Katri, 39, erosi ja muutti yksin korpeen: ”Olen paljon pystyvämpi kuin luulin”

”Jouduin jättämään auton kauemmas, koska perille ei ollut aurattu tietä. Puolisen kilometriä lumessa kahlattuani näin haalistuneen keltaisen torpan pilkottavan hangen keskellä. Yritin kurkistella ikkunoista sisään, mutta ne olivat umpijäässä.

Oli tammikuu vuonna 2022. Pakkanen paukkui ja aurinko paistoi. Ympärillä kohosivat jylhät kuuset, ja oli hipihiljaista. Rakastuin paikkaan heti.

Olin kuullut siitä tuttaviltani, kun olin kysellyt vaatimatonta mökkiä vuokralle. Soitin omistajalle ja kerroin, että haluaisin muuttaa sinne. ’Ai vakituisesti? Oletko nyt ihan varma? Eihän sinne tule edes juoksevaa vettä’, hän sanoi. Vastasin, ettei se minua haittaa. Päinvastoin.

Mökki oli ollut autiona 1970-luvulta lähtien, mutta viitisentoista vuotta sitten omistaja oli remontoinut lattian ja katon. Hiiret olivat valloittaneet rakennuksen, ja se kaipasi perusteellista siivousta. Rakenteet olivat kuitenkin kunnossa, eikä home haissut.

Mökki oli juuri sitä, mitä tarvitsin. Se oli syrjässä keskellä korpea. Ei muita ihmisiä, ei ohi ajavia autoja, ei melua.

Puulämmitys, ulkovessa ja kannettava vesi

Olin juuri eronnut noin neljän vuoden parisuhteesta. Sitä edeltänyt suhteeni oli kestänyt 15 vuotta. Olin seurustellut lähes aina, 16-vuotiaasta asti.

Kun minua ahdisti, minulla oli tapana haaveilla siitä, että muutan Lappiin yksin. Ja jokin minua parisuhteissa ahdisti.

”Halusin tulla toimeen vähällä.”

Olen jälkeenpäin ymmärtänyt, että olin läheisriippuvainen. Pelkäsin hylkäämistä ja yksin jäämistä. Olen aina ollut myös miellyttäjätyyppi, mukautunut toisen elämään, harrastuksiin ja arvoihin ja unohtanut omani. Arvostan rauhallista ja luonnonläheistä elämäntyyliä, askeettisuuttakin. En pidä siitä, että kerätään krääsää ja elektroniikkaa.

Toisen suhteeni aikana törmäsin Kaarina Davisin kirjaan Irti oravanpyörästä. Davis irtisanoutui sairaanhoitajan työstä ja muutti maalle elämään omavaraisesti ja kiireettömästi. Minusta se oli hurjan kiinnostavaa.

Katri muutti metsään, koska kaipasi itselleen rauhaa ja koirilleen ja kissoilleen mahdollisuutta temmeltää vapaana.

Parisuhteeni oli kriisissä, ja inhosin taloamme. Se oli pieleen remontoitu, ja vesi- ja viemäriputkien kanssa oli koko ajan ongelmia. Päätin, että seuraavassa kodissani olisi kaikki herkut: puulämmitys, ulkovessa ja kannettava vesi.

Kun erosin, oli aika elämänmuutokselle. Halusin tulla toimeen vähällä. Halusin kohdata yksinäisyyden pelkoni ja oppia tuntemaan, kuka minä oikeasti olen.

Opettelin käyttämään moottorisahaa

Statisti omassa elämässäni. Sellainen tunsin aiemmin olevani. Kaikki isot päätökset, kuten muutot tai eläinten tai auton hankkiminen, tehtiin miehen ehdoilla. Oli miesten työt ja naisten työt, ja jos jokin meni rikki, mies korjasi sen. Nyt ratkaisen ongelmia ja korjaan itse.

”Aiemmin en uskaltanut aloittaa jotain uutta asiaa, kun pelkäsin, etten ole heti hyvä.”

On ollut ihana opetella käyttämään työkaluja, kuten vasaraa, porakonetta, kirvestä ja moottorisahaa. Moottorisahan käytön opettelin itse kyselemällä neuvoja veljeltäni ja vuokranantajaltani. Ei se niin vaikeaa ollutkaan.

Olen oppinut sen, että olen paljon rohkeampi ja pystyvämpi kuin luulin. Entisessä elämässä en edes uskaltanut aloittaa jotain uutta asiaa, kun pelkäsin, etten ole heti hyvä. Olen oivaltanut, ettei tarvitse olla valmis vaan voi opetella. Se, että osaan ja pärjään, on lisännyt itsevarmuutta.”

Millainen Katrin ensimmäinen yö korvessa oli? Mitä hän pelkäsi? Miten Katrin äiti ja sisarukset suhtautuivat hänen päätökseensä? Millaista Katrin arki on? Kaipaako hän koskaan parisuhdetta? Koko jutun pääset lukemaan Kodin Kuvalehdestä 22/2024 tai tilaajana täältä. Jos et vielä ole tilaaja, kokeile Digilehdet.fi-palvelua.