Viekö kännykkä aivoiltamme kyvyn keskittyä?

Vain kolme ihmistä sadasta osaa tehdä kahta asiaa yhtä aikaa niin, että suoritus ei heikkene. Esimerkki: kun lukee ja chattailee samaan aikaan, lukeminen vääjäämättä hidastuu.

"Aina kun vaihtaa tehtävää, ajatusten suuntaaminen uudelleen vie energiaa", tiivistää kognitiivinen psykologi Virpi Kalakoski Työterveyslaitokselta.

Koko ajan nopeutuvassa ja teknistyvässä maailmassa on aina vain vaikeampaa keskittyä ja suunnata huomionsa olennaiseen. Elokuva, kesto 2 tuntia 34 minuuttia? No huh huh. YouTube-video, 2 minuuttia? Tiukkaa tekee sekin.

Stanfordin yliopiston työryhmä havaitsi, että teknologian himokäyttäjillä oli vaikeuksia selvitä aivokuormituksesta. He eivät pystyneet sulkemaan pois epäolennaisia ärsykkeitä. Sen sijaan teknologiaa vähemmän käyttävät kykenivät keskittymään.

Mitä meidän aivoillemme on kaiken tämän sälän keskellä tapahtumassa?

Lisää nopeutta, vähemmän ymmärrystä

Jos  ihminen seuraa jokaista ärsykettä kuin kissa kalanhajua, hänestä tulee levoton ja kömpelö.

Aivomme ovat kuitenkin jo ryhtyneet korjausliikkeeseen. Ihmisaivot ovat muuttumiskykyiset, ja nyt ne ovat sopeutumassa informaatioaikaan.

Yli 50 psykologista testiä osoittaa, että avaruudellinen hahmotuskykymme on kehittynyt. Osaamme esimerkiksi kääntää esineitä mielessämme entistä paremmin. Tietokonepelit parantavat tarkkaavaisuutta, reaktiokykyä ja koordinaatiota.

Uudet ihmisaivot ovat siis nopeammat, mutta venyä ne eivät valitettavasti osaa. Kuormittuvat aivojen osat vahvistuvat samoin kuin lihakset, joita harjoitetaan. Laiminlyödyt osat jäävät heikoiksi.

Pitkäaikainen muisti on ollut älyllisyyden mittari. Siellä tieto säilyy ja yhdistyy aiemmin opittuun.

Nettisurffailu aktivoi aivojen etuosaa, joka tekee päätökset ja ratkoo ongelmat. Se harjoittaa lyhytkestoista muistia.

Sen sijaan kirjan lukeminen kehittää niitä aivojen alueita, jotka vastaavat kielestä ja pitkäaikaisesta muistista.

Tähän asti juuri pitkäaikainen muisti on ollut älyllisyyden mittari. Siellä tieto säilyy ja yhdistyy aiemmin opittuun. Ymmärrys laajenee.

Nykyään tieto säilyy verkossa ja yhdistyy muuhun tietoon linkkien avulla. Ei tarvitse muistaa kuin se, mistä etsiä tietoa.

Netti ei opeta muistamaan vaan unohtamaan.

Uusien aivojemme tärkein tehtävä onkin selviytyä tietotulvasta. Linkkien ja päivitysten tykitys on muistillemme liikaa. Keskittyminen on turha taito, koska se on mahdotonta.

Netti ei opeta muistamaan vaan unohtamaan.

Pitäisikö lapset pakottaa muistamaan asioita ulkoa?

Mitähän tämän päivän lapset tietävät 20 vuoden kuluttua? Millaisia kokonaisuuksia he hallitsevat?

Ehkä lapset pitäisi nyt ennaltaehkäisyksi lukita kirjastoon ja pakottaa heidät opettelemaan ulkoa sanoja, vuosilukuja ja osoitteita.

Tutkija Mona Moisala ei ainakaan vielä kannata nettiarestia. Teknologiaa ei voi pysäyttää. Jos lapset ja nuoret eivät saa harjoitella sen käyttöä, he ovat avuttomia tulevaisuuden työelämässä. Vanhat aivot eivät pärjää.

"Toivon, että lapsia opetettaisiin pitkäjänteisyyteen."

"Toivon kuitenkin, että lapsia opetettaisiin pitkäjänteisyyteen. Somessa palkinto tulee nopeasti, mutta joskus täytyy keskittyä", Mona Moisala sanoo.

Ihmisen joutumista koneiden orjaksi on pelätty ainakin sata vuotta. Tuntuu epäuskottavalta, että se tapahtuisi nyt.

Joka tapauksessa uusi sukupolvi on erilainen kuin nykyiset aikuiset.

Onko uusi sukupolvi levoton ja kärsimätön vain dynaaminen ja nopea?

Vaihtoehto A: Se on levoton, kärsimätön ja kyvytön keskittymään. Se on ylikuormittunut ja hukkunut laitteisiinsa.

Vaihtoehto B: Se on dynaaminen, visuaalisesti lahjakas ja nopea etsimään tietoa. Se hallitsee laitteensa mutta pärjää ilmankin.

Kyse on siitä, kuinka paljon uskoo ihmiseen.

Koko juttu on julkaistu Kodin Kuvalehdessä 9/2014.