Fiksut, pätevät ihmiset saattavat työpaikalla käyttäytyä huonosti. Tutkittua tietoa on vähän, mutta kokemuksia paljon, sanoo Työterveyslaitoksen johtava asiantuntija Maarit Vartia.
Työpaikkakiusatun Merjan tarina sai aikaan vilkkaan keskustelun, jossa myötätunto oli Merjan ja kohtalotoverien puolella. Kiusaajien ja työpaikalla epäasiallisesti käyttäytyvien ääntä aihetta koskevissa keskusteluissa ei yleensä kuule.
Suuri ja vaikea kysymys on, miksi aikuiset ja periaatteessa ihan fiksut ihmiset syyllistyvät työpaikoilla käytökseen, jota eivät hyväksyisi omilta lapsiltaan? Miksi he syrjivät, sulkevat joukosta ja vähättelevät?
Työterveyslaitoksen johtava asiantuntija Maarit Vartia on pohtinut asiaa eri näkökulmista.
"Se, miksi joku käyttäytyy jatkuvasti epäasiallisesti työpaikalla ja kiusaa, on monitahoinen asia, josta on olemassa vain vähän tutkimustietoa. Tilanteiden taustat ovat hyvin erilaisia", Vartia sanoo.
Mikään ei oikeuta kiusaamista
Epäasiallisen käyttäytymisen kohteeksi saattaa joutua kuka vain ja millaisessa organisaatiossa tahansa.
"Tunnusmerkillistä työpaikkakiusaamiselle on kielteisen käyttäytymisen toistuvuus ja jatkuvuus", Vartia summaa.
"Riitely ei ole kiusaamista."
"Vaikeita tilanteita sattuu joskus jokaisella työpaikalla. Mielipide-erot ja riitely eivät ole kiusaamista."
Työpaikkakiusaamisen taustalla on usein työhön, työn tekemiseen, työyhteisön ilmapiiriin, kulttuuriin tai esimiestyöhön liittyviä puutteita kuten epäselvää työn- tai vastuunjakoa, yhteisesti sovittujen toimintatapojen puutetta, kohtuutonta työkuormitusta tai taitamatonta johtamista.
Taustat voivat olla myös yksilöllisiä.
"Sieltä saattaa paljastua esimerkiksi kiusaajan omia motiiveja. Joku voi haluta työtoverilta tai esimieheltä hänen tehtävänsä, joku on hakenut jotain työtehtävää, mutta siihen onkin valittu toinen, joku paremmin koulutettu koetaan esteeksi etenemiselle", Vartia listaa.
"Joskus epäasiallisesti käyttäytynyt perustelee toimintaansa esimerkiksi sillä, että hänellä nyt vain on kuohahtava temperamentti tai hän on suorapuheinen."
Vartia huomauttaa, että myös huumorin varjolla loukkaaminen on kiusaamista.
"Temperamentti, taiteellisuus, koettu paremmuus, kateus, oma paha olo tai se, ettei joku työtoveri miellytä, ei oikeuta loukkaamaan ja kiusaamaan."
Epävarmuutta ja kilpailua
Epäasiallisen käytöksen kohteeksi joutuminen on suuri riski työntekijän jaksamiselle. Se lisää stressiä ja kuormitusta ja vaikeuttaa töistä palautumista.
Nykyisessä työelämässä on paljon epävarmuutta. Yt-neuvottelut ja organisaatiomuutokset ovat kaikille tuttuja juttuja.
"Joku saattaa ajatella, että alentamalla toista nostan itseäni."
"Epävarmoissa oloissa työpaikoille syntyy kilpailutilanteita, jotka ovat riskitekijä epäasiallisen kohtelun synnylle", Vartia sanoo.
"Joku saattaa ajatella, että alentamalla tuota toista nostan itseäni. Epävarmuus saattaa myös sulkea epäasiallisen käyttäytymisen kohteeksi joutuvien suut. Ei haluta joutua silmätikuksi mistään syystä."
Tavoitteena terve työyhteisö
Hyvässä organisaatiossa vallitsee hyvä tekemisen meininki. Ihmissuhteita ei vatvota, jokainen tietää tehtävänsä, kuormitus jakaantuu oikeudenmukaisesti, vuorovaikutus on kunnossa.
Parhaimmillaan joukkovoima toimii suojelevana tekijänä. Meidän porukassa jokaista kunnioitetaan, jokainen on arvokas. Epäasiallinen käytös ei kuulu tänne, eikä siihen lähdetä mukaan. Jos sitä ilmenee, siihen puututaan.
"Työpaikkakiusaaminen ei ole vain uhrin ja esimiehen ongelma. Koko yhteisö on vastuussa siitä. Myötäilijät ja toiseen suuntaan katsovat mahdollistavat tilanteen", Maarit Vartia sanoo.
"Mikäli joku kokee joutuvansa kiusaamisen kohteeksi, esimiehen on aina selvitettävä tilanne. Hän ei voi sanoa, että koeta kestää, se nyt vaan on semmoinen ihminen. Mikäli kiusaamista ilmenee, esimiehen tehtävä on lopettaa se."
