Tuntuuko jokainen valintasi aina vähän väärältä? Elämä tuuliviirinä voi käydä raskaaksi.
Olet tehnyt valinnan, mutta se ei sittenkään tunnu hyvältä.
Halusit insinööriksi, mutta nyt mietit, olisitko onnellisempi biologina.
Innostuit judosta ja maksoit lukukausimaksun, mutta nyt tanssi vetää puoleensa.
Mietit, mikä sinussa on vikana; olet kuin tuuliviiri. Eikö mielipiteen vaihtaminen ole itsekurin puutetta tai suoranaista heikkoutta?
Kaikki ihmiset pohtivat joskus valintojaan. Eikä päätöksen pyörtäminen ole aina pahasta. Jos olosuhteet muuttuvat ja asiaa pohtii uudelleen, se ei ole päättämättömyyttä.
Esimerkiksi: haluatkin palauttaa juuri ostamasi paidan, kun muistat maksamattomien laskujen pinon. Jatkuva päätösten pohtiminen käy kuitenkin raskaaksi, jos siihen liittyy jatkuva itsensä epäily.
"Ihmiset ovat jo synnynnäisesti erilaisia päätöksentekijöitä", tietää psykologi, tunneakatemian valmentaja Jarkko Rantanen.
Myös elämänkokemukset vaikuttavat asiaan; esimerkiksi se, millaista kannustusta tai kritiikkiä on elämänsä varrella päätöksistään saanut.
Tyytyjälle kelpaa mikä tahansa
Tutkimuksissa on havaittu kahdenlaisia päättäjiä: maksimoijia ja tyytyjiä.
Maksimoijat etsivät aina parasta. Heille se toinen vaihtoehto on aina maistuvin.
Tyytyjät valitsevat pureskelematta yhden vaihtoehdon ja elävät sen kanssa onnellisena.
Suurin osa meistä on jotain siiltä väliltä.
Tutkimus ei ole vielä selvittänyt, ovatko käyttäytymistavat osa persoonallisuutta vai paremminkin taipumuksia. Tunteet vaikuttavat päätöksentekoon joka tapauksessa vahvasti.
"Sekä tunteet että järki vaikuttavat valintoihimme. Se juontaa ihan aivojen rakenteesta asti. Jos tunne- ja järkiajattelun alueita yhdistävä aivojen osa on vaurioitunut, ei pysty päätöksentekoon. Tuollainen ihminen voi kyllä keksiä lukuisia hyviä vaihtoehtoja, mutta ei osaa valita."
Jos mikään vaihtoehdoista ei ”tunnu” miltään, valitseminen on vaikeaa. Kun tunteet ovat selvät, päätöskin syntyy helpommin.
"Yritämme usein tehdä päätöksiä pelkän järjen avulla, tekemällä esimerkiksi listoja asian hyvistä ja huonoista puolista. Eri piirteiden vertailu voi toimia, jos tiedot ovat jäsentämättä. Jos listat eivät auta, kannattaa kuunnella omia tunteitaan; sitä, mitä tunteita eri vaihtoehdot sinussa herättävät."
Vihaisena teet äkkipäätöksiä
Tunteet vaikuttavat päätöksiin eri tavoin. Vihaisena tai tuohtuneena moni tekee nopeita päätöksiä.
Surullisena ihmiset ovat kovin kriittisiä, eivätkä usko järkiperusteita kovinkaan herkästi.
Inhon tunne saa tekemään päätöksiä, joilla päästään asioista eroon.
"Ylpeys puolestaan lisää päätöksentekokykyä ja riskinottohalukkuutta. Innostus nopeuttaa valintaprosessia ja hämmennys estää sitä. Suuret wau!-kokemukset asettavat elämän arvoja järjestykseen ja saavat tavoittelemaan tärkeiksi koettuja asioita", Jarkko Rantanen listaa.
Emme yleensä tee päätöksiä, jotka eivät tunnu hyvältä.
"Jos päätöksestä on odotettavissa ikäviä tunteita, kuten syyllisyyttä tai ahdistusta, päätös jää helpommin tekemättä."
Pahin päätös on tekemättä jäänyt päätös. Siitä ei nimittäin opi mitään.
Nykyaika arvostaa nopeaa päätöksentekoa. Tietoa tulvii, ja maailma muuttuu nopeasti. Hidas päättäjä jää jalkoihin. Rantanen muistuttaa kuitenkin pysähtymisen tärkeydestä.
"Hätiköidessä perspektiivi katoaa. Mieti, kuinka tärkeä asia on kymmenen vuoden kuluttua. Se asettaa valinnat oikeisiin mittasuhteisiin.
Varovaisuus ja muiden mielipiteiden kyseleminen kertoo myös suuresta sydämestä ja vastuullisuudesta, ei välttämättä itsetunnon heikkoudesta tai huonosta itsekurista. Myös omaa onnellisuutta ajatellen tämä on tärkeä asia.
"Maailmassa on paljon ihmisiä, jotka ajavat tiukasti omaa etuaan, mutta tutkimusten mukaan onnellisimpia ovat ne, jotka ajattelevat muiden hyvää."
Seuraavana päivänä voi aina myös tehdä toisin. Joku viisas on sanonut, että pahin päätös on tekemättä jäänyt päätös. Siitä emme nimittäin oppineet mitään.
