Kesähelteellä jalkojen turvotus on yleinen vaiva. Varvastossut ovat kesällä ihanat, mutta eivät paras vaihtoehto ainakaan pidemmille kävelyretkille.
Kesähelteellä jalkojen turvotus on yleinen vaiva. Varvastossut ovat kesällä ihanat, mutta eivät paras vaihtoehto ainakaan pidemmille kävelyretkille.

Ihana sää ja vielä lomakin – heti liikkeelle! Lomapäivän terhakas alku vaihtuu iltapäivällä uupumukseksi, kun jalat alkavat kesken nähtävyyksien kiertelyn tuntua tönköiltä ja turvonneilta. Missä vika? 

Kesähelteellä jalkojen turvotus on yleinen vaiva iästä ja kunnosta riippumatta. Turvotus on seurausta siitä, että laskimoiden läppien toiminta on heikentynyt ja jalkojen kudoksiin kertyy nestettä. 

Turvotus voi aiheutua laskimoiden vajaatoiminnasta tai muista sairauksista, mutta lievää turvotusta voi olla niilläkin, joiden laskimot ovat terveet. 

Mitä sitten voi tehdä, ettei turvotus häiritse loman viettoa?

1. Huolehdi neste- ja suolatasapainosta. 

Tuttu tarina: syömistä ja juomista ei saa unohtaa. Kuumalla ilmalla kroppa menettää suoloja ja nestettä hikoilun mukana, joten on tärkeää pitää huolta suolatasapainosta. Vaikka suola yleisesti lisääkin turvotusta, helteellä parin ylimääräisen suolakurkun napsiminen ei ole niin vaarallista, vaan jopa suotavaa. 

Myös nestettä tulisi juoda säännöllisesti. Normaalisti aikuisen elimistö tarvitsee nestettä päivässä 2–3 litraa, josta osan saamme ruuasta. Vettä kannattaisi juoda litra tai puolitoista päivittäin. Kovalla helteellä hikoilun takia tarve on jopa kaksin- tai kolminkertainen. Pidä alkoholinkulutus kurissa, sillä alkoholi lisää turvotusta.

2. Pysy liikkeessä.

Tämäkin on tuttua: liikunta harvoin pahentaa mitään asiaa. Liikkuminen helpottaa oloasi, sillä silloin nesteetkin lähtevät liikkeelle kehossasi. 

Jos teet pitkiä auto- tai lentomatkoja, jaloittele välillä tai pyörittele nilkkoja. Kun istuu pitkään polvet ja lonkat taivutettuina, reisien suuret verisuonet joutuvat puristuksiin, alaraajojen verenkierto hidastuu ja jalat turpoavat. 

Hyvät lomakengät ovat kevyet ja tilavat.

Verenkiertoa voi vilkastuttaa jalkajumpalla: nouse vuorotellen päkiöille ja kantapäille pumppaavassa tahdissa 30 kertaa. 

Helpotusta voi hakea myös vetäisemällä jalkoihin tukisukat, jotka lisäävät laskimoverenkiertoa ja nesteen poistumista.

3. Panosta kenkiin.

Lomalla kannattaa suosia matalakorkoisia ja hyvin jalkateriin istuvia kävelykenkiä. Kun kengät ovat päkiän kohdalta taipuisat, niillä jaksaa kulkea monenlaisilla eri alustoilla.

Pitkillä auto- ja junamatkoilla ja lennoilla on hyvä, että kengät ovat kevyet ja tilavat. Niissä on tarpeeksi tilaa liikutella varpaita ja supistella jalkaterän lihaksia. Turvotus voi vaihdella päivän mittaan, joten myös kengät, joissa on säädettävä kiinnitys, ovat hyvä vaihtoehto.

4. Heitä jalat seinälle...

Vaikka liikunta vilkastuttaakin verenkiertoa ja saa nesteet liikkeelle, lomalla saa myös levätä! Jalkojen turvotusta voi helpottaa, kun heittäytyy pitkäkseen ja nostaa jalat ylös. Pidä jalkoja kohoasennossa 30 minuuttia ja koukistele ja ojentele nilkkoja reippaassa tahdissa. Turvotusta voi lieventää myös hieromalla alaraajoja ja jalkateriä.  

5. ... tai kylpyyn!

Upota jalkasi ihanan viileään vesikylpyyn, joka rauhoittaa jalkoja ja vähentää turvotusta.

6. Helli kesäjalkoja geeleillä ja voiteilla.

Apteekeista saa ilman reseptiä erilaisia geelejä, voiteita ja tabletteja väsyneiden ja turvonneiden jalkojen hoitoon. Viilentävät ja kosteuttavat jalkageelit virkistävät jalkoja ja pehmentävät ihoa. 

Lähteet: terveyskirjasto.fi, terve.fi, jalkahoitaja Tuula Hoffrén hyvinvointiyritys Tähtiterveydestä.
 

Mustikat paitsi maistuvat taivaallisilta myös edistävät terveyttämme monin tavoin.
Mustikat paitsi maistuvat taivaallisilta myös edistävät terveyttämme monin tavoin.

Supermarja mustikka on mitä terveellisin metsien aarre – siitä on paljon tutkimustietoa. Lue tästä, miten monin tavoin mustikka tekee sinulle hyvää.

1. Mustikka on vitamiini- ja ravintoainepommi.  

Mustikka sisältää magnesiumia, mangaania ja sinkkiä ja esimerkiksi B-, C- ja E-ryhmän vitamiineja. Supermarjassa on myös runsaasti kuitua.

2. Mustikka parantaa näköä.

Mustikka voi parantaa erityisesti silmänpainetautipotilaiden ja likinäköisten näkökykyä. Mustikka voi myös lieventää näyttöpäätetyön aiheuttamaa silmien väsymistä.

3. Mustikka voi edistää sydän- ja verisuoniterveyttä.

Mustikka voi vähentää valtimojäykkyyttä ja alentaa verenpainetta, joten mustikka vähentää riskiä sairastua sydän- ja verisuonitauteihin. 

Mustikan sisältämät flavonoidit saattavat vähentää sydänkohtausten riskiä

4. Mustikka lieventää matala-asteista tulehdustilaa.

Säännöllinen mustikan käyttö lieventää matala-asteista tulehdustilaa. Matala-asteinen tulehdus liittyy moniin yleisiin sairauksiin, kuten diabetekseen ja sepelvaltimotautiin. Mustikka myös alentaa aterianjälkeistä insuliinin nousua.

5. Mustikka parantaa muistia.

Mustikoiden syöminen on hyväksi aivoterveydelle. Se parantaa muistia ja aivojen kognitiivista toimintaa ja ehkäisee ikääntymiseen liittyviä ongelmia.

6. Mustikka pienentää syövän riskiä.

Mustikoiden sisältämät flavonoidit ovat antioksidantteja ja alentavat muun muassa syöpien riskiä ja tulehduksellisia reaktioita.

Juominen on paras ensiapu, kun helle korventaa. Mutta tiesitkö, että loputtomiin ei kannata lipittää pelkkää vettä?

Särkeekö päätä? Tarvitset lisää nestettä

Tarvitset normaalioloissa pari litraa nestettä vuorokaudessa, mutta pitkän hellekauden aikana ainakin tuplasti sen määrän. Jos siis päätä alkaa kuumana päivänä särkeä, suuntaa lähimmän vesihanan luo. Viileää juotavaa kannattaa nauttia tasaisesti pitkin päivää, 2–4 desiä tunnissa.

Jos päänsärky on tullut auringossa oleskellessasi, kyse voi olla auringonpistoksesta. Sekin useimmiten helpottuu, kun vetäydyt viileään varjoon lepäämään ja juomaan nestettä. Lippa- tai lierihattu on oiva keino ehkäistä auringonpistosta.

Heikottaako? Juo muutakin kuin vettä

Elimistösi suolapitoisuus alkaa laimeta, jos juot hellepäivästä toiseen pelkkää vettä. Heikotushan siitä seuraa. Juo siis välillä mehua, kivennäisvettä tai vaikka piimää.

Alkoholista, kahvista ja teestä ei ole hellejuomiksi, koska ne lisäävät virtsaneritystä ja voivat pahentaa nestehukkaa entisestään.

Jo muutama suolakurkun viipale auttaa.

Kramppaavatko pohkeet? Suola ja juoma auttavat

Jos jalat kramppaavat helteellä, parasta ensiapua on lepo varjossa, juominen ja pieni suolainen. Jo muutama suolakurkun viipale leivän päällä auttaa.

Turpoavatko nilkat? Nosta jalat seinälle – ja juo

Hellepäivän jälkeen jalat ja etenkin nilkat ovat monesti turvoksissa. Pölkkyjalat alkavat pikku hiljaa sulaa, kun heittäydyt lepoasentoon ja nostat ne ylös. Ja jälleen kerran juo paljon nestettä. Juominen on helteellä lääke melkein kaikkeen.

Eivätkö oireet hellitä? Kysy neuvoa asiantuntijalta

Jos kuumuus oikein uuvuttaa tai jos kyse on lapsesta, vanhuksesta tai sairaasta, pelkät kotikonstit eivät välttämättä riitä. Ota yhteyttä lääkäriin ainakin näissä tapauksissa:

  • Jos heikotus, pahoinvointi ja muut uupumisoireet ovat hyvin voimakkaita tai ne eivät hellitä levolla, kehon viilentämisellä ja nesteellä.
  • Jos krampit jatkuvat yli tunnin ajan levosta, juomisesta ja pienen suolaisen nauttimisesta huolimatta.
  • Jos sinulla on nesteenpoistolääkitys ja jalkasi turpoavat. Oire voi silloin johtua myös perussairaudesta.

Lähteet: THL, Duodecim

Vierailija

Saako helle pään särkemään ja jalat kramppaamaan? Nämä keinot helpottavat oloa

Helle on ihana! Kuten ovat kaikki säät paukkupakkasesta syystuiskuun, kun vain ei haikaile mitään muuta kuin jo on! Omat vinkkini siihen, että saa helteestä irti parhaat puolet: - vietä kuumin aika varjossa tai sisätiloissa - jos täytyy tehdä töitä ulkona, herää aikaisin - nauti kesäilloista auringossa - raikas merivesi raikastaa - valmista hellejuoma vedestä, puhdistamattomasta merisuolasta ja limestä kannuun valmiiksi edellisenä iltana ja juo tätä ainakin litra tavallisen veden lisäksi -...
Lue kommentti