Kesähelteellä jalkojen turvotus on yleinen vaiva. Varvastossut ovat kesällä ihanat, mutta eivät paras vaihtoehto ainakaan pidemmille kävelyretkille.
Kesähelteellä jalkojen turvotus on yleinen vaiva. Varvastossut ovat kesällä ihanat, mutta eivät paras vaihtoehto ainakaan pidemmille kävelyretkille.

Ihana sää ja vielä lomakin – heti liikkeelle! Lomapäivän terhakas alku vaihtuu iltapäivällä uupumukseksi, kun jalat alkavat kesken nähtävyyksien kiertelyn tuntua tönköiltä ja turvonneilta. Missä vika? 

Kesähelteellä jalkojen turvotus on yleinen vaiva iästä ja kunnosta riippumatta. Turvotus on seurausta siitä, että laskimoiden läppien toiminta on heikentynyt ja jalkojen kudoksiin kertyy nestettä. 

Turvotus voi aiheutua laskimoiden vajaatoiminnasta tai muista sairauksista, mutta lievää turvotusta voi olla niilläkin, joiden laskimot ovat terveet. 

Mitä sitten voi tehdä, ettei turvotus häiritse loman viettoa?

1. Huolehdi neste- ja suolatasapainosta. 

Tuttu tarina: syömistä ja juomista ei saa unohtaa. Kuumalla ilmalla kroppa menettää suoloja ja nestettä hikoilun mukana, joten on tärkeää pitää huolta suolatasapainosta. Vaikka suola yleisesti lisääkin turvotusta, helteellä parin ylimääräisen suolakurkun napsiminen ei ole niin vaarallista, vaan jopa suotavaa. 

Myös nestettä tulisi juoda säännöllisesti. Normaalisti aikuisen elimistö tarvitsee nestettä päivässä 2–3 litraa, josta osan saamme ruuasta. Vettä kannattaisi juoda litra tai puolitoista päivittäin. Kovalla helteellä hikoilun takia tarve on jopa kaksin- tai kolminkertainen. Pidä alkoholinkulutus kurissa, sillä alkoholi lisää turvotusta.

2. Pysy liikkeessä.

Tämäkin on tuttua: liikunta harvoin pahentaa mitään asiaa. Liikkuminen helpottaa oloasi, sillä silloin nesteetkin lähtevät liikkeelle kehossasi. 

Jos teet pitkiä auto- tai lentomatkoja, jaloittele välillä tai pyörittele nilkkoja. Kun istuu pitkään polvet ja lonkat taivutettuina, reisien suuret verisuonet joutuvat puristuksiin, alaraajojen verenkierto hidastuu ja jalat turpoavat. 

Hyvät lomakengät ovat kevyet ja tilavat.

Verenkiertoa voi vilkastuttaa jalkajumpalla: nouse vuorotellen päkiöille ja kantapäille pumppaavassa tahdissa 30 kertaa. 

Helpotusta voi hakea myös vetäisemällä jalkoihin tukisukat, jotka lisäävät laskimoverenkiertoa ja nesteen poistumista.

3. Panosta kenkiin.

Lomalla kannattaa suosia matalakorkoisia ja hyvin jalkateriin istuvia kävelykenkiä. Kun kengät ovat päkiän kohdalta taipuisat, niillä jaksaa kulkea monenlaisilla eri alustoilla.

Pitkillä auto- ja junamatkoilla ja lennoilla on hyvä, että kengät ovat kevyet ja tilavat. Niissä on tarpeeksi tilaa liikutella varpaita ja supistella jalkaterän lihaksia. Turvotus voi vaihdella päivän mittaan, joten myös kengät, joissa on säädettävä kiinnitys, ovat hyvä vaihtoehto.

4. Heitä jalat seinälle...

Vaikka liikunta vilkastuttaakin verenkiertoa ja saa nesteet liikkeelle, lomalla saa myös levätä! Jalkojen turvotusta voi helpottaa, kun heittäytyy pitkäkseen ja nostaa jalat ylös. Pidä jalkoja kohoasennossa 30 minuuttia ja koukistele ja ojentele nilkkoja reippaassa tahdissa. Turvotusta voi lieventää myös hieromalla alaraajoja ja jalkateriä.  

5. ... tai kylpyyn!

Upota jalkasi ihanan viileään vesikylpyyn, joka rauhoittaa jalkoja ja vähentää turvotusta.

6. Helli kesäjalkoja geeleillä ja voiteilla.

Apteekeista saa ilman reseptiä erilaisia geelejä, voiteita ja tabletteja väsyneiden ja turvonneiden jalkojen hoitoon. Viilentävät ja kosteuttavat jalkageelit virkistävät jalkoja ja pehmentävät ihoa. 

Lähteet: terveyskirjasto.fi, terve.fi, jalkahoitaja Tuula Hoffrén hyvinvointiyritys Tähtiterveydestä.
 

Osaatko vastata oikein näihin kymmeneen kysymykseen? Niitä kysytään muistihäiriöitä seulovassa testissä.

Arki on välillä niin täynnä, etteivät kaikki työt ja aikataulut tunnu millään pysyvän päässä. Tutkimuksin onkin todettu, että stressi saa muistin pätkimään.

Silti joskus häivähtää mielessä: entä jos tämä on alkavaa muistisairautta?

Jos muistioireet huolestuttavat, ne kannattaa tutkituttaa. Lääkäri aloittaa selvittelyn tavallisesti muistitutkimuksella. Yleisesti käytetty testi on MMSE eli Mini-Mental State Examination, joka kartoittaa lähimuistin häiriöitä.

Tärkein osuus kaikkiaan 19 tehtävän testissä on orientaatio-osio. Kokeile, miten hyvin sinä osaisit vastata stressipäivänä näihin kymmeneen aikaa ja paikkaa koskevaan kysymykseen.

1. Mikä vuosi nyt on? Vuosiluvun tulee olla täysin oikein.

2. Mikä vuodenaika nyt on? Huom! Oikea vuodenaika määrittyy kalenterin mukaan, ei sään.

Talvi = joulu-, tammi-, helmikuu

Kevät = maalis-, huhti-, toukokuu

Kesä = kesä-, heinä-, elokuu

Syksy = syys-, loka-, marraskuu

3. Monesko päivä tänään on? Yhden päivän virhe suuntaan tai toiseen on ok.

4. Mikä viikonpäivä tänään on? 

5. Mikä kuukausi nyt on? Sekä kuukauden nimi että järjestysnumero hyväksytään, esimerkiksi heinäkuu tai seitsemäs kuukausi.

6. Missä maassa olet?

7. Missä läänissä olet? Myös vanhan lääninjaon mukaiset vastaukset hyväksytään (esimerkiksi Uudenmaan lääni).

8. Mikä on tämän paikkakunnan nimi, jossa olet? Vastauksen tulee olla kaupungin, kunnan tai paikkakunnan nimi.

9. Mikä on tämä paikka, jossa olet? Jos vastaat kysymyksiin kotona, kerro osoite. Muuten kerro paikan nimi.

10. Monennessako kerroksessa olet?

Lähde ja koko testi: Suomen muistiasiantuntijat

Tietoa muistisairauksista ja tukea sairastuneelle ja omaisille tarjoavat Muistiliitto ja Alzheimerinfo. Tutustu myös uuteen Muistipuistoon!

Hakeudu muistitutkimuksiin, jos...

• sinä tai läheisesi epäilette, että muistisi on heikentynyt

• unohtelet tärkeitä asioita yhä useammin tai sinulla esiintyy muistiaukkoja

• arjesta selviytyminen heikentyy tuntemattomasta syystä

• persoonallisuutesi tai käyttäytymisesi muuttuu

• esimerkiksi leikkauksen tai infektion yhteydessä ilmenee sekavuustiloja

• huomaat lieviäkin muistiongelmia, mikäli lähisuvussasi on muistisairauksia

Lähde: Mehiläinen

Muusikko Jore Marjaranta opiskeli joogaohjaajaksi vuonna 2011 Coloradossa Yhdysvalloissa.
Muusikko Jore Marjaranta opiskeli joogaohjaajaksi vuonna 2011 Coloradossa Yhdysvalloissa.

Onko liikunnan ilo edelleen kateissa? Joogaohjaaja ja muusikko Jore Marjaranta, 56, kertoo, kuinka hän löysi omansa.

1. Jooga vei selkäkivut

”Minulla oli 1990-luvun lopussa tosi paha iskias, ja kaveri suositteli joogaa. Ennen sitä olin harrastanut liikuntaa satunnaisesti, uiden ja lenkkeilemällä. Nelikymppisenä aloin käydä Helsingin astangajoogakoulussa, välillä viisi kertaa viikossa, välillä kahdesti kuussa. Selkäsairaudet jäivät sille tielle.

Nyt ohjaan joogaa kymmenen tuntia viikossa. En opiskellut ohjaajaksi siksi, että minusta tulisi ohjaaja, vaan siksi, että halusin saada lisää tietoa joogasta. Ohjaamaan päädyin sattumalta.

”Liikkumiseen ei tarvita poppakonsteja. Jo sauvakävely on hieno lähtökohta.”

On ihanaa, että nyt kun joogaan paljon, kahden tunnin keikka ei ole mikään suoritus. Jaksan sen fyysisesti tosi hyvin. Tuntuu, että itsevarmuuskin on lisääntynyt.

Jokainen selkäkivun sairastanut tietää, ettei sen kummoinen tarvitse olla, kun koko toiminta pysähtyy. Uskon, että jos liikkuu aktiivisesti ja pitää huolta selän kunnosta, selkäkipuja tulee harvemmin.”

2. Oma laji löytyy etsimällä

”Liikkumiseen ei tarvita mitään poppakonsteja. Jo sauvakävely on hieno lähtökohta.

Lepopäiviä pitää olla kaksi viikossa, mutta olisi ihan mieletöntä, jos onnistuisi liikkumaan kolmena, neljänä päivänä viikossa. Eri tavoilla, monipuolisesti.

Toivoisin, että jokainen saisi käytyä edes kerran siinä itselleen oikeassa lajissa. Kuuntelisi omaa kehoaan ja antaisi sille mahdollisuuden. Monet seniorijoogassa käyvät esimerkiksi luulevat, että yhden jalan tasapaino on katoava taito. Ei ole. Sitä pitää vain harjoittaa. Tasapainossa pysyminen saattaa pelastaa vanhana monelta liukastumiselta.”

”Monet seniorijoogassa käyvät luulevat, että yhden jalan tasapaino on katoava taito. Ei ole.”

3. Ilo on hyvä tavoite

”Jooga vaikuttaa positiivisesti mieleen ja pienentää stressitasoja. Ihanaa siinä on se, että ei ole tavoitteita, ajatusta siitä, minkälaiseksi joogaajaksi pitäisi tulla. Saan edelleen hyvän fiiliksen jokaisesta tunnista.

Kannattaa etsiä opettaja, jonka kanssa kemiat kohtaavat ja jonka luona on aina hyvä olla. On tärkeää ajatella, että liikunta ei ole pakko vaan ihana asia. Sellainen, joka oikein kutkuttelee. On ihanaa päästä tunnille!”