Talvi tulee ja vaa'an lukemat hivuttautuvat suuremmiksi. Miksi?
Talvi tulee ja vaa'an lukemat hivuttautuvat suuremmiksi. Miksi?

Miksi kiloja tuntuu kertyvän erityisen helposti talvisaikaan? Laillistettu ravitsemusterapeutti Anette Palssa vastaa.

Muutoksen huomaa jo marraskuussa. Vaikka kävisi jumpassa entiseen tapaan ja söisikin ihan järkevästi, vaa’an lukemat alkavat hivuttautua vääjäämättä ylöspäin. Vähemmästäkin ihminen lannistuu ja alkaa hamuta suklaata lohdutuksekseen.

Miksi paino nousee niin herkästi talviaikaan? Voiko sille tehdä mitään?

Esitimme kuusi kysymystä laillistetulle ravitsemusterapeutille Anette Palssalle.

1 Miksi kiloja tulee lisää talvella?

”Se tosiaan näkyy tutkimuksissa, että suurella osalla paino nousee jonkin verran talven aikana. Normaalipainoisilla ylimääräiset kilot myös usein karisevat kuin itsestään, kun aktiivisuus taas kevään koittaessa lisääntyy. Kaikilla näin ei tietysti käy.

Syitä painonnousuun löytyy jo evoluutiosta. Esivanhemmillemme on ollut hyvä juttu, jos he ovat onnistuneet keräämään vähän vararavintoa talven varalle. Se on ollut varautumista kylmään, pimeään ja energiansaannin suhteen heikompaan aikaan. Tämä mekanismi vaikuttaa edelleen.

Myös valoisuuden vaihtelulla on merkitystä. Lisääntyvä pimeys vaikuttaa mielialaan, ja mieliala vaikuttaa syömiseen.

”Muutos arkisessa aktiivisuudessa on pieni, mutta se riittää muutaman kilon painonlisäykseen.”

Kuulun itse niihin, joiden paino nousee muutaman kilon marras-joulukuussa. Ihmettelin sitä, koska mielestäni syön talvella ja kesällä suurin piirtein samalla lailla ja harrastan paljon liikuntaa. Uusi älypuhelin sitten antoi selityksen: se rekisteröi koko ajan askeliani, ja sen mukaan niitä tulee marras-joulukuussa paljon vähemmän kuin kesällä.

Muutos arkisessa aktiivisuudessa on pieni, mutta se riittää muutaman kilon painonlisäykseen. Kauniina kesäiltana saatan esimerkiksi lähteä töiden jälkeen vähän lenkille tai kävellä lähikauppaan. Jos on pimeää ja sataa räntää, tasan otan auton. Kun tällaiset pienet tilanteet toistuvat, ne alkavat vaikuttaa painoon.”

2 Saako juuri pimeys ja kylmyys meidät turvautumaan lohturuokaan?

”Osittain on niin. Kun sataa ja on pimeää, joutuu tsemppaamaan enemmän, että mieli pysyy virkeänä. Varsinkin, jos muita mielihyvän lähteitä ei ole niin paljon. Siis jos ei käy ulkona ja jos sosiaalisia kontaktejakin on vähemmän kuin kesällä.

”Ahaa, nyt on marraskuu: tässä kohtaa vuotta mielialani kuuluu laskea ja minun alkaa tehdä mieli suklaata.”

Mutta on se myös opittu tapa. Moni meistä katsoo kalenterista, että ahaa, nyt on marraskuu: tässä kohtaa vuotta mielialani kuuluu laskea ja minun alkaa tehdä mieli suklaata. Niin sitten tapahtuu.

Samaan aikaan kauppoihin tulevat syksyn uudet suklaamaut, hyllyt täyttyvät joulusuklaista ja mainokset esittävät suklaan lempeänä ystävänä, jonka voi ottaa kaverikseen sohvalle. Altistumme monelta suunnalta viestille, että nyt on aika turvautua lohturuokaan.”

3 Miten estän talvikiloja tarttumasta?

”Ensinnäkin on tärkeää syödä päivän mittaan riittävästi ja mielellään lämmintä ruokaa. Kesällä on kiva rouskuttaa salaatteja, mutta talvella lämmin ruoka tuottaa enemmän mielihyvää ja kylläisyyttä.

”Väsyneenä on vaikeaa hallita syömisiään.”

Isolla osalla meistä unentarve lisääntyy talvella. Jos huomaa tarvitsevansa vaikkapa tunnin enemmän unta kuin kesällä, sille on syytä raivata aikaa. Jos nipistää yöunesta, seurauksena on jatkuva väsymys, ja väsyneenä on vaikeaa hallita syömisiään.

Itse olen joskus sopinut mieluisia menoja erityisesti marraskuuksi: konsertteja, tapaamisia ystävien kanssa. Kun sovittu ilta koittaa, minua ei usein huvittaisi lähteä, mutta patistan itseni liikkeelle. Sitten aina huomaan, että tämähän olikin kivaa.

Eli riittävästi ruokaa ja lepoa ja niiden lisäksi mielihyvää, innostusta ja sosiaalisia suhteita. Ja jos suinkin on mahdollista, tee pimeän keskeltä reissu jonnekin, jossa aurinko paistaa. Se auttaa oikeasti.”

4 Miten saan herkuttelun hallintaan?

”Kohtuullinen herkkujen syöminen on hyvä juttu. Siitä haluan aina muistuttaa.

Eri asia on, jos herkuttelu menee jokailtaiseksi suklaan mussuttamiseksi ja jos kerralla tulee syötyä kokonainen suklaalevy tai paketillinen jäätelöä.

Silloin voi pysähtyä miettimään, mistä mieliteko kumpuaa. Onko tämä vain totuttu tapa, vai onko mielialani oikeasti matalalla? Onko herkuttelu tosiaan sitä, mitä haluan? Mikä muu voisi auttaa?

”Mitä minä oikeasti tarvitsen? Se on se tärkein kysymys itselle.”

Mitä minä oikeasti tarvitsen? Se on se tärkein kysymys itselle.

Janan toisessa päässä ovat sitten ne, jotka pyrkivät täydelliseen itsehallintaan eivätkä salli itselleen mitään hyvää. Heidänkin olonsa helpottuu, jos he opettelevat ajattelemaan, että on ihan ok myös herkutella.

He voisivat vaikka sallia itselleen joka päivä jotain pientä hyvää, esimerkiksi pari palaa suklaata tai viipaleen marjapiirakkaa. Olennaista on syödä hitaasti ja rauhassa. Nautintoa voi oikein lisätä havainnoimalla herkkupalan makua, tuoksua, ulkonäköä ja suutuntumaa.”

5 Auttaisiko, jos opettelisin syömään lohturuuaksi porkkanaa?

”Aika harvalla se toimii. Korkeintaan se voi onnistua silloin, jos kyse on tapasyömisestä. Jos sinulla on vaikka tapana syödä jotain samalla kun teet työtä, voit miettiä, mikä olisi mahdollisimman terveellistä naposteltavaa.

”Kaipaanko lepoa, rauhaa, omaa aikaa, toisen läheisyyttä – tai ehkä sittenkin liikuntaa päivän istumisen jälkeen?”

Jos sen sijaan on kyse lohtusyömisestä, on parempi pysähtyä esittämään itselleen kysymyksiä. Miksi tarvitsen lohtua? Lohduttaako suklaa minua vai tekeekö se oloni kahta kauheammaksi? Mistä minä oikeasti saisin lohtua? Kaipaanko lepoa, rauhaa, omaa aikaa ja toisen läheisyyttä – tai ehkä sittenkin liikuntaa päivän istumisen jälkeen?”

6 Miksi rasva ja sokeri lohduttavat ihmismieltä?

”Taustalla on taas paljon biologiaa. Äidinmaito on makeaa, ja tutkitusti kaikenlainen makea ja maitomainen on hyvin lohduttavaa. Makeat maut vievät lapsuuteen ja vauva-aikaan.

”Otapa vähän kakkua, niin suru unohtuu.”

Ihmisen historiassa on myös ollut useimmiten järkevää varastoida energiaa silloin, kun sitä on ollut saatavissa. Varastoiduilla kiloilla on sitten pärjännyt niukempien aikojen ylitse. Sokerin ja rasvan yhdistelmä tuottaa energiaa hyvin tehokkaasti.

Osittain rasvan ja sokerin tuoma lohtu on myös opittua ja opetettua. Se tulee vähän kuin perimätietona äidiltä tyttärelle ja isältä pojalle: otapa vähän kakkua, niin suru unohtuu.”

Hyvinvointia

Talvella painat usein enemmän – ja siihen on syynsä! Katso, miksi makea lohduttaa ja valon vähyys vaikuttaa kiloihin

Perusturvaton yhteiskunta, on yksi syy, nopean lohdun hakemiselle. Työttömyys, syrjäyttäminen, köyhyyseläkkeet, siinä konkreettisia syitä, lohdun tarpeelle. On eri asia, jos on rahaa valita, se kalliimpi ja terveellisempi vaihtoehto. Vähävaraisten energia menee, sen saavuttamattoman turvallisuuden tilan hakemiseen, ei siinä käytetä vähiä voimia, kaloreitten laskemiseen.
Lue kommentti