Työuupumus iskee vaivihkaa. Tarkista teetkö näitä kolmea asiaa ja mieti, olisiko muutokseen syytä.

Burnout ei iske yhdessä yössä. Äärimmäinen uupumus, saamattomuus ja apatian tunteet hiipivät ihmiseen hiljaa. Lopulta koittaa päivä, kun heräät ja huomaat, ettet oikeasti pääse sängystä ylös.

Vaikka loppuun palamisen aiheuttaakin usein työ itse, saatat tehdä huomaamattasi asioita, jotka lopulta johtavat uupumukseen. Kuten näitä:

1. Tarkistat koko ajan sähköpostisi

Ja miksi et tarkistaisi? Kännykkä on vierelläsi koko ajan, joten sähköposti on helppo avata. Amerikkalainen psykologiayhdistys on kuitenkin tutkinut, että pakottava tunne vastata nopeasti työhön liittyviin viesteihin johtaa lopulta äärimmäiseen stressiin. Se aiheuttaa myös unettomuutta ja muita terveysongelmia, jotka pakottavat pitämään sairaslomapäiviä.

Kun luet sähköposteja työn ulkopuolellakin, työn ja vapaa-ajan välinen raja hämärtyy. Viesteihin vastaaminen pitää sinut ehkä ajan tasalla, mutta oikeasti se vain lisää työmäärääsi. Pomosi tai työkaverisi tuskin tarvitsee vastausta samalla sekunnilla (tai jos tarvitsee, hän kyllä ilmoittaa siitä erikseen).

Sähköpostin välttäminen vaatii itsehillintää. Säädä ensin ilmoitukset pois käytöstä ja varmista, että ne eivät näy myöskään puhelimen lukitulla näytöllä. 

2. Et syö lounasta kunnolla työkiireiden vuoksi

Huomaatko syöväsi lounaan usein työpisteelläsi? Saatat ehkä ajatella, että saat siten paljon enemmän tehtyä etkä hukkaa kallisarvoista työaikaa. WebMD:n tutkimus on kuitenkin osoittanut, että työpöydän ääressä syöminen tai muuten työn tekeminen syömisen aikana rohkaisee ylisyöntiin. Saatat jopa jättää lounaan kokonaan väliin, mikä on vielä huonompi juttu.

Varmista, että vietät ainakin kaksi lounashetkeä viikossa kaukana tietokoneen tai töiden ääreltä. Lähde syömään työkavereiden kanssa. Päätös rauhallisen lounaan vietosta pysyy todennäköisemmin, kun sovit treffit jonkun kanssa.

3. Et varaa aikaa itsellesi

Kurkistapa kalenteriisi. Milloin olet viimeksi tehnyt jotain, mikä ei liity mitenkään työhön? Jos kalenterisi on pyhitetty vain tapaamisille ja verkostoitumiselle, on todennäköistä, ettet ajattele rentoutumisen olevan asia, jolle on erikseen varattava aikaa.

Älä korjaa asiaa lupaamalla epämääräisesti, että ”yritän tehdä jotain kivaa ensi viikolla”. Mieti mieluummin, mitä rakastat tehdä ja kirjoita sille aika kalenteriin. Vaikkapa näin: ”keskiviikkona luen lempiblogejani ja juon kahvia” tai ”maanantai-iltana menen kävelylenkille”. Siten on todennäköisempää, että vietät oikeasti leppoisaa aikaa itseksesi. 

 

Lähde: Mashable.com

Likeltä liippas

Kolme merkkiä siitä, että olet burnoutin partaalla

Viimesen vuoden jouduin paahtamaan ylipitkiä päiviä, välillä oli lähes kaikki päivät 10-11 tuntisia ja niitä saattoi olla 16 päivää perätysten ilman vapaata. Tilanne oli pakkorako, kukaan muu ei työtä tehnyt kuin minä, ja olin vielä vastuussa yksin kaikesta. En voi eritellä työpaikkaa tai tehtäviä tai muutakaan, sillä muutoin rikkosin työpaikan vaitiolovelvollisuutta, mutta tilanne oli pakko tilanne. Esimiehestä ei tähän ollut mitään apua, sama kun sitä ei edes olis ollutkaan.
Lue kommentti

Kaura on terveystuote, mutta miten paljon ja missä muodossa sitä pitää syödä, jotta siitä saisi terveyttä? Laillistettu ravitsemusterapeutti Hanna Partanen vastaa.

1. Onko terveyden kannalta väliä, syönkö kaurani puurona, leipänä vai keksinä? 

Kaurahiutaleista tehdyt puurot ja sataprosenttiset kauraleivät ovat helpoin tapa saada kauran terveysvaikutukset.

Leipää ostaessa kannattaa kääntää paketti ympäri ja tarkistaa tuoteselosteesta, onko kauran osuus käytetystä viljasta tosiaan 100 prosenttia. Moni kauraleivän nimellä myyty leipä sisältää kauraa vain 11 tai 14 prosenttia.

Sellaisia kaurakeksejäkin on, joissa suurin osa käytetyistä jauhoista on kauraa. Terveys on kuitenkin aina kokonaisuus. Jos miettii terveysvaikutuksia, pitää ajatella, mitä muuta kekseissä on. Yleensä niissä on paljon sokeria.

Kun verensokeri ei pompi ylös ja alas, nälkäkohtauksiakaan ei tule niin usein.

2. Auttaako kaura painonhallinnassa?

Sikäli ehkä, että kauralla verensokeri pysyy tasaisempana kuin esimerkiksi puhdistetulla vehnällä, koska kaurassa on paljon liukoista kuitua. Kun verensokeri ei pompi ylös ja alas, nälkäkohtauksiakaan ei tule niin usein. Muuta näyttöä kauran vaikutuksesta painonhallintaan ei ole.

3. Mihin kauran terveellisyys perustuu?

Tärkein vaikutus tulee kauran sisältämästä liukoisesta kuidusta nimeltä beetaglukaani. Sen ansiosta kaura alentaa kolesterolia. Tämä kuuluu EU:n hyväksymiin terveysväittämiin.

Kaura on myös ystävällistä vatsalle, koska siinä ei ole lainkaan niin sanottuja fodmap-hiilihydraatteja. Esimerkiksi vehnässä ja rukiissa on fruktaaneja, jotka kuuluvat fodmapeihin. Fodmapit voivat aiheuttaa suolisto-oireita, koska ne eivät sula kunnolla.

4. Kuinka paljon kauraa pitäisi syödä?

Jotta kauran beetaglukaani laskisi kolesterolia, sitä pitää saada 3 grammaa päivässä. Tämän verran saisi noin kahdesta isosta kaurapuuroannoksesta.

Markkinoilla on myös kauraleipiä, joita on rikastettu beetaglukaanilla. Esimerkiksi kolmesta palasta Vaasan Kaurasydän-leipää saa suositellut 3 grammaa beetaglukaania.

Sen sijaan kaurajuomaa pitäisi juoda lähes litra päivässä, että siitä saisi kolesteroliin vaikuttavan annoksen beetaglukaania. Kauran osuus kaurajuomassa on noin 10 prosenttia.

5. Miksi kaura on terveellisempää kuin vehnä?

Koska pullat, ranskanleivät ja monet muut vehnätuotteet ovat niin pitkälle prosessoituja: vehnästä on poistettu alkio ja kuorikerrokset. Yleensä kauraa ei puhdisteta niin pitkälle.

Sen sijaan täysjyvävehnässä ja grahamjauhossa ovat kuidut ja kivennäisaineet yhä tallella. Siksi ne eivät häviä kovin paljon kauralle, vaan niiden kuitupitoisuuskin alkaa olla samaa luokkaa.

Jotkut ruistuotteet voivat jopa voittaa sataprosenttisen kauran kuitupitoisuudessa.

6. Kumpi on terveellisempää, kaura vai ruis?

Molemmista löytyy tutkittuja terveysvaikutuksia, ja molempien terveysvaikutukset pohjautuvat pitkälti kuituun. Jotkut ruistuotteet voivat jopa voittaa sataprosenttisen kauran kuitupitoisuudessa, mutta siinä vaikuttaa myös leipomistekniikka: jälkiuunileivän kuitupitoisuus nousee korkeammaksi, koska se on kuivempaa kuin kauraleipä.

Kauran eduksi voi laskea sen, että se on lempeämpää vatsalle ja helpommin maistuvaa ja sitä käytetään maailmassa yleisemmin kuin ruista. Siksi sitä on myös tutkittu enemmän. Rukiin maku on monelle liian vahva.

7. Sopiiko kaura keliaakikolle?

Kyllä sopii, koska kaura on luontaisesti gluteeniton viljalaji. Se onkin keliaakikolle oikein hyvä kuidun lähde.

Mutta! Keliaakikoille sopiva kaura on puhdaskauraa. Sitä sanotaan myös gluteenittomaksi kauraksi, vaikka kaikki kaura sinänsä on gluteenitonta.

Pienikin määrä gluteenia voi aiheuttaa keliaakikon suolistoon tulehduksen ja tuhota suolinukan.

Puhdaskaura tarvitsee erilliset pellot, joiden lähellä ei kasva muita viljalajeja. Se vaatii kuljetukseen erilliset rekat ja tuotantoon erilliset tuotantolaitokset. Tässä ollaan hyvin tarkkoja, koska pienikin määrä gluteenia voi aiheuttaa keliaakikon suolistoon tulehduksen ja tuhota suolinukan. Siihen riittää patalapuista pöllähtänyt jauhopöly.

Kaiken tämän takia puhdas kaura on myös kalliimpaa kuin normaalikaura.

Asiantuntijana laillistettu ravitsemusterapeutti Hanna Partanen.

Erikoislääkäri Ari Rosenvall kertoo, mistä iän merkit johtuvat ja onko vanhenemisesta mitään iloa terveydelle.

Onko vanhenemisesta mitään iloa terveydelle, yleislääketieteen erikoislääkäri Ari Rosenvall?

Sairauksista ainakin migreeni helpottaa selvästi tai loppuu kokonaan, kun ikää tulee tarpeeksi. Naisilla se tapahtuu useimmiten vaihdevuosien paikkeilla.

Yleisesti ikä aiheuttaa vääjäämätöntä rappeutumista. Sitä ei voi estää, mutta jos henkinen puoli pysyy kunnossa, elämänkokemus tuo asioihin suhteellisuudentajua.

Moni asia, joka nuorena kiusasi, lakkaa kiusaamasta. 70-vuotiaat ovat yleensä tyytyväisempiä elämään ja terveyteensä kuin 40-vuotiaat, vaikka heillä on enemmän vaivoja. He osaavat suhteuttaa tavoitteensa, toimintansa ja kykynsä todellisuuteen paremmin kuin nuorena.

Pitääkö kaikkien hankkia lukulasit?

Ikänäkö tulee väistämättä jokaiselle. Kun silmä normaalisti tarkentaa lähelle, sen mykiö puristuu kasaan eli muuttuu pyöreämmäksi ja samalla plustaitteiseksi. Iän myötä mykiö jäykistyy niin, ettei se pysty pyöristymään. Silloin ei enää näe lähelle ilman apuneuvoja.

Ikänäkö tulee väistämättä jokaiselle.

Mykiö eli silmän linssi on kirkas. Kun muualla kehossa solut uusiutuvat koko ajan, mykiössä uusiutuvat vain pintasolut. Sen takia mykiön sisälle jää ajan mittaan tavaraa vanhoista soluista, ja pikku hiljaa mykiö ikään kuin täyttyy ja sen myötä jäykistyy.

Meneekö kuulokin?

Jossain vaiheessa kyllä, mutta perimäkin vaikuttaa. Järjestys menee niin, että ensin lakkaavat kuulumasta korkeat taajuudet eli ne kuuluisat heinäsirkat. Kuulon heikkenemisestä alkaa olla haittaa sitten, kun matalammat taajuudet alkavat kadota. Silloin alkaa olla hankalaa kuulla puhetta.

Kuulo voi heikentyä nuorenakin melun tai äkillisen paineaallon takia. Ääni on painetta: kova räjähdys tai vaikka läimäys korvaan voivat saada aikaan kuulovamman.

Avokonttorin häly, kuumuus, koleus, nälkä, jano tai kipeä polvi alkavat häiritä enemmän, kun ikää tulee.

Onko oppia ikä kaikki?

Oppimiskyky säilyy terveellä ihmisellä ikääntyessäkin. Sen sijaan joustavuus heikkenee.

Joustavuutta tarvitaan, jos pitää keskittyä moneen asiaan yhtä aikaa tai pysyä tarkkaavaisena häiriötekijöistä huolimatta. Avokonttorin häly, kuumuus, koleus, nälkä, jano tai kipeä polvi alkavat häiritä enemmän, kun ikää tulee.

Nuorena asioita oppii kaiken muun sivussa, mutta vanhempana se vaatii enemmän keskittymistä ja huolellisuutta. Siksi uuden oppiminen voi viedä enemmän aikaa.

Ja jos pitää äkkiä muistaa monta asiaa, kaikki eivät tule kerralla mieleen.

Asiantuntijana yleislääketieteen erikoislääkäri Ari Rosenvall Mehiläisestä.