee usein puolisoiden välille tai esimerkiksi anopin ja miniän välille. Vastuu rajojen asettamisesta on kuitenkin takertuvan vanhemman lapsella, ei puolisolla."

Aikuisen tehtävä on siis ennemmin puolustaa puolisoaan kuin myötäillä vanhempiaan. Hyökkäävä ei silti kannata olla, Huhtala toteaa.

32 % KK:n nettikyselyyn vastanneista sanoo puolisonsa olevan liikaa kiinni isässään.

"Sekä puolisoiden välisessä keskustelussa että vanhempien kanssa on hyvä olla konkreettinen. Voidaan esimerkiksi pohtia, mikä määrä kyläilyjä on tarpeeksi tai saavatko vanhemmat mennä lapsensa kotona omin päin vaate-, siivous- tai jääkaapille."

Kaikkien toiveet täyttävää ratkaisua voi olla mahdoton löytää, mutta kompromissikin vie parempaan päin. Toisinaan pieni tauko tiiviissä yhteydenpidossa vanhempiin voi myös tulla tarpeeseen ja antaa sulatteluaikaa.

Juttu on julkaistu Kodin Kuvalehden numerossa 5/2017.