Tuntuu, että mielenterveysongelmista puhutaan enemmän kuin koskaan, mutta stigma aiheen ympäriltä poistuu hitaasti. Tuoreen Mielenterveysbarometrin mukaan mielenterveyskuntoutujat kohtaavat edelleen ennakkoluuloja.
Jos sairastuisit masennukseen, kertoisitko pomollesi?
Hieman alle puolet työssä käyvistä kertoisi – reilu kolmasosa ei kertoisi. Mielenterveyskuntoutujista kertomisen puolella oli 62 prosenttia. Luvut käyvät ilmi tuoreesta Mielenterveysbarometrista (2017), joka julkaistiin 20. marraskuuta.
Noin kaksi kolmasosaa kuntoutujista ja heidän omaisistaan uskoi, että mielenterveysongelman ilmitulo voi maksaa työntekijälle tai esimiehelle työpaikan, aseman tai arvostuksen yrityksessä. Työnantajista näin ajatteli noin puolet. Yhtä moni oli asiasta täysin päinvastaista mieltä.
”Tuloksista näkyy, että kertomista pelätään. On tärkeää, että mielenterveyden haasteet voidaan ottaa työyhteisössä puheeksi. Ne koskevat kaikkia ihmisiä”, sanoo Mielenterveyden keskusliiton kehitysjohtaja Heini Kapanen.
”Mielen sairaudet ovat ihan tavallisia sairauksia siinä missä muutkin”
Kapasen mielestä työpaikoilla pitäisi voida puhua vaikeistakin asioista avoimesti. Työantajilla pitäisi olla tarpeeksi keinoja tukea esimerkiksi sairaslomalta töihin palaavia.
”Mielen sairaudet ovat ihan tavallisia sairauksia siinä missä muutkin”, Kapanen sanoo.
”Joka viides suomalainen sairastuu masennukseen jossakin elämänsä vaiheessa. Yli puolella sairastuneista sairaus uusii. Aiheen ottamista puheeksi työpaikoilla täytyisi lisätä.”
Enemmän puhetta, vähemmän ennakkoluuloja
Mielenterveysbarometrin mukaan mielenterveysongelmia kokeneet kohtaavat edelleen ennakkoluuloja. 39 prosenttia kyselyyn vastanneista mielenterveyskuntoutujista kokee tulevansa leimatuksi sairauden vuoksi. 28 prosenttia on kokenut, että muut välttelevät heidän seuraansa. Tulokset eivät ole juuri muuttuneet kymmenessä vuodessa.
SOS-kriisikeskuksen kriisivastaanottotyön päällikkö Pirjo-Riitta Liimatainen uskoo, että ennakkoluulot vähenevät, kun tieto lisääntyy.
”Erilaisia mielenterveyden sairauksia on ollut aina. Nykyään niistä puhutaan enemmän, ja hyvä niin”, Liimatainen sanoo.
”Mitä enemmän tiedetään, sitä enemmän ymmärretään. Ja mitä vähemmän tiedetään, sitä enemmän on ennakkoluuloja. Ajatellaan esimerkiksi, että mielenterveysongelmista kärsivät ovat usein väkivaltaisia. Eivät ole.”
”Mitä vähemmän tiedetään, sitä enemmän on ennakkoluuloja.”
Pirjo-Riitta Liimatainen uskoo, että ymmärrys lisääntyy koko ajan. Mitä varhaisemmassa vaiheessa elämää tietoa saa, sitä luontevammin aiheeseen osaa suhtautua.
”On hyvä asia, että mielenterveyden ongelmista puhutaan enemmän ja ihmiset kertovat julkisuudessa ongelmistaan. Se poistaa stigmaa. Ajatellaan, että jos tuokin puhuu, ehkä minäkin”, Liimatainen sanoo.
Heini Kapanen on samoilla linjoilla.
”Se on yksi hyvä keino kertoa, että mielenterveysongelmista huolimatta voi elää hyvää ja tasapainoista elämää. Julkista keskustelua tarvitaan. On huolestuttavaa, jos mielenterveyden häiriöistä pelätään vieläkin kertoa.”
20.–27.11.2017 vietetään valtakunnallista mielenterveysviikkoa.
Enemmän puhetta vai enemmän oireita?
- Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan Suomessa on viitteitä masennushäiriöiden yleistymisestä. Tarkkaa faktaa on vaikea saada, sillä tutkimustulokset ovat ristiriitaisia keskenään.
- Terveys 2000 ja Terveys 2011 -tutkimusten sekä Kouluterveyskyselyn mukaan masennushäiriöt olivat yleistyneet vuosien 2000 ja 2011 välillä erityisesti naisilla ja 14–16-vuotiailla tytöillä. Aikuisväestön käyttäytyminen -tutkimuksen tulokset olivat päinvastaisia: sen mukaan masentuneisuus on 2000-luvun alusta pikemminkin vähentynyt.
- Itsemurhakuolleisuus on laskenut 1990-luvun alusta. Masennuslääkkeiden käyttö taas on noussut. Masennuksen vuoksi eläkkeelle jää vuosittain yli 3 000 suomalaista.
