Varoitusviesti

Tämän lomakkeen lähetystoiminto on asetettu pois päältä.
Uuden neulemallin kokeilu on erinomaista aivojumppaa.
Uuden neulemallin kokeilu on erinomaista aivojumppaa.

Aivot rakastavat uusien taitojen opettelua. Aina opiskelun ei tarvitse olla kunnianhimoista – kotioven avaaminen vasemmalla kädellä saattaa riittää.

Muistatko milloin viimeksi opit uuden taidon? Todennäköisesti ihan hetki sitten, vaikka et sitä ehkä muistakaan.

Uusien taitojen opettelu on aivojen työtä: ne tekevät sitä jatkuvasti ja aivan huomaamatta. Kun aivot pysyvät aktiivisina, ne vahvistuvat.

”Aktiiviset aivot etsivät koko ajan uutta opittavaa”, sanoo aivotutkija Minna Huotilainen Helsingin yliopistosta.

”Jos ei käytä aivojen kapasiteettia, se lähtee vähentymään. Aivojen näkökulmasta oppimishaaste on normaali tila. Se on aivojen ominaisuus, jota ei pidä riistää niiltä pois.”

”Aktiiviset aivot etsivät koko ajan uutta opittavaa.”

Koska oppiminen on aivoille luontaista, sen ei tarvitse aina olla tavoitteellista tai suuria ponnistuksia vaativaa. Oppia voi vaikka ratkaisemalla ongelman töissä, kokkaamalla uutta ruokaa tai kokeilemalla uudenlaista neuleohjetta.

”Saatamme ajatella, että oppiminen on sitä, että on opiskelija tai menee työväenopiston kurssille, mutta kyllä oppimista tapahtuu paljon myös huomaamatta.  Esimerkiksi harrastuksissa opimme koko ajan. Sitä ei vain samalla tavalla hoksata.”

4 tapaa jumpata aivoja

Huotilaisen mukaan aivoihin pätee sama kuin lihaksiin: jos niitä ei käytä, ne heikentyvät. Jos elinpiiri on hyvin pieni, työ toisteista, eikä vapaa-ajalla tule juuri tehtyä asioita tai tavattua ihmisiä, aivot eivät välttämättä saa tarpeeksi treeniä.

”Se on aivojen näkökulmasta huomattavasti vähäisempää stimulaatiota kuin se, jos on hyvin sosiaalinen, tapaa uusia ihmisiä ja oppii työssä uusia asioita”, Huotilainen sanoo.

Jos haluat antaa aivoillesi lisää virikkeitä, testaa vaikka näitä.

1. Kokkaa uudella reseptillä

2. Kokeile uutta neule- tai virkkausohjetta

Tutkimusten mukaan aivot virkistyvät erityisen hyvin silloin, kun ihminen tekee jotain motorista. Suorituksen ei tarvitse olla liikuntaa vaan käsillä näpertelykin riittää. Hyviä virikkeitä ovat esimerkiksi leipominen, käsityöt tai vaikka pianon soitto.

”Käsitöitä tehdessä ei tule välttämättä ajatelleeksi, että tämä on oppimista.”

”Käsityö on hyvä esimerkki pienestä näpertelevästä tekemisestä. Koska se ei ole liikuntaa, tutkimuksessa havaitut hyödyt eivät voi perustua hengästymiseen tai hikoilemiseen. Käsitöitä tehdessä motorinen suoritus on se, että ihminen itse aktiivisesti ja omantahtisesti ohjaa suoritusta, toisin kuin vaikka televisiota katsellessa”, Huotilainen sanoo.

”Käsitöitä tehdessä ei tule välttämättä ajatelleeksi, että tämä on oppimista. Ajatellaan, että katson nyt vain tästä ohjeesta. Oppimiseen liittyy aina myös oivalluksia: tässä tuleekin tämä kohta ja sitten tuo. Oivallukset vievät oppimista eteenpäin ja ovat hyvin palkitsevia.”

3. Avaa kotiovi heikommalla kädelläsi

4. Taluta pyörää toisella puolella kuin yleensä

Osa ihmisistä opiskelee mielellään tavoitteellisesti. He selaavat joka syksy innoissaan työväenopiston kurssiohjelmaa ja aloittavat milloin espanjan alkeet, milloin kukkiensidontakurssin.

Huotilainen kuuluu heihin.

”Osalle ihmisistä sopii nimenomaan tämä hyvin tavoitteellinen, suunnitelman mukaan etenevä opiskelu, mutta on myös muunlaisia tapoja ylläpitää oppimisen ketjua.”

Yksi hyvä ja helppo keino on tehdä tavalliset asiat uudella tavalla.

”Koetapa avata kotiovi vasemmalla kädellä. Hommat ovat automatisoituneet aika hyvin, mutta vain yhdellä kädellä tehtynä. Tavallisissakin asioissa on vielä tosi paljon opittavaa.”