Lomalla tule levättyä – etenkin, jos pääsee kömpimään ylellisten lakanoiden väliin. Näillä vinkeillä saat elämäsi unet myös kotona.

1. Viilennä makuuhuone

Hotelleissa on usein kylmä, mikä on vain hyvä asia. Ihmisellä on taipumus nukahtaa nopeammin viileässä, sanoo tohtori Holly Phillips, joka on kirjoittanut kirjan väsymyksestä. Sopiva lämpötila on yllättävän alhainen: 15,5 – 19,5 astetta.

2. Suojaudu valolta

Valo hidastaa melatoniinin tuotantoa kehossa, siis hormonin, joka säätelee nukkumista ja valveilla oloa. Pilkkopimeässä nukkuvat saavat siksi enemmän REM-unta (nukkumisen vaihe, jossa unet nähdään) ja heräävät epätodennäköisemmin keskellä yötä. Hotelleissa on yleensä pimennysverhot. Hommaa sellaiset kotiin tai käytä unimaskia.

3. Hiljennä äänet

Rantalomakohteissa saa niin makoisat unet, koska riippumatossa uinuessa ei hälytysajoneuvojen ulinaa juuri kuule. Uneen erikoistunut tohtori Gopal Allada suosittelee tuulettimen hankkimista makuuhuoneeseen. Se hukuttaa pahimman melun alleen – ja pitää huoneen samalla viileänä.

4. Enemmän tyynyjä

Hotellisängyt ovat usein tyynyjen ylikansoittamia. Useammista pehmukkeista voi kuitenkin olla hyötyä. Uniapneasta kärsivien kannattaa käyttää montaa tyynyä, sillä pieni makuuasennosta kohottautuminen pitää ilmatiet avoinna.

5. Vähennä kahvinjuontia

Moni kuluttaa lomalla vähemmän kahvia kuin arkena, koska tiedossa ei ole uuvuttavaa työkokousta tai iltamenoja. Amerikkalaisen hyvinvointiklinikan johtaja Kristin Kirkpatrick neuvoo, että päivän viimeinen kahvikuppi tulisi nauttia viimeistään kahdelta iltapäivällä.  

6. Pysähdy rauhoittumaan

Nukkuminen on tärkeää, mutta keho lepää myös silloin, kun olet valveilla ja rauhallinen. Sosiaalista lepoa voi olla ystävien kanssa oleminen, fyysistä puolestaan hengitykseen keskittyminen. Lomalla näitä asioita tulee tehtyä enemmän. Yritä rauhoittua tietoisesti hengittämällä tunnin välein kymmenisen kertaa oikein syvään. Myös ystävälle soitto tai teekupponen rentouttaa mielen.

7.  Valmistaudu ajoissa

Lomalla et todennäköisesti hoida raskaita asioita juuri ennen nukkumaanmenoa. Niin pitäisi olla myös silloin, kun olet kotona. Älä vastaa sähköposteihin tai maksa laskuja enää illalla, vaan tee jotain rentouttavaa vähintään puoli tuntia ennen valojen sammuttamista.

8. Unelmoi

Jos et pääse lomalle, siitä kannattaa uneksia. Oxfordin yliopistossa tehdyn tutkimuksen mukaan ihmiset nukahtivat 20 minuuttia aiemmin, kun he olivat kuvitelleet mielessään rentouttavaa ympäristöä. Sulje siis silmäsi ja haaveile seuraavasta lomamatkastasi, ja makeat unet ovat taattu.

 

Lähde: oprah.com

20 prosenttia suomalaisista isovanhemmista ei ole yhteydessä lapsenlapsiinsa. Moni heistä haluaisi, mutta ei saa.

Väestöliittoon saapuvien kirjeiden, sähköpostien ja puheluiden perusteella nämä ovat 10 yleisintä syytä, joiden vuoksi isovanhempi ajattelee, ettei hän kelpaa lapsenlapsilleen:

  1. Puutun kuulemma liikaa perheen asioihin, vaikka yritän olla hienotunteinen.
  2. Lapsi ja hänen puolisonsa kommentoivat, etten osaa hoitaa heidän lapsiaan oikein. Teen aina jonkun virheen, vaikka yritän noudattaa heidän ohjeitaan.
  3. Miniä kelpuuttaa vain omat vanhempansa isovanhemmiksi. Minä en osaa mitään ja olen vanhanaikainen.
  4. Lapselle tuli avioero, ja hänen entinen kumppaninsa päätti katkaista yhteydenpidon minuunkin.
  5. Minusta ei ole mitään iloa. En ole isovanhempana tarvittu enkä toivottu.
  6. Olin liikaa poissa ja tein töitä, kun lapset olivat pieniä. Nyt lapsi ajattelee, etten osaa olla lapsenlapsenkaan kanssa.
  7. Minulla on tiukka taloudellinen tilanne, toisen puolen isovanhemmat ovat ylivertaisia hankintojen ja lahjojen suhteen.
  8. En ymmärrä nykytekniikasta mitään, älypuhelimista ja muusta, ja lapsenlapset suhtautuvat minuun halveksuen.
  9. Minun on vaikea liikkua lasten kanssa, en  pysty tarjoamaan virikkeitä lapsenlapsille, viemään vaikka puistoon tai teatteriin.
  10. Koti on liian pieni, joten lapsenlapset eivät voi tulla yökylään, kun eivät saa omaa huonetta.

Asiantuntijana perhesuhteiden asiantuntija, pari- ja seksuaaliterapeutti Minna Oulasmaa Väestöliiton Vanhemmuus-tiimistä. Väestöliiton verkkosivut isovanhemmille löytyvät täältä

Anna Taipale kirjoitti kirjan itsensä arvostamisesta. "Aiemmin ajattelin, että minun tehtäväni on miellyttää, lepyttää ja hoitaa. Sen jälkeen, kun sanoin isosti ei, minua ei ole kohdeltu huonosti."

Anna Taipale, Sydänjuttu-kirjasi kehottaa suhtautumaan itseensä lempeästi. Miksi se on niin tärkeää?

”Jos haluaa tehdä innostavia asioita, voida levollisemmin ja toteuttaa unelmiaan, on hirveän tärkeää suhtautua myönteisesti itseensä. Moni ajattelee huomaamattaan, että ei voi, pysty tai kehtaa. Sen ei tarvitse olla niin.

Ein sanominen on meille vaikeaa, ja moni tuskailee sen kanssa, ettei osaa vetää omia rajojaan. Mitä jos fokus olisikin siinä, mille sanon joo, kun sanon ei? Teen silloin tilaa jollekin ihanalle.

Suhde itseen vaikuttaa ihan kaikkeen. Olen aiemmin kärvistellyt parisuhteissa, joissa on ollut hirveitä mustasukkaisuuskärhämiä. Olen ajatellut, että minun tehtäväni on miellyttää, lepyttää ja hoitaa miestäni. Ymmärsin, että se ei ole sitä, mitä haluan. Sen jälkeen, kun sanoin isosti ei, minua ei ole kohdeltu huonosti missään asiassa.”

”Mitä jos fokus olisikin siinä, mille sanon joo, kun sanon ei?”

Miksi itselle on joskus niin vaikea olla kiva?

”Kielteinen ajattelu on opittu tapa. Aivojen vanhin osa, liskoaivot, on kehittynyt kalkuloimaan uhkia ja vaaroja. Se toimii edelleen niin.

Aivojen hermoradat ovat tottuneet tuottamaan tietynlaisia ajatuksia. Kun tiedostaa, millaista oma sisäinen puhe on, voi oppia puhumaan itselleen kannustavasti.”

Miten itse onnistuit muuttamaan ajattelutapaasi?

”Olen työskennellyt itseni kanssa vuosia ja opetellut kannustamaan itseäni. Olen itse oman hyvinvointini paras asiantuntija. Toiset voivat tukea ja peilata, mutta minä saan itse valita, kuinka itseeni suhtaudun.”

Juttu on julkaistu Kodin Kuvalehdessä 21/2017.