Vaikka tapahtuisi koko Suomea koskettava rikos, oletuksia syyllisistä ei ole syytä retostella Facebookissa ennen poliisin jakamaa tietoa. Pahimmillaan seurauksena on kunnianloukkaussyyte.
Mitä on meneillään? Kuka on epäilty? Kun tapahtuu rikos, joka koskettaa suurta osaa suomalaisia, haluamme tietää siitä kaiken mahdollisimman nopeasti.
Se ei kuitenkaan ole mahdollista.
Poliisi ei panttaa tietoa ilkeyttään tai välinpitämättömyyttään, sanoo viestintäpäällikkö ja vanhempi konstaapeli Henna Kelloniemi.
On useita lakeja, jotka rajoittavat sitä, kuinka paljon poliisi voi kertoa, olipa kyseessä uhri tai epäilty tekijä. Näitä ovat esimerkiksi julkisuus- ja esitutkintalaki.
"Emme useinkaan kerro poliisioperaation yksityiskohtia, sillä tällöin saatetaan paljastaa tietoja, jotka on säädetty lakien mukaan salassa pidettäviksi."
Myös yksityisyyden suoja on myös Suomessa hyvin vahva ja suojelee niin uhria kuin epäiltyäkin.
Poliisin tietoon pitää pystyä luottamaan
"Poliisi haluaa kertoa tarkistettua ja vahvistettua tietoa, eikä ryhtyä spekuloimaan, mitä kenties on tapahtunut tai kuka saattaisi olla epäilty", Henna Kelloniemi sanoo.
Hänen mukaansa on tärkeää, että ihmiset voivat luottaa poliisilta tulevaan tietoon, eikä poliisin tarvitse jälkeenpäin perua puheitaan tai joutua tilanteeseen, jossa todetaan julkisuuteen lähteneiden viestien olleen ristiriitaisia.
Erityisesti tämä olisi haitallista, jos joku ehdittäisiin ilmoittaa epäillyksi, vaikka hänet myöhemmin todettaisiin syyttömäksi.
Poliisin on tiedottamisessaan otettava huomioon myös esitutkinnan turvaaminen eli se, ettei rikoksen selvittäminen saa vaarantua tai häiriintyä tiedottamisen vuoksi.
"Tutkinnan on oltava tasapuolista. Siksi poliisi välttää tiedotteissa vaikuttamasta mahdollisten todistajien ja silminnäkijöiden mielikuviin ja sitä kautta lausuntoihin."
Epäillyn nimi kerrotaan harvoin
Suomessa poliisi julkistaa vain harvoin epäillyn kuvan ja nimen.
"Vakavissa rikoksissa tämä on kuitenkin mahdollista esimerkiksi rikollisen toiminnan pysäyttämiseksi tai lisärikosten estämiseksi"; Henna Kelloniemi sanoo.
Poliisi kertoo rikoksesta enemmän tietoja tilanteissa, joissa rikos esimerkiksi on yhteiskunnallisesti merkittävä tai poikkeuksellisen laaja, liittyy laajempaan rikosilmiöön tai on jo tavalla tai toisella julkisuudessa.
Lisätiedon kertomiseen voidaan päätyä myös, jos tiedottamisella voidaan saada tutkintaa edistäviä yleisövihjeitä
"Kiireessäkään ei saisi paljastaa sellaisia taktisia tietoja tai suunnitelmia, jotka voivat vaarantaa tutkinnan, asianosaisten hengen tai poliisien työturvallisuuden."
Myös syyllisen perhettä suojellaan
Se, kuinka paljon kerrotaan, kun epäillystä tulee syyllinen, riippuu rikoksesta ja tapauksesta.
Yleensä oikeudessa jo käsitellyt tapaukset ovat julkisia ja oikeuden istuntoja voivat seurata ulkopuolisetkin.
Oikeus voi kuitenkin tapauskohtaisesti määrätä oikeudenkäynnin ja esitutkintapöytäkirjat osittain tai kokonaan salaisiksi. Näin voi tapahtua vaikkapa asianosaisten alaikäisyyden tai terveydentilan vuoksi.
"Sekin on otettava huomioon, että vakavan rikoksen tekijällä tai uhrilla on mahdollisesti perhettä ja vaikkapa lapsia, joiden yksityisyyttä on pystyttävä varjelemaan."
"Jos omaisilla ei ole mitään kytköstä rikokseen, olisi täysin kohtuutonta, että he joutuvat yhteisössään tarpeettomasti leimatuksi. Aina tältä ei toki voi välttyä, koska pienissä asuinyhteisöissä jutuilla on tapana kiiriä nopeasti, tiedottipa poliisi niistä tai ei."
Huhut loukkaavat ja leimaavat
Kun spekulointi rikoksen jälkeen alkaa Facebokissa ja muualla sosiaalisessa mediassa, siihen ei ole viisasta mennä mukaan. Oletuksia syyllisistä ei ole syytä jakaa ja tapahtumapaikalta otetut kuvat tulee toimittaa poliisille, ei nettiin retosteltavaksi.
Väärien tietojen ja huhujen levittäminen on haitallista uhreille, heidän omaisilleen ja rikostutkinnalle.
"Joissakin tapauksissa saatetaan syyllistyä jopa kunnianloukkaukseen, jos syytön henkilö joutuu perättämän tiedon vuoksi leimatuksi vaikkapa kotipaikkakunnallaan tai työpaikallaan", Henna Kelloniemi muistuttaa.
