Jos koko ajan väsyttää ja potuttaa, ratkaisu saattaa löytyä pään sijasta vatsasta. Psykologi ja ruokakirjailija Outi Rinne kertoo, miten pidät aivot tyytyväisinä syömällä oikein.
Aamulla nukuttaa ja ärsyttää. Uni jäi katkonaiseksi. Mikään ei huvita, mutta töihin on pakko lähteä.
Päivällä ahdistaa. Työt eivät vähene, vaikka puurtaisi tauotta. Mukillinen kahvia ja suklaapala virkistävät, mutta vain seuraavaan kahvimukilliseen ja suklaapalaan asti.
Illalla on vetämätön olo. Unta on silti turha odottaa ennen aamuyötä.
Yöllä valvoessa on aikaa pyöritellä ajatuksia. Onko keski-ikäisen naisen elämä tosiaan tätä, että aina on väsynyt ja koko ajan ketuttaa? Vai olenko palamassa loppuun?
"Ei sen niin tarvitse olla. Kun mieli voi huonosti, apu voi tulla vatsan kautta", sanoo psykologi, ruokakirjailija ja -bloggaaja Outi Rinne.
Kovin monimutkaisia elämänmuutoksia ei tarvita, mutta vähän on syytä pysähtyä ja miettiä ennen kuin haukkaa.
Aivoilla on hätä
Mielialaan vaikuttaa esimerkiksi verensokeri. Jotkut ovat luonnostaan herkkiä sen vaihtelulle, vaikka kyse ei olisi diabeteksesta. Heidät tunnistaa siitä, että he ovat äreitä aamulla herätessään tai vähän ennen lounasaikaa. Siis silloin, kun edellisestä ateriasta on aikaa ja verensokeri on alhaalla.
"Nälkä tekee hermostuneeksi, koska elimistö on hälytystilassa: tärkeimmältä elimeltämme eli aivoilta puuttuu ravintoa", Outi Rinne selittää.
"Ihmisruumis koettaa taata viimeiseen asti, että aivot saavat tarvitsemansa määrän glukoosia eli rypälesokeria."
Pulla kelpaa aivoille oikein hyvin.
Aivot eivät ole turhan ronkeleita siitä, missä muodossa ne glukoosinsa saavat. Suklaa tai pulla kelpaavat niille oikein hyvin.
Sokeri, valkoinen vehnä ja muut nopeat hiilihydraatit nostavat verensokerin nopeasti ylös ja saavat aikaan pienen euforian: taas riittää energiaa vaikka millaisiin urotekoihin!
"Elimistö pyrkii kuitenkin aina tasapainoon", Rinne sanoo.
"Se käynnistää heti insuliinintuotannon, jotta verensokeri laskisi, ja usein se tipahtaa samaa vauhtia liian alas. Taas ollaan väsyneitä ja ärtyisiä, ja aivot saattavat tulkita olotilan näläksi."
Mielialaa kieputtava ja vyötäröä paisuttava kierre on valmis.
Rakastu ruokarutiineihin
Kierteestä vapautuminen ei ole ydinfysiikkaa. Keinot ovat jopa pitkästyttävän itsestäänselviä, ja ensimmäinen niistä on rutiini. Voi, miten elimistömme rakastaisikaan sitä, että heräisimme, söisimme ja menisimme nukkumaan suunnilleen samoihin aikoihin joka päivä!
"Rutiinit auttavat ennakoimaan tilanteita. Kun ruokaa tulee säännöllisesti, aivot eivät missään vaiheessa päivää joudu paniikkiin. Juuri paniikki saa ahmimaan täyttäviä ja energiapitoisia ruokia", Rinne sanoo.
Siis tylsyyden ylistys: aamupala, lounas, päivällinen, iltapala, tarpeen tullen hedelmiä tai pähkinöitä välipalaksi. Tämän opimme jo alakoulussa, mutta yhä vain siinä on opettelemista.
Pidä tauko ilman kahvia
Toinen keino ovat tauot. Vaikka söisimme mitä, meidät on ohjelmoitu niin, että vireystilamme vaihtelee päivän aikana ja notkahtaa puolentoista tunnin välein. Tulee väsähdyksen hetki, josta olisi niin helppoa tehdä pikanousu kahvilla tai makealla.
"Kahvin ja suklaan sijaan venyttele, jaloittele tai käy hengittämässä ulkoilmaa. Se vie vain pari minuuttia ja saa vireystilan nousemaan automaattisesti."
Vesi on maailman helpoin hyvän mielen ravinto.
Tai juo vettä. Jos tuntuu, että sinulla on aikaa ja voimia korjata korkeintaan yksi asia päivittäisessä ruokavaliossasi ja -rytmissäsi, Outi Rinne suosittelee korjaamaan tämän: pidä huolta siitä, että juot pari litraa vettä joka päivä. Jo se voi tasata mielialan ja jaksamisen heittelehtimistä.
"Se, minkä aivot tulkitsevat näläksi ja väsymykseksi, saattaa olla nestehukkaa", Outi Rinne sanoo.
"Kun käsi hamuaa pikavirkistystä suklaapatukasta, tartu kokeeksi vesipulloon. Se on maailman helpoin hyvän mielen ravinto."
Artikkeli on julkaistu Kodin Kuvalehden numerossa 15/2015.
Outi Rinne: Ehdottomuus kielletty!
"Kaikille tulee päiviä, jolloin syö mitä ja milloin sattuu. Älä soimaa itseäsi vaan aloita seuraavana päivänä puhtaalta pöydältä.
Kaikki ruokaan liittyvä syyllisyys, ehdottomuus ja pakonomaisuus on haitallista. Se tekee syömisestä stressaavaa, ja stressi haittaa ravintoaineiden imeytymistä. Silloin ei saa terveellisestäkään ateriasta kaikkea hyötyä irti."
