Varoitusviesti

Tämän lomakkeen lähetystoiminto on asetettu pois päältä.
Uuden neulemallin kokeilu on erinomaista aivojumppaa.
Uuden neulemallin kokeilu on erinomaista aivojumppaa.

Aivot rakastavat uusien taitojen opettelua. Aina opiskelun ei tarvitse olla kunnianhimoista – kotioven avaaminen vasemmalla kädellä saattaa riittää.

Muistatko milloin viimeksi opit uuden taidon? Todennäköisesti ihan hetki sitten, vaikka et sitä ehkä muistakaan.

Uusien taitojen opettelu on aivojen työtä: ne tekevät sitä jatkuvasti ja aivan huomaamatta. Kun aivot pysyvät aktiivisina, ne vahvistuvat.

”Aktiiviset aivot etsivät koko ajan uutta opittavaa”, sanoo aivotutkija Minna Huotilainen Helsingin yliopistosta.

”Jos ei käytä aivojen kapasiteettia, se lähtee vähentymään. Aivojen näkökulmasta oppimishaaste on normaali tila. Se on aivojen ominaisuus, jota ei pidä riistää niiltä pois.”

”Aktiiviset aivot etsivät koko ajan uutta opittavaa.”

Koska oppiminen on aivoille luontaista, sen ei tarvitse aina olla tavoitteellista tai suuria ponnistuksia vaativaa. Oppia voi vaikka ratkaisemalla ongelman töissä, kokkaamalla uutta ruokaa tai kokeilemalla uudenlaista neuleohjetta.

”Saatamme ajatella, että oppiminen on sitä, että on opiskelija tai menee työväenopiston kurssille, mutta kyllä oppimista tapahtuu paljon myös huomaamatta.  Esimerkiksi harrastuksissa opimme koko ajan. Sitä ei vain samalla tavalla hoksata.”

4 tapaa jumpata aivoja

Huotilaisen mukaan aivoihin pätee sama kuin lihaksiin: jos niitä ei käytä, ne heikentyvät. Jos elinpiiri on hyvin pieni, työ toisteista, eikä vapaa-ajalla tule juuri tehtyä asioita tai tavattua ihmisiä, aivot eivät välttämättä saa tarpeeksi treeniä.

”Se on aivojen näkökulmasta huomattavasti vähäisempää stimulaatiota kuin se, jos on hyvin sosiaalinen, tapaa uusia ihmisiä ja oppii työssä uusia asioita”, Huotilainen sanoo.

Jos haluat antaa aivoillesi lisää virikkeitä, testaa vaikka näitä.

1. Kokkaa uudella reseptillä

2. Kokeile uutta neule- tai virkkausohjetta

Tutkimusten mukaan aivot virkistyvät erityisen hyvin silloin, kun ihminen tekee jotain motorista. Suorituksen ei tarvitse olla liikuntaa vaan käsillä näpertelykin riittää. Hyviä virikkeitä ovat esimerkiksi leipominen, käsityöt tai vaikka pianon soitto.

”Käsitöitä tehdessä ei tule välttämättä ajatelleeksi, että tämä on oppimista.”

”Käsityö on hyvä esimerkki pienestä näpertelevästä tekemisestä. Koska se ei ole liikuntaa, tutkimuksessa havaitut hyödyt eivät voi perustua hengästymiseen tai hikoilemiseen. Käsitöitä tehdessä motorinen suoritus on se, että ihminen itse aktiivisesti ja omantahtisesti ohjaa suoritusta, toisin kuin vaikka televisiota katsellessa”, Huotilainen sanoo.

”Käsitöitä tehdessä ei tule välttämättä ajatelleeksi, että tämä on oppimista. Ajatellaan, että katson nyt vain tästä ohjeesta. Oppimiseen liittyy aina myös oivalluksia: tässä tuleekin tämä kohta ja sitten tuo. Oivallukset vievät oppimista eteenpäin ja ovat hyvin palkitsevia.”

3. Avaa kotiovi heikommalla kädelläsi

4. Taluta pyörää toisella puolella kuin yleensä

Osa ihmisistä opiskelee mielellään tavoitteellisesti. He selaavat joka syksy innoissaan työväenopiston kurssiohjelmaa ja aloittavat milloin espanjan alkeet, milloin kukkiensidontakurssin.

Huotilainen kuuluu heihin.

”Osalle ihmisistä sopii nimenomaan tämä hyvin tavoitteellinen, suunnitelman mukaan etenevä opiskelu, mutta on myös muunlaisia tapoja ylläpitää oppimisen ketjua.”

Yksi hyvä ja helppo keino on tehdä tavalliset asiat uudella tavalla.

”Koetapa avata kotiovi vasemmalla kädellä. Hommat ovat automatisoituneet aika hyvin, mutta vain yhdellä kädellä tehtynä. Tavallisissakin asioissa on vielä tosi paljon opittavaa.”

Haluatko osallistua jutun tekoon?

Kerro alla olevassa kyselyssä, minkä uuden taidon sinä olet viimeksi opetellut. Oletko oppinut jotain, missä luulit olevasi huono? Vastauksia voidaan käyttää nimettöminä Kodin Kuvalehden jutussa.

Mustikat paitsi maistuvat taivaallisilta myös edistävät terveyttämme monin tavoin.
Mustikat paitsi maistuvat taivaallisilta myös edistävät terveyttämme monin tavoin.

Supermarja mustikka on mitä terveellisin metsien aarre – siitä on paljon tutkimustietoa. Lue tästä, miten monin tavoin mustikka tekee sinulle hyvää.

1. Mustikka on vitamiini- ja ravintoainepommi.  

Mustikka sisältää magnesiumia, mangaania ja sinkkiä ja esimerkiksi B-, C- ja E-ryhmän vitamiineja. Supermarjassa on myös runsaasti kuitua.

2. Mustikka parantaa näköä.

Mustikka voi parantaa erityisesti silmänpainetautipotilaiden ja likinäköisten näkökykyä. Mustikka voi myös lieventää näyttöpäätetyön aiheuttamaa silmien väsymistä.

3. Mustikka voi edistää sydän- ja verisuoniterveyttä.

Mustikka voi vähentää valtimojäykkyyttä ja alentaa verenpainetta, joten mustikka vähentää riskiä sairastua sydän- ja verisuonitauteihin. 

Mustikan sisältämät flavonoidit saattavat vähentää sydänkohtausten riskiä

4. Mustikka lieventää matala-asteista tulehdustilaa.

Säännöllinen mustikan käyttö lieventää matala-asteista tulehdustilaa. Matala-asteinen tulehdus liittyy moniin yleisiin sairauksiin, kuten diabetekseen ja sepelvaltimotautiin. Mustikka myös alentaa aterianjälkeistä insuliinin nousua.

5. Mustikka parantaa muistia.

Mustikoiden syöminen on hyväksi aivoterveydelle. Se parantaa muistia ja aivojen kognitiivista toimintaa ja ehkäisee ikääntymiseen liittyviä ongelmia.

6. Mustikka pienentää syövän riskiä.

Mustikoiden sisältämät flavonoidit ovat antioksidantteja ja alentavat muun muassa syöpien riskiä ja tulehduksellisia reaktioita.

Juominen on paras ensiapu, kun helle korventaa. Mutta tiesitkö, että loputtomiin ei kannata lipittää pelkkää vettä?

Särkeekö päätä? Tarvitset lisää nestettä

Tarvitset normaalioloissa pari litraa nestettä vuorokaudessa, mutta pitkän hellekauden aikana ainakin tuplasti sen määrän. Jos siis päätä alkaa kuumana päivänä särkeä, suuntaa lähimmän vesihanan luo. Viileää juotavaa kannattaa nauttia tasaisesti pitkin päivää, 2–4 desiä tunnissa.

Jos päänsärky on tullut auringossa oleskellessasi, kyse voi olla auringonpistoksesta. Sekin useimmiten helpottuu, kun vetäydyt viileään varjoon lepäämään ja juomaan nestettä. Lippa- tai lierihattu on oiva keino ehkäistä auringonpistosta.

Heikottaako? Juo muutakin kuin vettä

Elimistösi suolapitoisuus alkaa laimeta, jos juot hellepäivästä toiseen pelkkää vettä. Heikotushan siitä seuraa. Juo siis välillä mehua, kivennäisvettä tai vaikka piimää.

Alkoholista, kahvista ja teestä ei ole hellejuomiksi, koska ne lisäävät virtsaneritystä ja voivat pahentaa nestehukkaa entisestään.

Jo muutama suolakurkun viipale auttaa.

Kramppaavatko pohkeet? Suola ja juoma auttavat

Jos jalat kramppaavat helteellä, parasta ensiapua on lepo varjossa, juominen ja pieni suolainen. Jo muutama suolakurkun viipale leivän päällä auttaa.

Turpoavatko nilkat? Nosta jalat seinälle – ja juo

Hellepäivän jälkeen jalat ja etenkin nilkat ovat monesti turvoksissa. Pölkkyjalat alkavat pikku hiljaa sulaa, kun heittäydyt lepoasentoon ja nostat ne ylös. Ja jälleen kerran juo paljon nestettä. Juominen on helteellä lääke melkein kaikkeen.

Eivätkö oireet hellitä? Kysy neuvoa asiantuntijalta

Jos kuumuus oikein uuvuttaa tai jos kyse on lapsesta, vanhuksesta tai sairaasta, pelkät kotikonstit eivät välttämättä riitä. Ota yhteyttä lääkäriin ainakin näissä tapauksissa:

  • Jos heikotus, pahoinvointi ja muut uupumisoireet ovat hyvin voimakkaita tai ne eivät hellitä levolla, kehon viilentämisellä ja nesteellä.
  • Jos krampit jatkuvat yli tunnin ajan levosta, juomisesta ja pienen suolaisen nauttimisesta huolimatta.
  • Jos sinulla on nesteenpoistolääkitys ja jalkasi turpoavat. Oire voi silloin johtua myös perussairaudesta.

Lähteet: THL, Duodecim