Jos ystävyydestä uhkaa tulla taakka, toimi. Psykologi Hanne-Leona Luomajoki antaa viisi konstia, joita kannattaa kokeilla. 

Kaikki tietävät, että parisuhteessa voi kasvaa erilleen, mutta yhtä hyvin niin voi käydä ystävyys- tai sukulaisuussuhteessa. Yksi ystävyyttä heikentävä tekijä on rooliväsymys: jos yksi tai molemmat osapuolet jumittuvat yksipuoliseen rooliin, suhteesta tulee raskas.

Psykologi Hanne-Leona Luomajoki antaa viisi neuvoa, joiden avulla voit parantaa suhdetta ystävään – tai päättää sen.

1. Päätä, mitä toivot itsellesi. Määritä itsellesi kaveri-, sukulaisuus- tai muun ihmissuhteen rajat. Raskaiksi käyneitä ihmissuhteita ei aina tarvitse katkaista kokonaan vaan rajojen vetäminen voi riittää.

Sisältö jatkuu mainoksen jälkeen

2. Tee päätös, kun olet rauhallinen.  Tunnemyrskyssä voit mennä tahtomattasi liian pitkälle. Seurauksia voi olla hankala perua.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

3. Kerro tunteistasi tahdikkaasti, mutta jämäkästi. Kun toinen tietää sinun näkökulmasi, hänellä on mahdollisuus muutokseen ja mahdollisten väärinkäsitysten oikaisuun.

4. Ota vastuu toiveistasi. Kerro ajatuksesi minä-kielellä ja selitä, mitä itse toivot ja tarvitset. Unohda sinä-syyttely. Älä nojaa liikaa menneeseen vaan kerro, mitä toivoisit tulevalta.

5. Mieti loppuelämää. Jos päätät ihmissuhteen, tee se niin reilusti, että te kumpikin voitte jatkaa ilman syyllisyyttä ja häpeää.

Onko jokin ystävyys- tai sukulaisuussuhde käynyt sinulle liian raskaaksi? Miten olet silloin toiminut? Kerro ajatuksistasi!

Minun sisko yli 50 v, on negatiivisin ihminen jonka tunnen. Hän vihaa, vihaa ja vihaa kaikkea, haastaa riitaa kaikkien kanssa, on väkivaltainen ja kiehuu raivosta jos hänen kanssaan ei ole samaa mieltä asioista. Alkoholin käyttö nostaa kaiken raivon potenssiin 10. Hän tuomitsee, arvostele ja halveksii ihmisiä, erilaisuutta ja mieli lause hänellä on:  ”Mikä toikin luulee olevansa, kuvitteleeko toi olevansa parempi kuin minä”.  Hän mielellään kyllä kertoo miten muiden pitäisi elää ja ajatella. Toinen 50 v siskoni on myös kova syyttämään ja tuomitsemaan varsinkin minua. Hän on taitava, koska osaa lukea ajatukseni mistä voi myös vetää minut aina tilille. Hänen kanssaan olen kuitenkin aina ollut läheisin, hänellä on sosiaalisia taitoja ja rooliltaan hän on viihdyttäjä. Jotenkin minä vain olen hänelle uhka tai jotain, koska hän on aina tarkkaillut ja vahtinut käytöstäni ja kerännyt milloin puoli vuotta milloin kahden vuoden ajalta ja siltä väliltä kaiken mitä olen sanonut, ajatellut tai tehnyt väärin hänen mielestään häntä kohtaa ja jossain vaiheessa hän heittää kaiken minulle päin naamaa. Kumpikaan siskoistani ei osaa keskustella asioista, muuten kuin huutamalla, haukkumalla, syyttämällä ja tuomitsemalla. Kärsivällisyys, empatia ja oman käytöksen kontrolli on heille vierasta.

Viimeksi 2 vuotta sitten nämä siskot haukkuivat minut tekstiviesteillään niin pahasti, että sain kovan stressin mikä laukaisi sydänoireet ja  ym, olin jo muutenkin stressaantunut mieheni kuolemasta ja heidän käytös oli liikaa elämäni siinä vaiheessa. Siskoni ovat ylpeitä siitä, että he uskaltavat sanoa kaikille päin naamaa mitä he ajattelevat ja omasta mielestään he ovat oikeudenmukaisia ja rehellisiä ihmisiä. Olin aivan suohon poljettu, ja tunsin olevani syyllinen kaikkeen mitä he sanoivat.  Jouduin sairaslomalle ja hyvä etten tehnyt itsemurhaa. Näytin lääkärille heidän viestejään ja vanhempi mieslääkäri oli aivan kauhuissaan ja sanoi, että vaikka olisit tappanut jonkun, ei heillä ole oikeutta käyttäytyä noin ja hän sanoi, että kannattaisi hakea lähestymiskieltoa heihin.

 En vihaa heitä enää, vaan säälin, sillä jos he joskus ymmärtävät mitä ovat tehneet, niin silloin heillä on se tuska ja sielun häpeä moninkertaisena itseään kohtaan, mitä kärsimystä he ovat muille tuottaneet. Toivon sydämestäni, että pystyvät antamaan silloin itselleen anteeksi. Siskoni ovat tulleet pyytämään usein käytöstään minulta anteeksi ja ovat saaneet, en ole muistellut vanhoja enkä pyydellyt selityksiä, koska eivät ole itse puhuneet, vaan on jatkettu, niin kuin ei mitään. Anteeksi olen antanut heille nytkin, koska eivät he läpeensä pahoja ole, on heissä paljon hyvääkin.  Heillä on vapaa tahto, tehdä ja toimia niin kuin he haluavat ja tuntevat. Tällä kertaa minä vain ymmärsin, että en jaksa enkä halua olla heidän kanssaan enää tekemisissä, koska en luota enkä arvosta heitä enää, enkä halua enää kokea vastaavaa alistamista heiltä. Vähällä oli, etten jäänyt kiinni vihaan ja halveksuntaan heitä kohtaan. Varjelen nyt myös terveyttäni  ja mielenrauhaani heidän käytökseltään, koska minunkin joustavuudellani  ja vahvuudellani on rajat. Tulen varmasti vielä monta kertaa itkemään ja ikävöimään sitä mitä olisi voinut olla välillämme. Vaikka anteeksi voi antaa, niin ei lattialle rikki heitettyä ja poljettua lautasta saa enää ehjäksi anteeksipyynnöllä, vaikka lautanenkin sitä haluaisi ja toivoisi niin tapahtuvan.

 

  • ylös 22
  • alas 9

Kerrassaan upea juttu kerrankin lehdessä!  Tuli niin "helpottunut" olo koska nyt tiedän että "hyväksikäyttäviä ystäviä" on ollut muillakin ja minulla on ollut täysi oikeus tehdä stoppi tuollaiselle.Naispuolinen ystävättäreni heitti aina läpällä kaikkea,sitten kun minä heitin,pistikin ne visusti muistiinsa ja kaivoi jossain toisessa"paremmassa porukassa" esille ja kertoi juttuni niinkuin ne olisivat tosia,oikeita realistisia mielipiteitäni. Pari kertaa jäi kiinni ,mut osasi taitavasti selittää itsensä"pussista pois".Epäilys toki mulle jäi.Hänen siipallaan ei ole juurikaan ole kaveripiiriä,mutta mun miehen kaa tuli ok:sti toimeen.Niimpä kutsui itse itsensä(ja miehensä) meille usein uudenvuoden viettoon tai juhannuksena mökille meidän ruokia syömään. Sitten taas seläntakana puhui pahaa,vaikka paikanpäällä esitti että ompas meillä mukavaa.No, mun mieheni oli tyytyväinen kun sanoin että aion ottaa etäisyyttä ihmiseen,koska tunnen sydämessäni että kanssakäymisessä ei ole mitään aitoa.Olikin jo ihmetellyt miksi siedän tuollaista ihmistä.Varsinkin kun tiesimme että hän oli tehnyt vastaavia temppuja nuoruudenystävilleenkin,täysin tuntematta omantunnontuskia.Jotkut vaan luulee että kavereita voi käyttää sumeilematta hyväksi ja luottavat että he on niin mukavia että kyllä uusia löytyy.Mutta onneksi fiksut ihmiset varmaan kuuntelevat nopeammin sydämensä ääntä ja heivaavat yli tuollaiset omaan napaan tuijottavat.

  • ylös 11
  • alas 4
Sisältö jatkuu mainoksen alla