Kun Hanna Rinkinevan, 68, teini-ikäinen lapsi sairastui vakavasti, Hannan kansainvälinen ura vaihtui omaishoitajuuteen. ”Halusin kaikin voimin uskoa, että Iiro selviää.”
”Kuudetta luokkaa käynyt poikamme Iiro oli ihmeellisen väsynyt. Kyselin häneltä kysymyksiä seuraavan päivän historian koealueesta. Kun vähän ajan päästä käännyin katsomaan, Iiro oli nukahtanut otsa pöytää vasten.
Iiro alkoi oksennella. Kävimme useamman kerran terveyskeskuksessa ja yritimme saada hänestä verinäytteitä. Se oli vaikeaa Iiron piikkikammon takia.
Hoitajat sanoivat, että oireet voisivat viitata diabetekseen. Minä mietin, että ai kauheata. Miten koko ajan lennossa oleva perheemme pystyisi yhtäkkiä niin kurinalaiseen elämään, jota diabeteksen hoitaminen vaatisi?
”Konsultoiva lääkäri sanoi, että olisi parempi, jos tulisimme paikalle heti.”
Lopulta lääkäri teki Iirolle neurologiset testit. Yhdessä oli jotain outoa. Lääkäri soitti Lastenklinikalle. Sieltä konsultoiva lääkäri sanoi, että olisi parempi, jos tulisimme paikalle heti.
Mieheni lähti Iiron kanssa sairaalaan. Kotona kanssani olivat Iiron 16-vuotias isoveli Antti sekä vapun viettoon tullut Iiron paras ystävä. Pojat pitivät minut kiinni todellisuudessa, kun odotin puhelua sairaalasta. En voinut hätäillä. Tein hyvää ruokaa, karitsapuikuloita lisukkeineen. Ne jäivät pöydälle. Parin tunnin päästä sanoin pojille, että nyt ei enää odoteta muita vaan syödään.
/kodinkuvalehti.fi/s3fs-public/main_media/b883028682z.1_20251031143712_000gvi7q8krj.10.jpg?itok=SiGAJfXd)
Puoli kymmeneltä mieheni soitti, ettei ymmärrä, mikä sairaalassa kestää. Lääkäri oli sanonut soittavansa takapäivystäjälle.
Tiesin isäni vakavasta onnettomuudesta, että takapäivystäjään otetaan yhteyttä silloin, kun on jotain todella vakavaa epäilyä. Silloin, kun tarvitaan toisen, kokeneemman ammattilaisen mielipide.
Lopulta mieheni soitti uudelleen. Hän käski minun istua sohvalle. Sitten hän sanoi, että nyt on meidän elämämme rankin hetki.
Iirolla oli kookas aivokasvain.”
Millainen oli Hannan ensireaktio kamalaan uutiseen? Miten Iiroa hoidettiin? Miten Hannan oma elämä muuttui, kun hän jätti kansainvälisen työnsä ja ryhtyi poikansa omaishoitajaksi? Miten vanhemmat puhuivat Iiron kanssa kuolemasta? Iiron kuoleman jälkeen Hanna sairastui masennukseen. Miten tämä vaikutti perheeseen? Miten Hannan toinen lapsi koki perheen tragedian? Mikä Hannaa lopulta auttoi elämässä eteenpäin? Lue koko juttu Kodin Kuvalehdestä 20/2025. Tilaajana voit lukea haastattelun myös täältä. Jos et vielä ole tilaaja, kokeile Digilehdet.fi-palvelua.
Hanna Rinkineva
68-vuotias eläkkeelle jäänyt diplomaatti ja kirjailija asuu Espoossa. Hänen perheeseensä kuuluvat puoliso Kimmo sekä aiemman avioliiton lapset Antti, 37, ja Iiro. Iiro menehtyi ollessaan 14-vuotias. Hanna on kirjoittanut kokemuksistaan kirjan Lintu palaa siivilleen (Väyläkirjat 2025). Hanna rakastaa kuorolaulua ja on mukana luterilaisessa Tuomasyhteisössä. ”Kun olin ihan särkynyt, istuin itkien Tuomasmessun penkissä.”
