Silmät luppaavat ja ajatus päiväunista on parasta, mitä voit keksiä. Tuntuuko tutulta?

Moniin jaksamista nakertaviin asioihin voi itse vaikuttaa. Tärkein on ensimmäinen askel: niiden huomaaminen. Ehkä teet tai jätät tekemättä jotain, mikä kolkkaa aina vireystilasi tainnoksiin? Ainakin nämä seitsemän asiaa väsyttävät. 

1. Jätät aamiaisen väliin.

Ruoka on bensa, jolla kroppasi käy. Illalla syömäsi on yön aikana jo kulunut, joten bensaa pitää saada lisää aamulla, muuten elimistö joutuu hommiin vajaalla teholla. Väsymystä ehkäisee aamiainen, johon kuuluu täysjyväviljoja, proteiinia ja terveellisiä rasvoja. Muista myös hedelmät ja marjat.

2. Juot liian vähän vettä.

Sekin vaikuttaa ihmeen paljon jaksamiseen. Energiataso humahtaa alas, jos olet vähänkin liian "kuiva". Verestä tulee paksumpaa, jolloin lihaksesi ja elimesi saavat happea ja muita aineita hitaammin.

3. Tavoittelet täydellisyyttä.

Joskus töitä on oikeasti liikaa, mutta toisinaan työpäivät venyvät oman kunnianhimonkin vuoksi. Jotta et uuvuta itseäsi loputtomalla ahkeroinnilla, aseta projekteillesi aikarajat. Kun aika on loppu, on lepäämisen vuoro. Opettele myös sanomaan ei ja muista irtautua töistä lomilla.

4. Syöt väärin.

Ruuat, joissa on paljon sokeria ja nopeita hiilihydraatteja, nostavat verensokeria nopeasti. Seuraavaksi vuorossa on kuoppaan romahtaminen ennen seuraavaa piikkiä ylös. Pyri pitämään verensokeri tasaisena ja syö mieluummin vähän usein kuin paljon kerralla. Valitse kanaa, kokojyväviljaa tai salaattia. Vältä myös liikaa kahvin kittaamista.

5. Murehdit liikaa.

Helppo sanoa, totta! Silti huolten heittäminen olisi monille meistä paras tapa voimien lisäämiseen. Ei ole pakko uskoa, että pomo suunnittelee irtisanomista tai puoliso avioeroa, jos he ovat kerran kireitä tai katseet harhailevia. Älä tee kärpäsistä härkäsiä. Pysäytä itsesi huolista ja siirrä ajatukset muuhun: kuuntele hyvää musiikkia, lähde ulkoilemaan tai kutsu ystävä viemään murheesi mennessään.

6. Kärsit raudan puutteesta.

Anemia aiheuttaa heikkouden ja väsymyksen tunnetta. Taas on kyse lihaksista, jotka eivät saa tarpeeksi ravintoa. Kerää lautaselle lisää tummia vihanneksia, pähkinöitä, lihaa ja kananmunia. Joskus on syytä poiketa lääkärillä, jossa raudan puute selviää verikokeella.

7. Jätät liikunnan väliin, kun väsyttää.

Huono homma. Kolme kertaa viikossa vähänkin liikkuvat tuntevat itsensä paljon muita energisemmiksi. Kaikki kropassa toimii paremmin verenkiertoa ja aineenvaihduntaa myöten. Väsymys voi kaikota jo kymmenen minuutin kävelylenkillä.

PS. Syitä väsymykseen olisi ollut enemmänkin, mutta väsytti niin, että ei niitä jaksanut kirjoittaa. Ja tuskin niitä kukaan olisi jaksanut lukeakaan!

Lähteet: health.com, besthealthmag.ca

Selkäkipuun on tarjolla sekä lääkkeellistä että lääkkeetöntä apua.
Selkäkipuun on tarjolla sekä lääkkeellistä että lääkkeetöntä apua.

Selkäkipuun on saatavissa monenlaista apua. Kipukuntoutuksen tavoitteena on auttaa selkäpotilasta hallitsemaan kärsimystään mahdollisimman vähällä lääkityksellä.

Selkäkipu on inhottava seuralainen. Se aiheuttaa kärsimystä, pelottaa ja lamaannuttaa.

Kun selkäkipuinen pelkää ja välttelee kipua, hän koettaa vaistomaisesti pitää selän kivuliaan kohdan liikkumattomana ja kulkee väärässä asennossa. Seuraavaksi kipeytyykin sitten niska, rintaranka tai lantio.

TNS, triggerhoito, akupunktio, piikkimatto... 

”Fysioterapeuttien valikoimissa on monenlaisia lääkkeettömiä keinoja, joilla kipupotilas pystyy jatkamaan liikkeellä oloa ja opettelemaan pois kivun pelosta”, kertoo kivunhoitoon erikoistuva fysiatrian erikoislääkäri Kristiina Kokkonen Ortonilta.

Kokeilla voi esimerkiksi TNS-hoitoa eli kivuliaan alueen oireen lievittämistä sähkövirtaa hyödyntäen. Triggerhoidossa käsitellään puolestaan lihaksen kipupisteitä.

Apua voi saada myös akupunktiosta, lihaskalvojen venytyksestä, lihasten rentoutuksesta, kylmä- ja lämminhoidoista tai piikkimatosta.

Lääke kivun mukaan

Selkäkivun lääkehoito vaihtelee sen mukaan, millaisesta kivusta on kyse.

Kipuratalääkkeet helpottavat hermovauriokipua. 

Kipukynnyslääkkeet turruttavat kivun kovinta kärkeä, nostavat mielialaa ja auttavat illalla uneen.

Kapsaisiini lamaannuttaa ihon pintakipua tuhoamalla kipuhermopäätteitä ihon alla. Vaikutus kestää 2 – 3 kuukautta kerrallaan.

Paikallinen puudutus rangan nivelten seudulle tai hermojuuren ympärille rauhoittaa joskus osan kokonaiskivusta. Puudutuksia voidaan tehdä noin kuuden kuukauden välein osana muuta kivunhoitoa.

Sähköstimulaattori voi tuoda apua pitkälliseen ja paikalliseen raajan kipuun, jos kipu on hyvin hankala eikä sitä saada riittävästi hallintaan muilla keinoin. Stimulaattori asennetaan selkäytimen päälle.

Kuntoutus auttaa hallitsemaan kipua

Kipukuntoutuksessa selkäkipuinen opettelee hallitsemaan kipuaan niin, ettei se hallitsisi ja lamaannuttaisi koko hänen elämäänsä.

”Kuntoutuksen tavoitteena on, että lääkehoidot saataisiin karsituksi minimiin ja ihminen pystyisi itse helpottamaan kärsimystään lääkkeettömin keinoin”, Kristiina Kokkonen sanoo.

Tuen tarve ei silti lopu kuntoutukseen.

”Kipupotilaalle on tärkeää seuranta, mahdollisuus puhua ja jakaa kipuun liittyvää kuormitusta –  mieluiten saman tutun lääkärin kanssa, joka tapaa potilasta ja seuraa hänen tilannettaan säännöllisesti.”

Asiantuntijana kivunhoitoon erikoistuva fysiatrian erikoislääkäri Kristiina Kokkonen Ortonilta. Lisää aiheesta Kodin Kuvalehdessä 8/2018.

Ravintokeskustelussa vedetään helposti mutkia suoraksi, sanoo ravitsemusterapeutti Mikko Rinta. ”On vaikea päästä kärryille siitä, mikä yhden komponentin vaikutus kokonaisuudessa on.”
Ravintokeskustelussa vedetään helposti mutkia suoraksi, sanoo ravitsemusterapeutti Mikko Rinta. ”On vaikea päästä kärryille siitä, mikä yhden komponentin vaikutus kokonaisuudessa on.”

Syömiseen liittyy paljon väitteitä ja uskomuksia: mustikat parantavat muistia, ja kiivi auttaa nukahtamaan. Ravitsemusterapeutti kertoo, onko väitteissä mitään perää.

Banaani. Pähkinä. Kiivi. Kirsikka. Kaikki nämä auttavat saamaan unta, jos tutkimuksia on uskominen. Mutta onko? Voiko yksittäin ruoka tehdä ihmeitä?

Ruuan terveysvaikutuksia tutkitaan säännöllisesti. Helsingin Sanomat kirjoitti vuosi sitten, että mustikat voivat parantaa muistia ja oppimista, ja The Guardian kertoi maaliskuussa tutkimuksesta, jonka mukaan kiivin sisältämä serotoniini auttaa nukahtamaan.

Taipein yliopiston kiivitutkimuksen tuloksia ei voi pitää kovin luotettavina: tutkimusta tuki maailman suurin kiivin markkinoija, ja siinä oli hyvin vähän osallistujia.

Kysyimme ravitsemusterapeutilta, voiko yksittäisillä ruuilla olla merkittäviä terveysvaikutuksia. Kannattaako kiivi lisätä osaksi iltapalaa ja mustikoita tankata päivittäin?

Johtava ravitsemusterapeutti Mikko Rinta Terveystalosta muistuttaa, että yksittäisen ruuan terveysvaikutuksia on vaikea arvioida.

”Yksittäisen ruuan tai ravintoaineen korostamisella on harvoin pidempiaikaista hyötyä, jos ruokavalio ei ole muuten kunnossa”, Rinta sanoo.

Kunnossa olevalla ruokavaliolla Rinta viittaa siihen, että syö suhteellisen säännöllisesti, laadukkaasti ja saa ruuasta energiaa tarvetta vastaavan määrän. Se kuulostaa yksinkertaiselta, mutta ei ole: terveelliseen syömiseen liittyy edelleen paljon harhaluuloja ja uskomuksia.

”Terveysvaikutukset eivät välttämättä johdu yhdestä aineesta vaan kokonaisuudesta.”

”Fanitetaan yhtä ainetta eikä huomata, että terveysvaikutukset eivät välttämättä johdu yhdestä aineesta vaan kokonaisuudesta”, Rinta sanoo.

EFSA:n eli Euroopan elintarviketurvallisuusviraston asiantuntijat ohjeistavat tutkimusnäyttöön perustuen, millaisia terveysväittämiä ruuasta voidaan esittää. Kiivi ei ole EFSA:n ylläpitämässä terveysväittämärekisterissä.

Jos kiivistä tulee unelias olo, syy ei välttämättä ole kiivin ainesosissa vaan vaikka siinä, mitä kiivi ruokavaliosta syrjäyttää. Syökö sen ansiosta vähemmän makeaa? Onko iltapala jäänyt aiemmin kokonaan välistä?

Unettomuus ei siis todennäköisesti ratkea sillä, että alkaa vain syödä kiiviä iltaisin, vaikka se sinänsä hyvä iltapala onkin.

”Se voi toimia, jos ei ole aiemmin syönyt mitään tai on syönyt hyvin epäterveellisesti.”

Kaura voi tepsiä

Joidenkin yksittäisten ruokien terveysvaikutuksista on jo selkeää tutkimusnäyttöä, Rinta sanoo. EFSA:n ylläpitämällä listalla hyväksyttyjä terveysväittämiä on 256 kappaletta. Esimerkiksi kauran sisältämä beetaglukaani voi laskea veren kolesteroliarvoa, kuitu edistää suoliston hyvinvointia ja oliiviöljyn polyfenolit tehdä hyvää veren rasva-aineenvaihdunnalle.

”Jos syö säännöllisesti, riittävästi ja laadukkaasti, harva ruoka tuo enää mitään ekstraa terveyteen.”

Silti jonkin yksittäisen ruoka-aineen tankkaukseen on harvoin tarvetta.

”Jos syö säännöllisesti ja riittävästi ja tekee laadukkaita valintoja, harva ruoka tuo enää mitään ekstraa terveyteen”, Rinta sanoo.

”Todennäköisesti ihminen voi silloin jo tosi hyvin. Toki kofeiini lisää pirteyttä ja kauratuotteet voivat olla hyvä lisä ruokavalioon, jos kolesterolit ovat koholla.”

Huonosti syövän ruokavaliota kiivi, mustikka tai täysjyvävilja voi parantaa, mutta kaikkea yksi aine ei ratkaise.

”Kofeiinilla on piristävä vaikutus, vaikka ruokavalio olisi huono. Mutta jos ruokavalioon lisää vain kofeiinin, vaikutukset ovat lyhytaikaisia. Se on vähän kuin ottaisi särkylääkkeen päänsärkyyn, vaikka oikeasti pitäisi laittaa hartiat kuntoon, että veri alkaisi kiertää.”