”Vauvani aloittaa koulun” – ekaluokkalaisen äiti käy läpi nämä 6 vaihetta

1. Ensimmäinen koulupäivä

Kun lapsesi seisoo koulun pihalla, reppu hänen selässään näyttää valtavan suurelta. Olette luultavasti etuajassa. Otat kuvia. Sinua alkaa itkettää, naurattaa tai molempia.

Ajattelet: Mihin vuodet katosivat, missä vaiheessa vauvastani tuli näin iso? Miten aika voi kulua näin nopeasti, vaikka päivät tuntuivat usein pitkiltä? Jos katsot lasta tarkkaan, näet hänessä samat piirteet kuin vauvana, mutta ne ovat jalostuneet koululaisen piirteiksi.

Sitten opettaja tulee ja kutsuu oppilaansa sisälle. Halaat lasta. Haluaisit mennä hänen peräänsä, mutta et voi. Lähdet töihin ja mietit lasta koko päivän.

2. Ensimmäinen koulupäivän ilta

Kyselet lapseltasi, millaista koulussa oli. Haluat tietää kaiken, joka hetken, mutta lapsi vastaa todennäköisesti vain, että ihan kivaa oli. Jos kysyt, mitä ruokaa koulussa oli (kysyt sitä jostain kumman syystä, vaikkei asialla ole merkitystä), lapsi saattaa sanoa, ettei muista. Kun lapsi jo nukkuu, menet katselemaan häntä.

3. Ensimmäiset viikot

Vahtaat töissä puhelinta. Jos koulusta soitetaan? Jos lapsi ei soitakaan koulun jälkeen? Olet levoton. Huomaat, että ajatukset harhailevat ja keskittyminen on vaikeaa. Mietit: Onko opettaja lapselleni ystävällinen, ymmärtääkö juuri hänen ainutlaatuisuutensa? Onko lapsella kavereita? Nyt juuri on välitunti, kenen kanssa hän leikkii, mitä hän tekee?

4. Ensimmäinen vanhempainilta

Sinua vähän jännittää, vaikka kuvittelit aina lapsena, etteivät aikuiset jännitä tällaisissa tilanteissa. Yrität analysoida opettajan ulkomuodon ja jokaisen sanan, jotta saat selville, minkälainen ihminen viettää päivät lapsesi kanssa ja vaikuttaa häneen niin paljon. Pälyilet muita vanhempia: millaisia he ovat?

5. Ensimmäiset kuukaudet

Yhtäkkiä huomaat, että arki on ajautunut uuteen muotoonsa. Lapsi lähtee aamulla kouluun, sinä lähdet töihin. Jossain välissä tehdään läksyt ja mennään nukkumaan. Et ole enää jatkuvasti huolissasi tai liikuttuneessa mielentilassa, mutta tarkistat säännöllisesti koulun Wilma-viestit.

Kun autat lasta pakkaamaan koulukirjoja reppuun, tunnet kohtuutonta ylpeyttä siitä, että osasit päällystää ne kontaktimuovilla.

6. Ensimmäinen joulujuhla  

Tunneskaala palautuu kohtaan 1. Itkettää ja liikuttaa. Siellä lapsi on, luokkansa mukana, yhtenä oppilaista. Jännität, kunnes lapsen esiintyminen on ohi. Esityksen aikana olet niin ylpeä, että joudut pitämään kasvosi peruslukemilla.

Syksy on ollut erilainen kuin koskaan ennen. Sen aikana lapsi on muuttunut. Hänestä on tullut itsenäisempi ja tiedät hänen elämästään vähemmän. Samalla hän on kuitenkin yhä pieni, tulee kainaloon ja leikkii.

Viimeistään kotimatkalla ajattelet: Selvisimme tästä syksystä, koko perhe. Olen ihan kelpo vanhempi, vaikken niin täydellinen kuin joskus kuvittelin olevani. Tämä vaihe elämässä on hyvä, juuri nyt on hyvä.