Topi-koira saa luokan rauhoittumaan – koulukoira ei ole maskotti, vaan tärkeä työväline opetuksessa

Kaapo, 12, näyttää kohta hartaasti harjoitellun tempun. On tärkeä päivä. Tänään Kaapon luokan, pienryhmä 5-6 C:n koulukoira Topi on paikalla Rakokiven koulussa.

Jos lapsiryhmän touhu ja äänet alkavat väsyttää, Topi tassuttelee sille rauhoitettuun takahuoneeseen.

Kuusivuotias australiankelpie osallistuu luokassa opetukseen parina päivänä viikossa. Jos lapsiryhmän touhu ja äänet alkavat väsyttää, Topi tassuttelee sille rauhoitettuun takahuoneeseen pikku torkuille ja vesikupin ääreen.

Mutta juuri nyt meneillään on Kaapon ja Topin yhteinen hetki. Kaapo seisoo jalat harallaan värikkäiden muovikorokkeiden päällä. Topi kiemurtelee notkeasti siksakkia korokkeiden lomitse, sujahtaa Kaapon jalkojen välistä ja saa makupalan palkinnoksi.

Kaapo ja Topi näyttävät hartaudella harjoitellun tempun.

Kaapon luokkakaverit seisovat katsomassa, taputtavat ja hurraavat.

"Tässä harjoitellaan monia tärkeitä taitoja", erityisluokanopettaja Kaija Salmi selittää.

"Koiran avulla lapset oppivat sosiaalisuutta, ryhmässä toimimista ja positiivisen palautteen antamista kaverille. Ja totta kai tämä harjoitus kehittää myös motoriikkaa."

Koiran tuominen tähän luokkaan oli Kaijan idea. Neljä vuotta sitten hän kiinnostui koulukoiratoiminnasta ja kävi koulutuksessa Koira koulutus- ja kuntoutustyössä ry:n kurssilla. Koiransa Topin hän käytti saman yhdistyksen järjestämässä soveltuvuustestissä.

Topin toivotti tervetulleeksi myös parin koirille vähän allergisen oppilaan kotiväki.

Iloinen ja touhukas kelpie selvitti testin helposti, ja työnäytön jälkeen siitä tuli tämän luokan koulukoira. Kaikkien oppilaiden vanhemmat hyväksyivät ajatuksen ja pitivät siitä. Topin toivotti tervetulleeksi myös parin koirille vähän allergisen oppilaan kotiväki.

Topi auttaa Rakokiven koulussa myös tunnetaitokasvatuksessa. Tunneryhmään oppilaat valitaan koulun eri luokilta. Yhdessä he pohtivat, miksi joskus on huono päivä, suru tai ikävä ja mitä tunteille voi tehdä. Ryhmässä käydään läpi oppimiseen liittyviä pulmia ja tilanteita niin, että Topi on mukana.

Tunneryhmässä oppilaita muistutetaan siitä, että epäonnistuminenkin on sallittua. Kaija kertoo oppilaille, että Topistakin tuntuu joskus kurjalta, mutta pian taas paremmalta.

"Topi ei ole mikään maskotti tai lemmikki, vaan tärkeä työväline opetuksessa."

Topin oma paikka

Tässä luokassa ei istuta riveissä pulpeteissa. On avaraa tilaa ja säkkituoleja, istuintyynyjä ja pari muhkeaa jumppapalloa. Takaseinällä on akvaario, ja nurkassa seisoo jääkaappi oppilaiden omia eväitä varten.

"Kun koira on luokassa, ryhmä on selvästi tavallista rauhallisempi", Kaija kertoo.

Matto on koiralle vähän kuin sen oma pulpetti, merkki siitä, että kohta alkaa työskentely.

Topi-koulukoiran paikka on tähtikuvioinen matto lattialla lähellä ovea, flyygelin vieressä. Matto on koiralle vähän kuin sen oma pulpetti, merkki siitä, että kohta alkaa työskentely.

Topi asettuu matolleen tottuneesti, laskee kuonon alas, seuraa lempeillä silmillään luokkalaisten puuhia. Kohta on Juhan vuoro ohjata koiraa. Matias käyttää sujuvasti videotykkiä, Henriikka käy täyttämässä Topin vesikupin.

Samalla jutellaan. Aamulla koulun roskakatoksen vaiheilla lehahteli suuri petolintu. Ehkä hiirihaukka?

Matias naksuttaa hiirtä, tietokoneelta tuleva hiirihaukan huhuilu täyttää luokan.

Topin mustat korvat kääntyvät valppaasti äänen suuntaan.

"Koira ei ole koskaan vain lasten valvonnassa luokassa. Ohjaajan eli minun on aina oltava tilanteessa mukana", Kaija sanoo.

Tapakasvatusta koiralta

Topi hitsaa yhteen koko ryhmää ja opettaa käytöstapoja. Kun oppilaat tulevat aamulla luokkaan, Topi antaa ovensuussa tassua jokaiselle. Kukaan jonossa ei tuupi tai töni, koska koira ei tykkäisi siitä.

"Jos on surua, Topi lohduttaa. Tulee parempi mieli."

"Jos on surua, Topi lohduttaa. Tulee parempi mieli", Samu kertoo.

"Joulujuhlassa Topilla oli pieni tonttulakki päässä", Matias kertoo.

Topi löytää helposti puunjuureen piilotetun namipalan.

Pian Kaijan luokan oppilaat siirtyvät yläkouluun. Vielä on epäselvää, aloittaako tässä tilassa ensi syksynä uusi luokka Kaijan ja Topin ohjauksessa. Rehtorin vankka tuki koulukoiratoiminnalle on. Se, miten hyvää Topin läsnäolo on tälle vilkkaalle ryhmälle tehnyt, ei ole jäänyt koulussa huomaamatta.

"Minun hulivilini", Kaija sanoo ja katsoo hellästi oppilaitaan.

Välillä luokassa kinataan, tuolit kaatuilevat, joku suuttuu ja alkaa karjua. Joskus turhauttaa vaikea jakolasku, ruotsin sana tai lauseenjäsen. Silloin viereen ilmestyy Topi ja laskee kuonon polvelle.

Kun sen päätä silittää, jaksaa taas.

Juttu on julkaistu Kodin Kuvalehdessä 6/2017.