Yllättävänkin pienellä ruokavalikoimalla pärjää, ravitsemusterapeutti sanoo. Tärkeintä on syödä edes jotain kunnon ruokaa.
”Lapsi syö riittävästi, jos kasvu on normaalia. Ruokamääristä ei kannata niinkään välittää. Terveillekin leikki-ikäisille lapsille on tyypillistä, että toisena päivänä syödään vain ruokalusikallinen ja toisena paljon enemmän”, ravitsemusterapeutti Soile Ruottinen lääkärikeskus Mehiläisestä sanoo.
Tärkeää on ymmärtää, että lapsen monipuolinen ruoka ei tarkoita ruokalajien runsasta vaihtelua.
”Ihanne tietenkin on, että olisi paljon erilaisia ruokia, joita lapsi syö, mutta vähemmälläkin pärjää. Allergiset lapset selviävät melko pienellä valikoimalla”, Ruottinen sanoo.
Vaikka joka päivä porkkanaa ja puuroa
Syytä huoleen ei Ruottisen mukaan ole, jos lapsi syö päivittäin edes jotain jokaisesta viidestä ruokaryhmästä: kasviksia, vilja- ja maitotuotteita sekä lihaa/kalaa/kananmunaa/palkokasveja ja rasvaa.
”Ruokavaliossa täytyy olla jotain värikästä – kuten porkkanaa tai omenaa – suppeakin kasvisvalikoima riittää, jos kasvikset maistuvat huonosti. Viljatuotteista voi valita joko puuron, leivän, murot tai myslin. Pehmeää rasvaa saa, kun ruuanlaitossa käytetään rypsiöljyä. Maitotuotteita tarvitaan joka päivä. Jos maitoa ei voi juoda eikä jugurtti tai viili maistu, täytyy vaje korvata kalkkitabletilla. Proteiinia saa maitotuotteiden lisäksi lihasta, kalasta, kananmunasta ja palkokasveista”, Ruottinen sanoo.
Tuputtamisella ei seuraa hyvää ruokailijaa
Ruoka-aineiden tarjonta on hyvä pitää monipuolisena, vaikka kaikki tarjolla oleva ei maistuisi. Näin lapsi saa tutustua ruokaan rauhassa. Lasta ei pidä koskaan pakottaa syömään, jotta ruuasta ja ruokailutilanteesta ei tulisi epämiellyttävää.
”Esimerkiksi kasviksiin voi ensin tutustua haistelemalla ja koskettelemalla. Voi sanoa, että kaikkea kannattaa maistaa, mutta pakkoa ei ole”, Ruottinen sanoo.
Uusien makujen maistelussa voi auttaa erilainen ympäristö.
”Nyt on mitä parhain aika mennä luontoon piknikille ja syödä siellä.”
