Rakastan pipareiden leipomista, mutta valmiita piparkakkuja syön ehkä yhden. Äidin piparitaikinan syön ihan sellaisenaan, kirjoittaa Maria Tuominen.
Joulun alla äiti tulee käymään ja ojentaa minigrip-pussissa ruskean köntin. Niin hän on tehnyt siitä lähtien, kun muutin kotoa.
Rakastan joulua ja pipareiden leipomista, mutta valmiita piparkakkuja syön ehkä yhden.
En koskaan ole ymmärtänyt, miksi herkullinen taikina pitää pilata panemalla se uuniin.
Taikinani ei koskaan ole yhtä hyvää kuin äidin.
Silti joka vuosi paistan pipareita. Teen itse taikinan, sillä mausteiden kiehauttelusta leviää kotiin suloinen tuoksu. Leipominen porukalla on hauskaa. Lapset tekevät koiria, kirahveja ja nuuskamuikkusia, minä pelkkiä sydämiä.
Taikinani ei koskaan ole yhtä hyvää kuin äidin. Siksi hänen vain minua varten pakastamansa palanen on yhtä kuin joulu. Siitä taikinasta ei koskaan paisteta muruakaan.
