Unettomuuden pelko voi olla unettomuuden alku. Kokeile helppoa harjoitusta unettomuuden häätöön.

Jos pelkäät, ettet nukahda, aivosi oppivat tulkitsemaan, että valveilla keikkuminen merkitsee hätätilaa. Silloin vireystilasi singahtaa automaattisesti pilviin aina, kun yrität nukahtaa.

Kun etsit hyvää unirytmiä, kannattaakin kokeilla aivojen pelkokeskuksen eli amygdalan rauhoittamista.

Harjoittele näin

Viritä ensin pelkotilasi äärimmilleen kuvittelemalla, kuinka ahdistavalta tuntuu, kun kiehnäät lakanoissa ilman unta.

Kun pelkosi nousee, toista itsellesi rauhallisesti: Väärä hälytys, väärä hälytys!

Tee harjoitus monta kertaa päivässä.

Muista tämäkin:

Entisaikoina juuri ne, jotka heräsivät pienimpiin rasahduksiin, pelastivat läheisensä petojen kynsistä. Olet siis hengenpelastaja-ainesta.

 

Meni maku lempilehdestä!

Helppo harjoitus unettomuuden hoitoon

Ja kenenkähän ohjeet nämä mahtoi olla? Jonkun kadulta napatun kesätytön? Tuo hengenpelastaja-loppukevennys oli kaikkea muuta kuin hauska. Täällä ainakin yksi uneton valvoo todennäköisesti taas ensi yön kuvitellen kaikkia kauheuksia, mitä voi tapahtua. Ole siinä sitten onnellinen hengenpelastaja-aines, kun viimeisen viikon unisaldo on about 16-17h! Ei unettomuus ole leikin asia, vaan vakava juttu, joka rasittaa mieltä, kroppaa ja pahimmillaan arjesta selviytymistä. Tähän sävyyn voi kirjoitella...
Lue kommentti
Ria H

Helppo harjoitus unettomuuden hoitoon

Olen piiiiiitkän nukkunut niin, että nukahdan tosi helposti. Sitten herään painajaiseen klo 03-04. Paha fiilis. Tulee vaikka mitä menneen ja tämänpäivän kurjia asioita ajatuksiin. Hirveä huoli, siitä mitä kauheaa voi tapahtua. Menen yksiöni keittiöön. Juon vettä/mehua. Luen Kodin Kuvalehteä. Sen tarinat ihmisistä, joilla on ollut paljon pahemmin kuin minulla - ja selvinneet siitä - saavat mieleni jälleen positiiviseksi. Luen reseptejä alusta loppuun kieli valuen. Luen elämänohjeita. Luen...
Lue kommentti

Vanhoista, mukaviksi muovautuneista kengistä ei raaskisi millään luopua, mutta joskus on pakko.

Suomalaiset ostavat kenkiä selvästi pienemmällä summalla vuodessa kuin EU-maiden kansalaiset keskimäärin. Syyksi on ounasteltu korkeampaa hintatasoa ja vähän nuukuuttakin, mutta taustalla voi olla myös käytännöllistä mukavuudenhalua: vanhetessaan kengät muotoutuvat suloisesti jalan mukaisiksi.

Jossain vaiheessa rakkaimmistakin popoista on silti luovuttava, mutta milloin? Mikä on kenkäparin kohtuullinen elinikä?

”Siihen en pysty antamaan tarkkaa vuosimäärää. Se riippuu paljon siitä, käyttääkö kenkiä joka päivä monta tuntia vai vain silloin tällöin”, vastaa dosentti ja jalkaterapeutti Minna Stolt Turun yliopiston hoitotieteen laitokselta.

”Myös käyttäjän paino vaikuttaa. Painavan ihmisen kengät kuluvat loppuun nopeammin kuin kevyen.”

Mars kenkäkauppaan, jos huomaat nämä merkit

Kalenterin sijaan kannattaakin katsella kulumisen merkkejä. Niitä alkaa ajan mittaan löytyä kengän sisältä ja päältä ja lopulta käyttäjän jaloistakin.

Minna Stoltin mukaan nämä viisi merkkiä kertovat, että kengän ominaisuudet on kulutettu loppuun ja on korkea aika marssia kenkäkauppaan:

  1. Kengän vuorissa tai pinnassa näkyy selkeitä reikiä.
  2. Kengän pohja kuultaa pohjakankaan läpi.
  3. Kengänpohjan kuviointi on kulunut pois jostakin kohdasta tai jopa kauttaaltaan.
  4. Kengässä alkaa tuntua hankaavia saumoja.
  5. Kantapäähän nousee helposti rakkoja, kun käytät kyseisiä kenkiä.

Ei millään jaksaisi vaihdella kenkiä edestakaisin työpäivän aikana, mutta pitäisikö silti? Jalkojen asiantuntija tietää.

Avokonttoreihin ei viitsisi kantaa mitään ylimääräistä tavaraa, koska säilytystilat ovat minimissään eikä aivan yksityistä aluetta ole pahimmassa tapauksessa yhtään. Mutta kannattaisiko sinne silti tuoda sisäkengät? Se käy mielessä, kun saappaat alkavat tuntua tukalilta viimeistään iltapäivällä.

Kyllä kannattaisi, vastaa dosentti ja jalkaterapeutti Minna Stolt Turun yliopiston hoitotieteen laitokselta. Sisäkengät ovat tarpeen erityisesti talvella.

”Ulkokengät ovat aika paksupohjaiset ja niissä on paljon vuorta. Ne saavat aivan varmasti jalkaterät hikoilemaan sisätiloissa”, Minna Stolt kertoo.

Hikoilusta seuraa jaloille yhtä ja toista kiusaa, jos kenkä ei hengitä eikä iho siten pääse kuivumaan. Hiertymiä tulee herkemmin, ja myös jalkasieni viihtyy kosteassa.

Ja onhan kenkien vaihtoon toinenkin hygieniasyy: koska ulkokengillä lampsitaan ulkona kaikenlaisessa säässä, niiden mukana kulkeutuu sisälle kaikenlaista. Niin itsellä kuin työkavereillakin on töissä mukavampaa, jos kukaan ei sotke sisätiloja.

Ei reinoja jatkuvaan käyttöön

Millaiset sitten ovat hyvät sisäkengät? Minna Stoltin mukaan ainakin ulkokenkiä kevyemmät, sekä painoltaan että ominaisuuksiltaan.

”Mahdollisimman kevyet ja ohutpohjaiset kengät, joissa on säädeltävä kiinnitys. Materiaali mielellään nahkaa tai kangasta: ne hengittävät ja kuljettavat hikeä pois iholta”, Minna Stolt luettelee.

Moni suosii myös toimistokäytössä ikirakkaita Reino-tossujaan, mutta Minna Stoltille ne aiheuttavat hiukan huonoja väristyksiä.

”Reinot ovat kyllä kivan pehmeät, mutta niiden materiaali on tiiviin huopamaista. Pidemmän päälle nekin saavat jalat hikoilemaan. Siksi en suosittelisi niitä pitkäaikaiseen käyttöön.”

Sen sijaan avokkaat ja kevyet kävelykengät ovat hyviä vaihtoehtoja sisäkengiksi.

”Samoin avosandaalit, varsinkin kesäaikaan. Ne hengittävät todella hyvin”, Minna Stolt sanoo.