Hyvän mielen vaatekaappi -kirjan kirjoittanut Rinna Saramäki muistaa jokaisen käytössään olevan vaatteen.

1. Noudatan P333-sääntöä. Käytössäni on vain sen verran vaatteita kuin pystyn ulkomuistista luettelemaan. Käsillä on vaatteita kerralla kolmen kuukauden ajaksi, yhteensä 33 kappaletta. Asusteita ja koruja vaihtelen kesken kauttakin. Pidän kaapissa ja rekillä kunkin vuodenajan käyttövaatteet, muut odottavat vuoroaan kellarissa.

2. Annan sopimattomat vaatteet pois. Ilman rajaamista pukeutuminen on sattumanvaraista ja hyödyllisten ostosten tekeminen mahdottomuus. Vaatteet, joita on vaikea yhdistää, annan tai myyn pois, jolloin pääsen eroon ongel­masta.  Minkä määrässä häviää, saa takaisin laadussa ja tyylissä.

3. Mietin asut tilanteen mukaan: hame ja paita ­arkeen, jakkupuku bisneslookiin, mekko, korkkarit ja näyttävät korut juhlaan sekä pitsiä hemmotteluun. Arki vaatii pyykkäysvaraa, mutta minulla on vain yksi jakkupuku, juhlapuku ja hemmotteluasu.

Sisältö jatkuu mainoksen jälkeen

4. Käytän samaa vaatetta monen asun osana. ­Kuvassa olevaa villakangasmekkoa pidän arkena paksujen sukkahousujen ja saappaiden kanssa, juhlaan otan sen ohella pikkulaukun sekä nailonit ja korkokengät.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

5. Selvitän, millaista vaatetta olen hankkimassa: väri, malli, tyyli, yksityiskohdat, sopivuus muiden vaatteiden kanssa... Ennen ­ostopäätökseeni riitti, että vaate näyttää mielenkiintoiselta. Nyt etukäteistyö estää turhat ostokset. Sukkahousuissa ja alusvaatteissa minulla on pari ­hyväksi osoittautunutta merkkiä. 

6. Teetän vaatteita. Se tulee kalliimmaksi kuin ­ostaminen, mutta kannattaa: saan juuri sellaisen kuin haluan. Osan vaatteistani ompelen tai korjaan itse. 

Käytössäni on kolme laukkua.

7. Lähetän välillä valmisvaatteita muokattavaksi taitavalle ompelijaystävälleni Tiina Talvikille Saloon. Viimeksi hän värjäsi beigen neuletakin tummanvihreäksi ja kirjoi siihen silkkinauhoilla lintuja ja puita. Väljä tehtävänanto toimii, jos tuunaajalla ja tilaajalla on sama tyylitaju.

8. Katson kaunista kenkäparia kuin taulua museossa. Sitä ei ole pakko ostaa. Käytössäni on kolme laukkua: arkeen, juhlaan ja jakkupuvun kanssa. Vuodessa ostan kahdet kengät. Joka vuodenaikana käytössäni on 5–6 paria. Lisäksi ­minulla on urheilukengät, joita käytän vain lenkillä.

Kenkiä voisi olla enemmänkin, mutta laukkumäärä on sopiva. Muistan, missä avaimet ovat. 

9. En mene kauppoihin maleksimaan. Vain kirppu­toreilla ja second hand -kaupoissa teen heräteostoksia. Kun löydän hienoja vintagevaatteita pilkka­hintaan, haluan pelastaa ne, vaikka ne eivät olisikaan tarpeellisia. Jos haksahdus sattuu, pistän vaatteen eteenpäin Facebookin vintagekirppiksen kautta tai tarjoan kavereille. Löydän jopa trikoopaidat kirppikseltä.

10. Säästän hyvälaatuisia vaatteita jälkipolville. Olen saanut isoäideiltäni paljon vaatteita, jotka sopivat tyyliini. Toivon, että tulevaisuudessa joku hyötyy minun vaatteistani.

Artikkeli on julkaistu Kodin Kuvalehden numerossa 5/2014. 

Sisältö jatkuu mainoksen alla