Oma elämä on mukavaa ja turvallista, mutta tuntuu joskus aika pieneltä. Vieläkö kannattaisi repäistä?
Ystävä lähtee opiskelijavaihtoon Etelä-Eurooppaan, rakastuu tulisesti ja jääkin sille tielleen. Facebook-kuvissa näkyy aurinkoa, oliivipuita ja viinitarhoja.
Toinen ystävä irtisanoutuu työstään, muuttaa maalle ja perustaa yrityksen, josta on haaveillut. Puolituttu myy omaisuutensa ja lähtee kiertämään maailmaa. Arki vaihtuu seikkailuihin.
Omasta peilistä sen sijaan katsoo tavallinen perheenäiti. Ihminen, joka lyhentää säntillisesti asuntolainaa, lajittelee jätteensä ja muistaa lähettää joulukortit koko suvulle. Nainen, jonka viikon huippuhetki on lasi viiniä ja Vain elämää -jakso perjantaisin kotisohvalla.
Hän on tehnyt samaa työtä vuosikaudet ja ollut ja pysynyt naimisissa saman miehen kanssa.
Enimmäkseen hän on tyytyväinen elämäänsä.
”Moni ymmärtää elämän rajallisuuden viimeistään keski-iässä.”
Mutta tulee hetkiä, jolloin tavallinen nainen miettii, olisiko hänen kannattanut tehdä elämässä toisenlaisia, rohkeampia valintoja. Samaa pohtii meistä moni, sanoo psykologi ja psykoterapeutti Marja Kaikkonen.
”Keski-ikä, 40-50 vuotta, on perheelliselle ihmiselle tyypillinen välitilinpäätöksen aika. Lapset ovat jo kasvaneet tai muuttamassa pois kotoa. Kiireisten vuosien jälkeen ehtii pohtia omia tunteitaan. Mitä minä haluan, miltä minusta tuntuu, onko elämäni menossa haluamaani suuntaan? Moni ymmärtää elämän rajallisuuden viimeistään tässä vaiheessa.”
Pieni voi olla parasta
Työssään psykoterapeuttina Marja Kaikkonen on huomannut, että moni ihminen tavoittelee asioita ympäristönsä, perheensä tai omantuntonsa patistamana. Hänen vastaanotoillaan puhutaan onnellisuudesta sitkutellen tai jossitellen: sitten kun... jos minulla olisi enemmän sitä ja tätä...
”Onnellisuutta ei osata hakea sieltä, mistä se todennäköisimmin löytyy eli tästä hetkestä”, Kaikkonen sanoo.
Asiat, joista haaveilemme, ovat Kaikkosen mukaan usein samoja kuin muilla. Lähes aina unelmiin liittyy jonkinlaista kuluttamista ja uuden hankkimista. Joogaviikonloppu, mindfulness-kurssi, matka maailman ääriin, merkkilaukku.
”Kuvittelemme, että haaveemme ja tarpeemme ovat omiamme.”
”Markkinointi muovaa ajatteluamme. Kuvittelemme, että haaveemme ja tarpeemme ovat omiamme, vaikka todellisuudessa olemme omaksuneet ne sosiaalisesta vuorovaikutuksesta ja mediasta.”
Ihminen, joka viihtyy omassa elämässään eikä haikaile muuta, ei siis kenties olekaan vähään tyytyvä tavis vaan ajattelussaan askelta pidemmällä.
”Hän, joka osaa nauttia tavallisesta elämästä, on heittänyt ulkoisista paineista syntyneen lastin yli reunan tai ei ole sitä koskaan kerännytkään. Tavallinen elämä on ihmisen kokoista. Siinä ei ehkä ole erityistä loistoa, mutta se voi rentouttaa ja olla ihan yhtä nautinnollista kuin moni harvinaisempi huvi”, Marja Kaikkonen sanoo.
”Monet meistä ovat onnellisimmillaan juuri siinä tavanomaisessa, näennäisen tylsässä arjessa. Harva jaksaa elää yllätyksiä täynnä olevaa elämää. Jatkuva muutos ja kova vauhti väsyttävät ja stressaavat ihmistä.”
Haikailu on viesti
On tilanteita, joissa elämänmuutos on hyvä tehdä. Ahdistavasta työpaikasta tai ihmissuhteesta kannattaa päästä irti. Joskus irtiottoon ajaa tylsistyminen. Se on tunne, joka kertoo muutoksen tarpeesta.
”Jos jokin elämänalue mietityttää jatkuvasti, kannattaa tutkailla sisintään”, Marja Kaikkonen sanoo.
”Miksi haen turvaa?”
Jos elämä tuntuu olevan pelkkää varman päälle pelaamista, voi miettiä, missä tilanteissa turvallisuushakuisuus palvelee hyvin ja missä ei.
”Asian pohtiminen voi syventää itsetuntemusta ja auttaa ymmärtämään, miksi hakee turvaa.”
Turha jossittelu ja sitkuttelu vievät kuitenkin voimia. Niihin auttaa, että opettelee näkemään oman elämänsä hyvät puolet, Kaikkonen sanoo.
”Tyytyminen ihan hyvään tuo mielenrauhaa ja tasapainoa. Tyytyväisyys olemassa olevaan on pohjimmiltaan rauhoittava tunne: minulla on kaikki tässä ja nyt.”
Juttu on julkaistu Kodin Kuvalehdessä 8/2017.
Itse tehty elämä?
42%
Kodin Kuvalehden nettikyselyyn vastanneista ajattelee, että ei ole tehnyt valintoja, vaan elämä on mennyt latujaan usein omasta tahdosta riippumatta.
32%
nettikyselyn vastaajista haaveilee, että voisi vaihtaa työtä ja tehdä jotakin ihan muuta kuin nyt.
