Uusi tutkimustieto sen kertoo: kasvisten antioksidantit vaikuttavat jaksamiseen ja mielialaan enemmän kuin useimmat tietävät.
Uusi tutkimustieto sen kertoo: kasvisten antioksidantit vaikuttavat jaksamiseen ja mielialaan enemmän kuin useimmat tietävät.

”Monet luulevat tietävänsä ravinnosta paljon, vaikka eivät oikeasti hallitse perusasioita”, sanoo ravitsemusasiantuntija Patrik Borg. Hän kertoo, mitkä asiat ovat useimmiten hukassa ja mikä syömisessä on oikeasti tärkeää.

Ensin tuli rasva, sitten sokeri, välillä puhuttiin kiihkeästi hiilihydraattien vähentämisestä.

Toisinaan tai aika useinkin ruuasta käytävä keskustelu on turhauttanut ravitsemusasiantuntija Patrik Borgia.

”Helposti käy niin, että ravitsemuksessa tartutaan pikkuseikkoihin. Puhutaan lisäaineista ja rasvahapposuhteista, vaikka virheet tulevat suurissa linjoissa. Monet luulevat tietävänsä ravinnosta paljon, vaikka eivät oikeasti hallitse perusasioita”, Borg sanoo.

Hän kertoo, mitä meistä moni ei ravinnosta ja syömisestä tiedä ja mitkä ovat ne syömisen oikeasti tärkeät, suuret linjat:

1. Ateriarytmi vaikuttaa kaikkeen, ja se on hukassa

Kyllä keho tietää, koska sillä on nälkä, sanotaan.

”Eikä tiedä, ellei kehoa ole opetettu oikein”, sanoo Patrik Borg.

”Tasainen syöminen helpottaa kohtuullista syömistä ja vaikuttaa oleellisesti jaksamiseen.”

Hänestä tärkeintä syömisessä on ateriarytmin luominen, ja se on hänen arvionsa mukaan pielessä yli puolella suomalaisista. Kun syö tasaisella rytmillä noin kolmen tunnin välein, myös syömisen määrä pysyy tasaisena, samoin vireystila.

”Tasainen syöminen helpottaa kohtuullista syömistä ja vaikuttaa oleellisesti jaksamiseen. Verensokeri ei ala heitellä niin, että iltapäivällä tarvitsee puolikkaan suklaalevyn, jotta jaksaa työpäivän loppuun. Eikä tule niitä iltoja, jolloin syödään kerralla koko päivän edestä ja vähän enemmänkin.”

2. Aamiaiset ovat liian pieniä – opettele syömään aamupäivällä enemmän

Hyvin tavallista on, että syömisen oikea rytmi karahtaa kiville jo aamiaisella tai viimeistään lounasaikaan.

” Jos pienen puuroannoksen tai yhden aamupalaleivän jälkeen syö liian kevyen laihislounaan, peli on menetetty.”

”Suomalaisten aamiaiset ovat liian pieniä tai kevyitä, mutta moni ei tiedä sitä vaan luulee syövänsä mallikelpoisesti. Jos pienen puuroannoksen tai yhden aamupalaleivän jälkeen sitten syö liian kevyen laihislounaan, peli on menetetty”, Borg sanoo.

Borg ei väitä, että eväslaatikossa työpaikalle tuotu lounas ei voisi olla riittävän suuri ja ravitseva. Mutta harvinaista se hänen kokemuksensa mukaan on. Työpaikkaruokaloissa lounasvaihtoehdot taas ovat hänestä nykyisin pääsääntöisesti hyviä, kunhan itse vain ottaa lautaselle riittävästi riittävän monipuolista ruokaa.

”Alkupäivän riittävän runsas syöminen luo pohjan koko päivän ruokarytmille ja jaksamiselle. Siksi juuri aamiainen ja lounas ovat niin tärkeitä.”

3. Kasvisten tärkeyttä ei ole vielä ymmärretty – ne vähentävät ahdistusta

Ovathan ne terveellisiä ja ovathan ne kevyitä, ne kasvikset. Se tiedetään, mutta harva ymmärtää, miten tärkeitä kasvikset ovat.

”Kasvisten syömisestä pitäisi ravintokeskusteluissa puhua paljon enemmän, sokereista ja rasvoista vähemmän. Toisaalta ei mikään ihme, että ihmiset eivät tiedä kasvisten tärkeyttä. Vasta uusimmissa ruokapyramideissa kasvikset ovat tippuneet pyramidin juurelle, sinne eniten syötäviin ruokiin”, Borg sanoo.

Kasviksista saa tietysti vitamiineja, ja kasvikset täyttävät vatsaa mutta ovat kevyitä. Se tärkein juju on kuitenkin kasvisten sisältämistä antioksidanteissa.

”Monet eivät tiedä, että kasvisten syömisellä on selkeä yhteys mielialaan.”

”Antioksidanteilla on akuutteja hyvinvointivaikutuksia. Koska antioksidantit kärsivät kaikesta prosessoinnista, niitä ei saa pillereistä. Ainoa tapa saada antioksidantteja on syödä paljon vihanneksia, marjoja ja hedelmiä.”

”Monet eivät tiedä, että kasvisten syömisellä on selkeä yhteys mielialaan. Uusi tutkimusnäyttö osoittaa, että riittävä kasvisten syönti vähentää ahdistusta. Kasvisten syömisen tärkeyden rinnalla sokerin syönti tai lisäainepuheet ovat aika lailla pieni asia.”

4. Stressi ja uni vaikuttavat nälkään

Kaksi syömiseen vaikuttavaa vahvaa voimaa ovat stressi ja uni. Hyvä syöminen käy vaikeammaksi, kun stressiä on liikaa ja unta liian vähän.

”Univaje lisää nälkää, koska se sekoittaa nälkähormonien toimintaa. Uni on monen syömistään miettivän sokea piste.”

”Univaje lisää nälkää, koska se sekoittaa nälkähormonien toimintaa. Uni on monen syömistään miettivän sokea piste, sen merkitystä ei ymmärretä”, Patrik Borg sanoo.

”Myös stressi vaikuttaa ihmisen hormonitoimintaan ja sekoittaa siksi elimistön nälkämekanismia. Se voi vaikuttaa eri tavoin: Niin, että ruoka ei maistu esimerkiksi aamuisin, jolloin juuri pitäisi maistua. Tai sitten elimistö kaipaa esimerkiksi rasvaisempaa ruokaa tai jotakin muuta kaukana kasviksista.”

Lisää stressiä aiheuttaa myös syöminen itse. Borg kertoo tutkimuksesta, jonka mukaan naisista noin puolet ja miehistäkin joka neljäs kokee syömisestä syyllisyyttä viikoittain tai päivittäin.

”Mikä hirveä määrä syyllisyyttä asiasta, jonka pitäisi tuoda hyvää vointia ja mieltä.”

”Mikä hirveä määrä syyllisyyttä asiasta, jonka pitäisi tuoda hyvää vointia ja mieltä. Moni ajattelee, että hyvin syöminen vaatii valtavasti itsekuria ja kieltäytymistä. Ei vaadi. Terveellinen syöminen on taito, jonka voi oppia. Kun perusta on kunnossa, yksittäisistä epäterveellisistäkään herkuista ei ole syytä tuntea muuta kuin iloa.”

Vierailija

”Monet eivät tiedä edes perusasioita”, sanoo ravitsemusasiantuntija Patrik Borg ja listaa syömisen yleisimmät virheet

Muuten hyvä juttu, mutta on täysin väärin väittää että sokerin ja lisäaineiden haittoja liioteltaisiin. Näinä päivinä kun kaikki tuotteet kaupassa ovat varmuuden vuoksi liotettu sokeriin ja lisäaineisiin. On aika vähissä mitä tuotteita kaupasta voi edes ostaa. Mutta se hyvä puoli siinä on, että niin tuleekin syötyä paljon niitä kasviksia ja muita puhtaita raaka-aineita.
Lue kommentti
Paljonko torjunta-aineita

”Monet eivät tiedä edes perusasioita”, sanoo ravitsemusasiantuntija Patrik Borg ja listaa syömisen yleisimmät virheet

Kasvisten ja hedelmien myyntipakkauksista puuttuu tieto, paljonko torjunta-aineita kehoomme saamme yhtä kiloa tai 100 gr kohti. Luomua ei ole kaikkeen tarjolla ja niidenkin pakkauksista puuttuvat torjinta-aine luettelot. Kaikki muut myytävät tuotteet sisältävät ainesosa luettelot. Eviraa ei ole asia kiinnostanut.
Lue kommentti