Kello käy kolmea ja makaat sängyssä silmät auki. Taas. Mikä on vikana ja miten siitä pääsee eroon?

On ihan normaalia herätä jopa 4–6 kertaa yössä. Tapa juontaa luolamiesaikoihin, jolloin ihmisen oli syytäkin herätä vähän väliä tarkistamaan, onko lähistöllä vaaroja. Jos heräily kuitenkin häiritsee, et saa enää unta tai säpsähtelet hereille kovin usein, syy voi olla jokin näistä asioista:

Ravaat vessassa.

Jos kipität öisin vessaan kahdesta neljään kertaan vaikka et juuri juonut illalla, syy voi olla liian vähäinen suolan saanti. Ihmiskeho yrittää pitää yllä veden ja elektrolyyttien tasapainoa. Jos juot liikaa vettä, muttet saa tarpeeksi suolaa, kehosi yrittää päästä eroon liiasta vedestä.

Ratkaisu: Lisää vesilasilliseen hyppysellinen prosessoimatonta merisuolaa ja juo se puoli tuntia ennen nukkumaanmenoa. Suola auttaa vettä pääsemään soluihisi.

Kieriskelet kuumuudessa.

Liika lämpö voi vaikeuttaa nukahtamista ja unessa pysymistä. Kehosi lämpötilaan vaikuttavat makuuhuoneesi viileys, yöasu sekä lakanat ja peitteet.

Ratkaisu: Ihmiset viihtyvät eri lämpötiloissa, mutta unen kannalta useimmille sopii parhaiten 15,5–18 asteinen makuuhuone. Kokeile myös käydä lämpimässä suihkussa tai kylvyssä ennen nukkumaanmenoa. Se nostaa kehosi lämpötilaa. Kun poistut veden alta, kehon lämpötila taas laskee hieman. Se on merkki, jonka aivosi yhdistävät uneen.

Roikut Facebookissa.

Jos iltarituaaleihisi kuuluu puhelimen selaaminen, nukahtaminen voi olla vaikeaa. Silmien altistaminen siniselle valolle iltaisin pysäyttää melatoniinin eli unihormonin tuotannon kehossasi. Haitallista on myös se, että laitteita pidetään usein hyvin lähellä kasvoja.

Ratkaisu: Tähtää siihen, että lopetat puhelimen tai tabletin käytön tuntia ennen nukkumaanmenoa. Jos se tuntuu mahdottomalta, himmennä näytön valo pienimmilleen ja yritä pitää puhelinta vähintään 30–60 sentin päässä kasvoistasi.

Otit yömyssyn.

Toinen lasi viiniä saattaa nukuttaa, mutta se voi myös häiritä rauhallisia yöunia. Kehosi aineenvaihdunta käsittelee alkoholia muutaman tunnin ajan sen juotuasi, myös nukkuessasi. Sen ajan alkoholi voi tuottaa unta, joka estää REM-unen, joka on unenkierron vaiheista kaikkein rauhallisin. REM-unen puute johtaa siihen, että nukut yön viimeiset tunnit levottomasti.

Ratkaisu: Sitä ei ikävä kyllä ole. Jos juot, et ehkä saa unta. Nauti alkoholipitoisia juomia maltillisesti äläkä ota enää muutamaan tuntiin ennen sänkyyn menoa. Silloin annat aineenvaihdunnallesi tarpeeksi aikaa käsitellä alkoholia.

Olet stressaantunut.

Stressi lienee yksi yleisimmistä unen varastajista. Tutkimuksissa on havaittu, että stressiä poistavat menetelmät, kuten meditaatio ja muut rentoutumisharjoitukset, saattavat poistaa joitakin uniongelmia.

Ratkaisu: Vaikka meditaation tai joogan tapaisista rentoutumiskeinoista voi olla apua, pahimpiin stressiin liittyviin uniongelmiin voi auttaa psykoterapia. Se auttaa aivojasi saamaan kontrollin stressiä aiheuttavista ajatuksista, jotka häiritsevät nukkumistasi.

Lähde: huffingtonpost.com

Sari Kristiina
Seuraa 
Liittynyt30.8.2015

Heräiletkö öisin? Tästä se johtuu – ja näin saat paremmat unet

Nimenomaa asian hyväksyminen helpottaa elämänlaatua :). Itsekin olen unettomuudesta kärsinyt pitkät ajat. Olen tullut tulokseen, että se on sisäänrakennettu juttu, ja unettomuuden kanssa pitää elää. Tosin tämä on muutenkin jo helpottanut ajan myötä ja unen tarve on vähentynyt. Mutta kannattaa toki kokeilla kaikki keinot, kunhan ei stressaa niistä.
Lue kommentti
Uneton Helsingissä

Heräiletkö öisin? Tästä se johtuu – ja näin saat paremmat unet

Kokeilkaa neuvoja! Uskon, että monille ne voivat toimiakin. Minulle eivät ole. Minulla on jo n. 10 vuotta ollut se ongelma, että nukahdan viidessä minuutissa (luettuani pari sivua kirjaa sängyssä). Sitten herään 2-3 tunnin kuluttua. Useimmiten painajaisuneen. Monta vuotta tuo tuntui saa**lin pahalta. Nykyään suhtaudun siihen positiivisesti. Kesällä oli ihanaa, kun menin parvekkeelle tupakalle. Oli jo valoisaa. Linnut visersivät ja lauloivat. Nyt syksyllä on pimeää, mutta talojemme välisellä...
Lue kommentti

Kaura on terveystuote, mutta miten paljon ja missä muodossa sitä pitää syödä, jotta siitä saisi terveyttä? Laillistettu ravitsemusterapeutti Hanna Partanen vastaa.

1. Onko terveyden kannalta väliä, syönkö kaurani puurona, leipänä vai keksinä? 

Kaurahiutaleista tehdyt puurot ja sataprosenttiset kauraleivät ovat helpoin tapa saada kauran terveysvaikutukset.

Leipää ostaessa kannattaa kääntää paketti ympäri ja tarkistaa tuoteselosteesta, onko kauran osuus käytetystä viljasta tosiaan 100 prosenttia. Moni kauraleivän nimellä myyty leipä sisältää kauraa vain 11 tai 14 prosenttia.

Sellaisia kaurakeksejäkin on, joissa suurin osa käytetyistä jauhoista on kauraa. Terveys on kuitenkin aina kokonaisuus. Jos miettii terveysvaikutuksia, pitää ajatella, mitä muuta kekseissä on. Yleensä niissä on paljon sokeria.

Kun verensokeri ei pompi ylös ja alas, nälkäkohtauksiakaan ei tule niin usein.

2. Auttaako kaura painonhallinnassa?

Sikäli ehkä, että kauralla verensokeri pysyy tasaisempana kuin esimerkiksi puhdistetulla vehnällä, koska kaurassa on paljon liukoista kuitua. Kun verensokeri ei pompi ylös ja alas, nälkäkohtauksiakaan ei tule niin usein. Muuta näyttöä kauran vaikutuksesta painonhallintaan ei ole.

3. Mihin kauran terveellisyys perustuu?

Tärkein vaikutus tulee kauran sisältämästä liukoisesta kuidusta nimeltä beetaglukaani. Sen ansiosta kaura alentaa kolesterolia. Tämä kuuluu EU:n hyväksymiin terveysväittämiin.

Kaura on myös ystävällistä vatsalle, koska siinä ei ole lainkaan niin sanottuja fodmap-hiilihydraatteja. Esimerkiksi vehnässä ja rukiissa on fruktaaneja, jotka kuuluvat fodmapeihin. Fodmapit voivat aiheuttaa suolisto-oireita, koska ne eivät sula kunnolla.

4. Kuinka paljon kauraa pitäisi syödä?

Jotta kauran beetaglukaani laskisi kolesterolia, sitä pitää saada 3 grammaa päivässä. Tämän verran saisi noin kahdesta isosta kaurapuuroannoksesta.

Markkinoilla on myös kauraleipiä, joita on rikastettu beetaglukaanilla. Esimerkiksi kolmesta palasta Vaasan Kaurasydän-leipää saa suositellut 3 grammaa beetaglukaania.

Sen sijaan kaurajuomaa pitäisi juoda lähes litra päivässä, että siitä saisi kolesteroliin vaikuttavan annoksen beetaglukaania. Kauran osuus kaurajuomassa on noin 10 prosenttia.

5. Miksi kaura on terveellisempää kuin vehnä?

Koska pullat, ranskanleivät ja monet muut vehnätuotteet ovat niin pitkälle prosessoituja: vehnästä on poistettu alkio ja kuorikerrokset. Yleensä kauraa ei puhdisteta niin pitkälle.

Sen sijaan täysjyvävehnässä ja grahamjauhossa ovat kuidut ja kivennäisaineet yhä tallella. Siksi ne eivät häviä kovin paljon kauralle, vaan niiden kuitupitoisuuskin alkaa olla samaa luokkaa.

Jotkut ruistuotteet voivat jopa voittaa sataprosenttisen kauran kuitupitoisuudessa.

6. Kumpi on terveellisempää, kaura vai ruis?

Molemmista löytyy tutkittuja terveysvaikutuksia, ja molempien terveysvaikutukset pohjautuvat pitkälti kuituun. Jotkut ruistuotteet voivat jopa voittaa sataprosenttisen kauran kuitupitoisuudessa, mutta siinä vaikuttaa myös leipomistekniikka: jälkiuunileivän kuitupitoisuus nousee korkeammaksi, koska se on kuivempaa kuin kauraleipä.

Kauran eduksi voi laskea sen, että se on lempeämpää vatsalle ja helpommin maistuvaa ja sitä käytetään maailmassa yleisemmin kuin ruista. Siksi sitä on myös tutkittu enemmän. Rukiin maku on monelle liian vahva.

7. Sopiiko kaura keliaakikolle?

Kyllä sopii, koska kaura on luontaisesti gluteeniton viljalaji. Se onkin keliaakikolle oikein hyvä kuidun lähde.

Mutta! Keliaakikoille sopiva kaura on puhdaskauraa. Sitä sanotaan myös gluteenittomaksi kauraksi, vaikka kaikki kaura sinänsä on gluteenitonta.

Pienikin määrä gluteenia voi aiheuttaa keliaakikon suolistoon tulehduksen ja tuhota suolinukan.

Puhdaskaura tarvitsee erilliset pellot, joiden lähellä ei kasva muita viljalajeja. Se vaatii kuljetukseen erilliset rekat ja tuotantoon erilliset tuotantolaitokset. Tässä ollaan hyvin tarkkoja, koska pienikin määrä gluteenia voi aiheuttaa keliaakikon suolistoon tulehduksen ja tuhota suolinukan. Siihen riittää patalapuista pöllähtänyt jauhopöly.

Kaiken tämän takia puhdas kaura on myös kalliimpaa kuin normaalikaura.

Asiantuntijana laillistettu ravitsemusterapeutti Hanna Partanen.

Erikoislääkäri Ari Rosenvall kertoo, mistä iän merkit johtuvat ja onko vanhenemisesta mitään iloa terveydelle.

Onko vanhenemisesta mitään iloa terveydelle, yleislääketieteen erikoislääkäri Ari Rosenvall?

Sairauksista ainakin migreeni helpottaa selvästi tai loppuu kokonaan, kun ikää tulee tarpeeksi. Naisilla se tapahtuu useimmiten vaihdevuosien paikkeilla.

Yleisesti ikä aiheuttaa vääjäämätöntä rappeutumista. Sitä ei voi estää, mutta jos henkinen puoli pysyy kunnossa, elämänkokemus tuo asioihin suhteellisuudentajua.

Moni asia, joka nuorena kiusasi, lakkaa kiusaamasta. 70-vuotiaat ovat yleensä tyytyväisempiä elämään ja terveyteensä kuin 40-vuotiaat, vaikka heillä on enemmän vaivoja. He osaavat suhteuttaa tavoitteensa, toimintansa ja kykynsä todellisuuteen paremmin kuin nuorena.

Pitääkö kaikkien hankkia lukulasit?

Ikänäkö tulee väistämättä jokaiselle. Kun silmä normaalisti tarkentaa lähelle, sen mykiö puristuu kasaan eli muuttuu pyöreämmäksi ja samalla plustaitteiseksi. Iän myötä mykiö jäykistyy niin, ettei se pysty pyöristymään. Silloin ei enää näe lähelle ilman apuneuvoja.

Ikänäkö tulee väistämättä jokaiselle.

Mykiö eli silmän linssi on kirkas. Kun muualla kehossa solut uusiutuvat koko ajan, mykiössä uusiutuvat vain pintasolut. Sen takia mykiön sisälle jää ajan mittaan tavaraa vanhoista soluista, ja pikku hiljaa mykiö ikään kuin täyttyy ja sen myötä jäykistyy.

Meneekö kuulokin?

Jossain vaiheessa kyllä, mutta perimäkin vaikuttaa. Järjestys menee niin, että ensin lakkaavat kuulumasta korkeat taajuudet eli ne kuuluisat heinäsirkat. Kuulon heikkenemisestä alkaa olla haittaa sitten, kun matalammat taajuudet alkavat kadota. Silloin alkaa olla hankalaa kuulla puhetta.

Kuulo voi heikentyä nuorenakin melun tai äkillisen paineaallon takia. Ääni on painetta: kova räjähdys tai vaikka läimäys korvaan voivat saada aikaan kuulovamman.

Avokonttorin häly, kuumuus, koleus, nälkä, jano tai kipeä polvi alkavat häiritä enemmän, kun ikää tulee.

Onko oppia ikä kaikki?

Oppimiskyky säilyy terveellä ihmisellä ikääntyessäkin. Sen sijaan joustavuus heikkenee.

Joustavuutta tarvitaan, jos pitää keskittyä moneen asiaan yhtä aikaa tai pysyä tarkkaavaisena häiriötekijöistä huolimatta. Avokonttorin häly, kuumuus, koleus, nälkä, jano tai kipeä polvi alkavat häiritä enemmän, kun ikää tulee.

Nuorena asioita oppii kaiken muun sivussa, mutta vanhempana se vaatii enemmän keskittymistä ja huolellisuutta. Siksi uuden oppiminen voi viedä enemmän aikaa.

Ja jos pitää äkkiä muistaa monta asiaa, kaikki eivät tule kerralla mieleen.

Asiantuntijana yleislääketieteen erikoislääkäri Ari Rosenvall Mehiläisestä.