Juokseminen rauhoittaa, virkistää, vie huolet, parantaa keskittymiskykyä ja ehkäisee masennusta. Juoksuvalmentaja Kirsi Valasti listasi 10 tapaa, joilla juoksu hoitaa mieltä.

1. Juokseminen yhdistää kehon ja mielen. 

Juoksun terveyshyödyt tiedetään: se vahvistaa hengitys- ja verenkiertoelimistöä, parantaa rasva- ja sokeriaineenvaihduntaa, lujittaa luustoa, vahvistaa lihaksia ja kiihdyttää aineenvaihduntaa.

Juoksuvalmentaja, psykoterapeutti Kirsi Valastin mielestä hienointa on kuitenkin tämä: juoksu yhdistää kehon ja mielen.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

"Ihminen ei pelkkä keho, jota liikutetaan liikunnalla, eikä pelkkä pää, jolla tehdään päivätyö ja vatvotaan asioita. Hektisessä nykymaailmassa tämä helposti unohtuu", Valasti sanoo.  

Sisältö jatkuu mainoksen alla

"Juostessasi keho ja mieli tekevät yhteistyötä, ja tunnet olevasi vahvasti kontaktissa kehoosi. Juokseminen raamittaa ihmisestä kokonaisen. Se on tunne, jota muuten on vaikea saavuttaa."

Salaisuus on hengittämisessä. Hengitystä kutsutaan sillaksi mielen ja kehon välillä, ja juoksemisessa saa totisesti tuntea hengittävänsä - eli olevansa elossa.

Juoksemalla voi vaikuttaa kehoonsa, ja kehon kautta voi vaikuttaa mieleensä. Oivallus siitä, että pystyy vaikuttamaan itseensä, vahvistaa myös oman elämänhallinnan ja arvokkuuden tunnetta.

2. Mieliala nousee.

Juoksulenkin aikana elimistössä alkaa vapautua erilaisia, mieltä helliviä hormoneja. Muun muassa mielialaa nostavien serotoniinin, noradrenaliinin ja dopamiinin määrä lisääntyy. Myös mielihyvää lisäävien endorfiinien määrä veressä moninkertaistuu.

Parhaimmillaan juoksija pääsee flowtilaan, joka saa askelen tuntumaan erityisen kepeältä ja nautinnolliselta.

Juokseminen vähentää kortisolin määrää. Juostessasi pidät siis stressin loitolla.

"Flow tarkoittaa vahvaa tunnetta siitä, että elää tässä ja nyt. Kun rytmittää askeleen ja hengityksen oikein ja vauhdin kuntoonsa sopivaksi, flowhun pääseminen helpottuu", Kirsi Valasti sanoo.

Aloittelijan on turha haaveilla heti hurmostilasta, mutta iloisemmaksi juokseminen tekee varmasti. Hidas ja lyhytkin lenkki nostaa tutkitusti mielialaa, ja kävelläkin voi välillä.

"Kävely on tärkeä osa juoksuharjoittelua. Erityisesti aloittelijan kannattaa ehdottomasti yhdistää juoksua ja kävelyä, sillä juokseminen on raskas laji. Harvassa muussa lajissa on nostettava yhdellä jalalla ilmaan koko kehon paino."

3. Stressi lievittyy. 

Jos olet stressaantunut, lisämunuaiskuoresi alkaa erittää stressihormoniksi kutsuttua kortisolia. Pieni määrä kortisolia ei haittaa, mutta liiallisena se on myrkkyä aivoille. 

Juokseminen vähentää kortisolin määrää. Juostessasi pidät siis stressin loitolla.

4. Hermosto rauhoittuu.

Juostessa syke kiihtyy, mutta lenkin jälkeen keho rentoutuu ja autonominen hermosto rauhoittuu. Luonnon keskellä juoksentelu hipoo usein meditatiivista kokemusta.

"Juostessani löydän lähes aina uuden näkökulman tai ratkaisun. 90 prosenttia ideoistani on tullut lenkillä."

Kirsi Valasti on kehittänyt Runfulness@-harjoitusmenetelmän, joka tarkoittaa tietoista mielen työskentelyä juoksun aikana. Siihen kuuluvat esimerkiksi tällaiset mielikuvaharjoitukset:

Kiinnitä juostessasi huomio ympäristöösi. Katso vastaan tulevaa koiraa, huomaa kaunis joen ranta. Hymyile sille mitä näet. Rentouta silmät ja kasvot. Ilmeesi vaikuttaa suoraan tunteeseesi, joten kasvojesi kireys jännittää muunkin kehon.

Unohda suorittaminen. Anna itsellesi rauha ja vapaus juosta.

5. Luovuus lisääntyy. 

Kun Kirsi Valastin työt jumittavat, hän lähtee juoksemaan. Ennen lenkkiä hän saattaa antaa aivoilleen tehtävän: esimerkiksi käskeä löytämään ratkaisun tiettyyn ongelmaan.

"Juostessani löydän lähes aina uuden näkökulman tai ratkaisun. 90 prosenttia ideoistani on tullut lenkillä. Joskus otan mukaan jopa paperin ja kynän, mutta yleensä hyvät ideat painuvat mieleen ilmankin."

Juokseminen synnyttää aivoissa uusia hermoratoja, jotka vahvistavat tyytyväisyyden tunnetta.

Musiikkia hän ei juostessaan yleensä kuuntele, sillä muuten ajatukset eivät pääse virtaamaan vapaasti.

"Musiikki vaikuttaa suoraan tunteisiin. Siksi se ohjaa helposti myös ajatuksia", Kirsi Valasti sanoo.

"Toisaalta jos on kovin ahdistunut eikä edes halua upota ajatuksiinsa, musiikin kuuntelu saattaa helpottaa. Juostessa tunteet nousevat helposti pintaan - myös ne vaikeat. Esiin voi nousta myös asioita, joihin kaipaa elämässään muutosta."

6. Ahdistus helpottaa.

Juoksu on täsmälääke murheiden vatvomiseen. 

 "Juokseminen synnyttää aivoissa nopeasti uusia hermoratoja, jotka vahvistavat tyytyväisyyden tunnetta. Viimeistään lenkin lopussa alkaa yleensä tuntua siltä, että kaikki on oikeastaan ihan okei", Kirsi Valasti sanoo.

Stressihormoni kortisoli katkoo hermosolujen yhteyksiä, ja kasvattaa siten riskiä masennukseen.

Jo pari kertaa viikossa tehty juoksulenkki lievittää ja ehkäisee masennusta.

Juokseminen taas luo hermosolujen välille uusia yhteyksiä. Tämän ansiosta juoksija ei juutu huoliajatuksiinsa vaan löytää ongelmiinsa uusia näkökulmia.

Tutkimusten mukaan jo pari kertaa viikossa tehty juoksulenkki lievittää ja ehkäisee lievää masennusta, mutta vakavaa masennusta ei pelkästään juoksemalla paranneta.

"Psykoterapeuttina tiedän, että vakava masennus voi olla elämän ja kuoleman kysymys. Yleensä sen hoitamiseen tarvitaan psykoterapiaa ja lääkehoitoa."

7. Keskittymiskyky paranee.

Jos Kirsi Valastilla on edessään tärkeä työpalaveri, hän käy lenkillä heti aamusta.

"Sitten tiedän, että pystyn keskittymään helpommin palaveriin. Juostuani ajatukseni ovat selkeämmät ja ongelmanratkaisukykyni parempi." 

8. Pääset turhasta tunnesyömisestä.

Täydellä vatsalla on hankala juosta, joten juoksuharrastus rytmittää usein koko päivän syömistä.

Lenkin jälkeen olo on yleensä niin rento ja virkistynyt, että epämääräisestä tyytymättömyydestä johtuva tunnesyöpöttely jää helposti pois.

9. Nukut paremmin.

Juokseminen auttaa nukahtamaan. Unesta tulee sikeämpää, ja unentarve saattaa lisääntyä.

10.  Saat onnistumisen elämyksiä.

Aina lenkille lähtö ei ole helppoa. Kun ei yhtään huvita, voi luvata itselleen: jos juokseminen on ihan kamalaa, voin kääntyä heti ensimmäisestä tienmutkasta takaisin.

"Harvoin sitä kääntyy. Vielä harvemmin ajattelee jälkeenpäin, että voi harmi kun tuli lähdettyä lenkille."

Jos ei huvita lähteä juoksemaan, voi lähteä silti. Nuutumuksen tunnetta ei tarvitse totella.

Joskus paras olo tulee siitä, ettei kuuntele sisäistä ääntään.

"Jos ei huvita lähteä juoksemaan, voi lähteä silti. Nuutumuksen tunnetta ei tarvitse totella. Lenkin jälkeen olo on yleensä parempi kuin sitä ennen, ja samalla vahvistuu myös itsehallinnan ja onnistumisen tunne."

Asiantuntijana juoksuvalmentaja, psykoterapeutti Kirsi Valasti. Lähteenä käytetty myös Valastin uutta kirjaa: Juoksemisen ilo - #hyväjuoksu (Fitra).

Vierailija

Jotkut vaalivat mielensä sadismia värväämällä hovin jonkun kimppuun vahingoittamaan vakavasti häntä porukassa esiintymällä uhrinsa uhrina itse.

Sisältö jatkuu mainoksen alla