Uuden neulemallin kokeilu on erinomaista aivojumppaa.
Uuden neulemallin kokeilu on erinomaista aivojumppaa.

Aivot rakastavat uusien taitojen opettelua. Aina opiskelun ei tarvitse olla kunnianhimoista – kotioven avaaminen vasemmalla kädellä saattaa riittää.

Muistatko milloin viimeksi opit uuden taidon? Todennäköisesti ihan hetki sitten, vaikka et sitä ehkä muistakaan.

Uusien taitojen opettelu on aivojen työtä: ne tekevät sitä jatkuvasti ja aivan huomaamatta. Kun aivot pysyvät aktiivisina, ne vahvistuvat.

”Aktiiviset aivot etsivät koko ajan uutta opittavaa”, sanoo aivotutkija Minna Huotilainen Helsingin yliopistosta.

”Jos ei käytä aivojen kapasiteettia, se lähtee vähentymään. Aivojen näkökulmasta oppimishaaste on normaali tila. Se on aivojen ominaisuus, jota ei pidä riistää niiltä pois.”

”Aktiiviset aivot etsivät koko ajan uutta opittavaa.”

Koska oppiminen on aivoille luontaista, sen ei tarvitse aina olla tavoitteellista tai suuria ponnistuksia vaativaa. Oppia voi vaikka ratkaisemalla ongelman töissä, kokkaamalla uutta ruokaa tai kokeilemalla uudenlaista neuleohjetta.

”Saatamme ajatella, että oppiminen on sitä, että on opiskelija tai menee työväenopiston kurssille, mutta kyllä oppimista tapahtuu paljon myös huomaamatta.  Esimerkiksi harrastuksissa opimme koko ajan. Sitä ei vain samalla tavalla hoksata.”

4 tapaa jumpata aivoja

Huotilaisen mukaan aivoihin pätee sama kuin lihaksiin: jos niitä ei käytä, ne heikentyvät. Jos elinpiiri on hyvin pieni, työ toisteista, eikä vapaa-ajalla tule juuri tehtyä asioita tai tavattua ihmisiä, aivot eivät välttämättä saa tarpeeksi treeniä.

”Se on aivojen näkökulmasta huomattavasti vähäisempää stimulaatiota kuin se, jos on hyvin sosiaalinen, tapaa uusia ihmisiä ja oppii työssä uusia asioita”, Huotilainen sanoo.

Jos haluat antaa aivoillesi lisää virikkeitä, testaa vaikka näitä.

1. Kokkaa uudella reseptillä

2. Kokeile uutta neule- tai virkkausohjetta

Tutkimusten mukaan aivot virkistyvät erityisen hyvin silloin, kun ihminen tekee jotain motorista. Suorituksen ei tarvitse olla liikuntaa vaan käsillä näpertelykin riittää. Hyviä virikkeitä ovat esimerkiksi leipominen, käsityöt tai vaikka pianon soitto.

”Käsitöitä tehdessä ei tule välttämättä ajatelleeksi, että tämä on oppimista.”

”Käsityö on hyvä esimerkki pienestä näpertelevästä tekemisestä. Koska se ei ole liikuntaa, tutkimuksessa havaitut hyödyt eivät voi perustua hengästymiseen tai hikoilemiseen. Käsitöitä tehdessä motorinen suoritus on se, että ihminen itse aktiivisesti ja omantahtisesti ohjaa suoritusta, toisin kuin vaikka televisiota katsellessa”, Huotilainen sanoo.

”Käsitöitä tehdessä ei tule välttämättä ajatelleeksi, että tämä on oppimista. Ajatellaan, että katson nyt vain tästä ohjeesta. Oppimiseen liittyy aina myös oivalluksia: tässä tuleekin tämä kohta ja sitten tuo. Oivallukset vievät oppimista eteenpäin ja ovat hyvin palkitsevia.”

3. Avaa kotiovi heikommalla kädelläsi

4. Taluta pyörää toisella puolella kuin yleensä

Osa ihmisistä opiskelee mielellään tavoitteellisesti. He selaavat joka syksy innoissaan työväenopiston kurssiohjelmaa ja aloittavat milloin espanjan alkeet, milloin kukkiensidontakurssin.

Huotilainen kuuluu heihin.

”Osalle ihmisistä sopii nimenomaan tämä hyvin tavoitteellinen, suunnitelman mukaan etenevä opiskelu, mutta on myös muunlaisia tapoja ylläpitää oppimisen ketjua.”

Yksi hyvä ja helppo keino on tehdä tavalliset asiat uudella tavalla.

”Koetapa avata kotiovi vasemmalla kädellä. Hommat ovat automatisoituneet aika hyvin, mutta vain yhdellä kädellä tehtynä. Tavallisissakin asioissa on vielä tosi paljon opittavaa.”

Haluatko osallistua jutun tekoon?

Kerro alla olevassa kyselyssä, minkä uuden taidon sinä olet viimeksi opetellut. Oletko oppinut jotain, missä luulit olevasi huono? Vastauksia voidaan käyttää nimettöminä Kodin Kuvalehden jutussa.

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.
Selkäkipuun on tarjolla sekä lääkkeellistä että lääkkeetöntä apua.
Selkäkipuun on tarjolla sekä lääkkeellistä että lääkkeetöntä apua.

Selkäkipuun on saatavissa monenlaista apua. Kipukuntoutuksen tavoitteena on auttaa selkäpotilasta hallitsemaan kärsimystään mahdollisimman vähällä lääkityksellä.

Selkäkipu on inhottava seuralainen. Se aiheuttaa kärsimystä, pelottaa ja lamaannuttaa.

Kun selkäkipuinen pelkää ja välttelee kipua, hän koettaa vaistomaisesti pitää selän kivuliaan kohdan liikkumattomana ja kulkee väärässä asennossa. Seuraavaksi kipeytyykin sitten niska, rintaranka tai lantio.

TNS, triggerhoito, akupunktio, piikkimatto... 

”Fysioterapeuttien valikoimissa on monenlaisia lääkkeettömiä keinoja, joilla kipupotilas pystyy jatkamaan liikkeellä oloa ja opettelemaan pois kivun pelosta”, kertoo kivunhoitoon erikoistuva fysiatrian erikoislääkäri Kristiina Kokkonen Ortonilta.

Kokeilla voi esimerkiksi TNS-hoitoa eli kivuliaan alueen oireen lievittämistä sähkövirtaa hyödyntäen. Triggerhoidossa käsitellään puolestaan lihaksen kipupisteitä.

Apua voi saada myös akupunktiosta, lihaskalvojen venytyksestä, lihasten rentoutuksesta, kylmä- ja lämminhoidoista tai piikkimatosta.

Lääke kivun mukaan

Selkäkivun lääkehoito vaihtelee sen mukaan, millaisesta kivusta on kyse.

Kipuratalääkkeet helpottavat hermovauriokipua. 

Kipukynnyslääkkeet turruttavat kivun kovinta kärkeä, nostavat mielialaa ja auttavat illalla uneen.

Kapsaisiini lamaannuttaa ihon pintakipua tuhoamalla kipuhermopäätteitä ihon alla. Vaikutus kestää 2 – 3 kuukautta kerrallaan.

Paikallinen puudutus rangan nivelten seudulle tai hermojuuren ympärille rauhoittaa joskus osan kokonaiskivusta. Puudutuksia voidaan tehdä noin kuuden kuukauden välein osana muuta kivunhoitoa.

Sähköstimulaattori voi tuoda apua pitkälliseen ja paikalliseen raajan kipuun, jos kipu on hyvin hankala eikä sitä saada riittävästi hallintaan muilla keinoin. Stimulaattori asennetaan selkäytimen päälle.

Kuntoutus auttaa hallitsemaan kipua

Kipukuntoutuksessa selkäkipuinen opettelee hallitsemaan kipuaan niin, ettei se hallitsisi ja lamaannuttaisi koko hänen elämäänsä.

”Kuntoutuksen tavoitteena on, että lääkehoidot saataisiin karsituksi minimiin ja ihminen pystyisi itse helpottamaan kärsimystään lääkkeettömin keinoin”, Kristiina Kokkonen sanoo.

Tuen tarve ei silti lopu kuntoutukseen.

”Kipupotilaalle on tärkeää seuranta, mahdollisuus puhua ja jakaa kipuun liittyvää kuormitusta –  mieluiten saman tutun lääkärin kanssa, joka tapaa potilasta ja seuraa hänen tilannettaan säännöllisesti.”

Asiantuntijana kivunhoitoon erikoistuva fysiatrian erikoislääkäri Kristiina Kokkonen Ortonilta. Lisää aiheesta Kodin Kuvalehdessä 8/2018.

Ravintokeskustelussa vedetään helposti mutkia suoraksi, sanoo ravitsemusterapeutti Mikko Rinta. ”On vaikea päästä kärryille siitä, mikä yhden komponentin vaikutus kokonaisuudessa on.”
Ravintokeskustelussa vedetään helposti mutkia suoraksi, sanoo ravitsemusterapeutti Mikko Rinta. ”On vaikea päästä kärryille siitä, mikä yhden komponentin vaikutus kokonaisuudessa on.”

Syömiseen liittyy paljon väitteitä ja uskomuksia: mustikat parantavat muistia, ja kiivi auttaa nukahtamaan. Ravitsemusterapeutti kertoo, onko väitteissä mitään perää.

Banaani. Pähkinä. Kiivi. Kirsikka. Kaikki nämä auttavat saamaan unta, jos tutkimuksia on uskominen. Mutta onko? Voiko yksittäin ruoka tehdä ihmeitä?

Ruuan terveysvaikutuksia tutkitaan säännöllisesti. Helsingin Sanomat kirjoitti vuosi sitten, että mustikat voivat parantaa muistia ja oppimista, ja The Guardian kertoi maaliskuussa tutkimuksesta, jonka mukaan kiivin sisältämä serotoniini auttaa nukahtamaan.

Taipein yliopiston kiivitutkimuksen tuloksia ei voi pitää kovin luotettavina: tutkimusta tuki maailman suurin kiivin markkinoija, ja siinä oli hyvin vähän osallistujia.

Kysyimme ravitsemusterapeutilta, voiko yksittäisillä ruuilla olla merkittäviä terveysvaikutuksia. Kannattaako kiivi lisätä osaksi iltapalaa ja mustikoita tankata päivittäin?

Johtava ravitsemusterapeutti Mikko Rinta Terveystalosta muistuttaa, että yksittäisen ruuan terveysvaikutuksia on vaikea arvioida.

”Yksittäisen ruuan tai ravintoaineen korostamisella on harvoin pidempiaikaista hyötyä, jos ruokavalio ei ole muuten kunnossa”, Rinta sanoo.

Kunnossa olevalla ruokavaliolla Rinta viittaa siihen, että syö suhteellisen säännöllisesti, laadukkaasti ja saa ruuasta energiaa tarvetta vastaavan määrän. Se kuulostaa yksinkertaiselta, mutta ei ole: terveelliseen syömiseen liittyy edelleen paljon harhaluuloja ja uskomuksia.

”Terveysvaikutukset eivät välttämättä johdu yhdestä aineesta vaan kokonaisuudesta.”

”Fanitetaan yhtä ainetta eikä huomata, että terveysvaikutukset eivät välttämättä johdu yhdestä aineesta vaan kokonaisuudesta”, Rinta sanoo.

EFSA:n eli Euroopan elintarviketurvallisuusviraston asiantuntijat ohjeistavat tutkimusnäyttöön perustuen, millaisia terveysväittämiä ruuasta voidaan esittää. Kiivi ei ole EFSA:n ylläpitämässä terveysväittämärekisterissä.

Jos kiivistä tulee unelias olo, syy ei välttämättä ole kiivin ainesosissa vaan vaikka siinä, mitä kiivi ruokavaliosta syrjäyttää. Syökö sen ansiosta vähemmän makeaa? Onko iltapala jäänyt aiemmin kokonaan välistä?

Unettomuus ei siis todennäköisesti ratkea sillä, että alkaa vain syödä kiiviä iltaisin, vaikka se sinänsä hyvä iltapala onkin.

”Se voi toimia, jos ei ole aiemmin syönyt mitään tai on syönyt hyvin epäterveellisesti.”

Kaura voi tepsiä

Joidenkin yksittäisten ruokien terveysvaikutuksista on jo selkeää tutkimusnäyttöä, Rinta sanoo. EFSA:n ylläpitämällä listalla hyväksyttyjä terveysväittämiä on 256 kappaletta. Esimerkiksi kauran sisältämä beetaglukaani voi laskea veren kolesteroliarvoa, kuitu edistää suoliston hyvinvointia ja oliiviöljyn polyfenolit tehdä hyvää veren rasva-aineenvaihdunnalle.

”Jos syö säännöllisesti, riittävästi ja laadukkaasti, harva ruoka tuo enää mitään ekstraa terveyteen.”

Silti jonkin yksittäisen ruoka-aineen tankkaukseen on harvoin tarvetta.

”Jos syö säännöllisesti ja riittävästi ja tekee laadukkaita valintoja, harva ruoka tuo enää mitään ekstraa terveyteen”, Rinta sanoo.

”Todennäköisesti ihminen voi silloin jo tosi hyvin. Toki kofeiini lisää pirteyttä ja kauratuotteet voivat olla hyvä lisä ruokavalioon, jos kolesterolit ovat koholla.”

Huonosti syövän ruokavaliota kiivi, mustikka tai täysjyvävilja voi parantaa, mutta kaikkea yksi aine ei ratkaise.

”Kofeiinilla on piristävä vaikutus, vaikka ruokavalio olisi huono. Mutta jos ruokavalioon lisää vain kofeiinin, vaikutukset ovat lyhytaikaisia. Se on vähän kuin ottaisi särkylääkkeen päänsärkyyn, vaikka oikeasti pitäisi laittaa hartiat kuntoon, että veri alkaisi kiertää.”