Mahdollisuudet hyvään päivään kasvavat rutkasti tämän aamiaisen syömisen jälkeen.
Mahdollisuudet hyvään päivään kasvavat rutkasti tämän aamiaisen syömisen jälkeen.

Puuroa ja mustikoita tai kahvia ja voileipä – ihan hyvä alku, mutta ei ollenkaan riittävä aamiainen. ”Moni ei tiedä, että oma aamiainen on aamusta toiseen liian pieni”, ravitsemusasiantuntija Patrik Borg sanoo ja kertoo, miten aamulla pitäisi syödä ja miksi.

Pientä napostelua iltapäivällä, myönnetään.

Ja illalla tekee mieli syödä, vaikka ei oikeastaan ole enää nälkä.

Mutta aamupala, se on mallikelpoinen! Puuroa, mustikoita ja maitoa.

Sisältö jatkuu mainoksen jälkeen

Pieleen meillä puuron ja mustikoiden syöjillä usein menee. Yhtään paremmin ei suju niillä, joiden aamupalana on kuppi kahvia ja voileipä.

Näin minä olen luullut, ja samoin luulee moni muu. Mutta nimenomaan loppupäivän nälkä, napostelut ja mieliteot ovat tyypillinen merkki siitä, että aamiainen on ollut liian pieni, sanoo ravitsemusasiantuntija Patrik Borg.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Hän ei luule vaan tietää, miten aamupalalla oikeasti pitäisi syödä – ja pieleen meillä puuron ja mustikoiden syöjillä usein menee.

Yhtään paremmin ei suju niillä, joiden aamupalana on kuppi kahvia ja yksi voileipä kinkku- tai juustosiivulla.

”Leipä ja kahvi tai puuropakkauksen ohjeen mukainen puuroannos tai pikapuuroannospussi on aivan liian vähän. Moni ei tiedä, että oma aamiainen on aamusta toiseen liian pieni”, Borg sanoo.

Jotta puuroaamiainen olisi aikuiselle riittävä, puuroa pitäisi keittää niin, että hiutaleita per annos on ainakin puolitoista tai vaikka kaksi desiä, Patrik Borg sanoo. Mustikat puuron päällä ovat oikein hyvä lisä, mutta niitäkin saisi olla mieluummin liki desi kuin kymmenen mustikkaa koristeena.

”Aamiaisella pitäisi saada nyrkin kokoinen annos hedelmiä tai marjoja sekä nyrkinkokoinen annos proteiinia.”

”Mustikoiden lisäksi puuron päälle olisi hyvä laittaa vaikka desi tai kaksi desiä raejuustoa. Myös siemenet tai maustamaton jugurtti ovat puurossa hyvä lisä. Aamiaisella pitäisi saada nyrkin kokoinen annos hedelmiä tai marjoja sekä nyrkinkokoinen annos proteiinipitoisempaa ruokaa, pelkkä pelkkä puuro ei riitä.”

Jos puuron sijaan aamulla maistuu kahvi ja leipä, niin sekin käy.

”Aamukahvin kofeiini on keholle ihan hyvä merkki siitä, että nyt herätään. Jotta keho sitten jaksaisi koko päivän, leipiä esimerkiksi juustolla ja kinkulla kannattaa syödä aamupalalla ainakin yksi tai kaksi kappaletta. Lisäksi vaikka kananmunaa, jugurttia tai marjarahkaa.”

Entäs jos aamulla ei ole nälkä?

Ravitsemusasiantuntija Patrik Borg puhuu suurempien aamiaisten puolesta työssään joka päivä. Hän tietää, mikä on hänen asiakkaidensa ja muidenkin ensimmäinen vastakysymys: Entäs jos aamulla ei ole nälkä?

”Sitten pitää vain valitettavasti runtata isompia aamiaisia itseensä. Kun kolme, neljä viikkoa syö isompia aamiaisia vähän puoliväkisin, tilanne rauhoittuu.”

Isommat aamiaiset eivät saa tarkoittaa sitä, että lounaat pienenevät samaa tahtia. Tärkeää nimenomaan on alkupäivän syöminen eli riittävän iso ja monipuolinen aamiainen ja lounas.

”Jos alkupäivän syöminen jää liian pieneksi, se kostautuu iltapäivällä ja illalla väsymyksenä ja napostelunhalulla.”

”Alkupäivän riittävän runsas ja laadukas syöminen luo pohjan koko päivän ruokarytmille. Jos alkupäivän syöminen jää liian pieneksi, se kostautuu iltapäivällä ja illalla väsymyksenä ja napostelunhalulla”, Borg sanoo.

”Kun aamiaisella ja lounaalla syö hyvin ja tarpeeksi paljon, saa energiaa koko päiväksi. Riittävän ison aamiaisen jälkeen vireystila on parempi ja pää toimii.”

Napostelijakansan harhaluulo

Mutta mutta mutta. Onko tämä isoista aamiaisista puhuminen nyt ihan suomalaisten höpöhöpöhommaa, eiväthän ne Espanjassakaan...

Ravitsemusasiantuntija Borgilla on vastaus valmiina, sillä hän tietää kysymyksen ja kutsuu sitä Espanja-kortiksi.

”Monella on illuusio, että ei aamupäivällä tarvitse syödä, kun espanjalaisetkin syövät kunnolla vasta illalla. En tiedä, miksi se luulo on levinnyt niin laajasti. Tilastojen mukaan espanjalaisten suurin ruoka on lounas – se on siellä keskimäärin paljon suurempi kuin suomalaisilla keskimäärin.”

”Aamiaisetkaan eivät ole Espanjassa vain kakkua ja kahvia vaan yleisiä ovat esimerkiksi ruokaisat munakkaat. Ja kun mietitään puhdasta jaksamista ja energian määrää, pelkästään siinä espanjalaisen aamulla syömässä kakkupalassakin on helposti tuplasti kaloreita pieneen puuroa ja mustikoita -annokseen verrattuna”, Borg sanoo.

”Me suomalaiset olemme napostelijatyyppejä: syömme pieniä aterioita ja napsimme paljon välipaloja.”

Paremmasta alkupäivän syömisestä puhuminen ei siis ole suomalaisten ylitunnollisuutta vaan Borgin mielestä pikemminkin yritys ottaa kiinni monia muita maita, joissa syödään aterioilla tasaisemmin ja enemmän.

”Me suomalaiset olemme napostelijatyyppejä: syömme pieniä aterioita ja napsimme paljon välipaloja. Se ei pidemmän päälle ole kovin voittoisa yhtälö.”

Rima korkeammalle

Minua kyllästyttää tällaiset yhden asiantuntijan haastattelut, joissa totuutena kerrotaan jonkun tyypin yksittäinen mielipide. Minkä koulutuksen antamalla osaamisella tässä puhutaan? Mihin tieteellisiin tutkimuksiin näkemys perustuu? Eikö hyvään journalismiin kuuluisi useamman asiantuntijan haastattelu ja jonkinlaisen kokonaiskuvan luonti eri näkemyksistä? Jos aikakausilehti haluaa erottua some-julkaisuista laadulla, pitää toimittajan vaatia itseltään vähän enemmän.

Vierailija

Syön aamuisin kaksi voileipää(levitettä, kinkkua, juustoa, kasvista), kupin kahvia, vettä ja usein lisäksi vielä hedelmää tai jogurttia. Päivä lähtee hyvin käyntiin, ei kehity valtavaa nälkää/napostelun tarvetta kun huolehdin vielä muistakin aterioista. Ja kyllä, olen hoikka ja siro, enkä edes himoliikkuja. Aamulla maistuu, kun ei tarvi illalla tankata itseä ähkyyn.

Sisältö jatkuu mainoksen alla