Kouluvuosien aikana opitaan uskomaton määrä asioita. Vuosien saatossa iso osa opeista unohtuu, mutta jotkin koulussa opitut asiat jäävät lähtemättömästi mieleen – oli niistä hyötyä tai ei.
Keski-ikäiset muistelivat, minkä kouluvuosina oppimansa asian he muistavat yhä kirkkaimmin, syystä tai toisesta.
Sota ja rauha
”Muistan kouluvuosista kaksi lukua: 1323 ja 1.9.1939. Toinen maailmansota alkoi 1.9.1939, ja Pähkinäsaaren rauha solmittiin vuonna 1323. En muista yhtään, miksi se solmittiin tai kuka sen solmi.”
”Pähkinäsaaren rauha 1323. Yhtään en muista, miksi se solmittiin tai kuka sen solmi.”
Kielillä puhuminen
”Latinaksi pallo on 'pila'. Yläasteella koetta tehdessäni en muistanut vastausta, ja näin sen vahingossa vieruskaverin koepaperista. Kamppailin koko tunnin omantuntoni kanssa ja päädyin siihen, että olen rehellinen enkä kirjoita vastausta paperiini. Sanan muistan kuitenkin ikuisesti.”
”KONSUKIEPRE, muistan vaikka unissani. Se muistisääntö auttaa aina, jos mietin ruotsin sivulauseen sanajärjestystä. Jag har studerat svenska många år, men jag inte har talat svenska eli konjuktio, subjekti, kieltosana, predikaatti.”
”Sain pitkästä venäjästä laudaturin ja stipendin. Nykyään osaan venäjäksi enää laulaa Minä soitan harmonikkaa ja Oi, kuusipuu.”
”Muistan, että venäjän verbit taipuvat joko ket-jut tai vit-jat ja erilaisten S-kirjainten nimiä olivat muun muassa kaalikeitto ja hämähäkki. 10 vuoden opiskelun jäljiltä muistin ylppäreissä tietysti nämä sekä kaiken maailman monikon datiivin ja instrumentaalin taivutukset. Sain venäjästä laudaturin ja stipendin mutta en ole varma, olisinko saanut silloinkaan venäjäksi tilattua olutta baarissa. Nykyään osaan venäjäksi enää laulaa Minä soitan harmonikkaa ja Oi, kuusipuu.”
”Muistan parhaiten sanat, joita en kokeessa muistanut. Enkun koe meni muuten hyvin, mutta kirjoitin sanan 'aviomies' ihan väärin muotoon 'hospent' enkä 'husband' niin kuin olisi pitänyt. Kyllä hävetti.”
”Muistan tarkalleen tämän elämänohjeen: Älkää koskaan väittäkö minulle, että teillä ei ole aikaa johonkin. On teillä.”
”Ranskanopettajamme oli hyvä mutta vaativa. Ranska on käyttämättömänä unohtunut melkein kokonaan, mutta muistan tarkalleen tämän elämänohjeen: 'Älkää koskaan väittäkö minulle, että teillä ei ole aikaa johonkin. On teillä.' Tuli muistoja mieleen, kun näin Putous-ohjelmassa Ansa Kynttilän.”
”Ranskasta jäi mieleen ensimmäinen säkeistö laulusta, jota ymmärtäväinen opettajamme antoi meidän kuunnella aina, kun väsytti eikä olisi jaksanut opiskella mitään (usein, siksi se jäikin mieleen). Se alkaa: Toutes les garcons et les filles de mon age se promenent dans le rue deux par deux. Todennäköisesti sitä ei kirjoiteta noin, mutta osaisin kyllä lausua sen.”
Maantietoa rimpsuina
”Opettaja opetti, että kourallinen kauroja loiskahti lumeen. Siitä muistaa väli-ilmansuunnat: koillinen, kaakko, lounas, luode.”
”Jos osallistuisin tietovisoihin, osaisin planeettojen järjestyksen.”
”Muistan litanioita, kuten an auf hinter in neben über vor schwissen saksan tunneilta sekä Merkurius, Venus, Maa, Mars, Jupiter, Saturnus, Uranus, Neptunus, Pluto maantiedon tunneilta. Saksan pronomineja en ole liiemmin hyödyntänyt, mutta osaan aina vastata kysymyksiin planeetoista ja siitä, mikä on lähinnä mitäkin planeettaa tai aurinkoa. Olisi hyvä tieto, jos osallistuisin tietovisoihin.”
”Jostain syystä mieleen iskostui alaluokilta rimpsu: Ob, Jenisei, Lena. En tosiaan tiedä, miksi muistan Venäjän jokien nimet ylivoimaisesti parhaiten maantiedon tunneilta. Ei ole ollut hirveästi käyttöä myöhemmässä elämässä, mutta ehkäpä pääsen vielä loistamaan Trivial Pursuitissa.”
Äidinkieli, äidinkielen ja muut taivutukset
”Meille opetettiin äidinkielen sijamuodot perheenä. Vähän asenteellinen sisältö mutta hyvä metodi, koska ne jäivät näin mieleen:
Nominatiivi on isä, perusäijä. Koira, kissa.
Genetiivi on äiti, ja äiti tietää perheessä aina, kenen mikäkin on. Koiran, kissan.
Essi Essiivi on perheen esiintyjä ja haluaa aina olla jonakin: koirana, kissana.
Paavo Partitiivi haluaa aina jotakin: koiraa, kissaa.
Transu Translatiivi taas haluaa aina tulla joksikin muuksi: koiraksi, kissaksi.”
”Aina kun minun pitää miettiä, missä kohdassa jokin kirjain on aakkosjärjestyksessä, joudun laulamaan päässäni ala-asteella opitun aakkoslaulun: aa bee cee dee ee äf gee… En pysty muistamaan aakkosia ilman sitä ärsyttävää melodiaa.”
”Vuosikymmeniin en ole komitatiivia tarvinnut, mutta kyllä sillä voi ehkä joskus päteä, kun istuu iltaa YSTÄVINEEN.”
”Meille opetettiin sijamuodot tällä litanialla: genen essinä partia translaksi inessä elasta illaan adella ablalta allalle abetta komineen instruin.
Genen on genetiivi, translaksi translatiivi, adella adessiivi ja niin edelleen. Luettelo on siitä nerokas, että se kertoo paitsi taivutusmuodon nimen myös sen, miten se taipuu. Vuosikymmeniin en ole komitatiivia tarvinnut, mutta kyllä sillä voi ehkä joskus päteä, kun istuu iltaa YSTÄVINEEN.”
Pitkää matematiikkaa (hyvin lyhyesti)
”Sen muistan, että on olemassa jokin, jota hypotenuusaksi kutsutaan.”
”Kirjoitin laajasta matikasta ällän enkä muista ainuttakaan matemaattista kaavaa. En yhtäkään.”
”A toiseen + B toiseen = C toiseen. Liittyi kolmioihin jotenkin.”
Mitä koulussa opetettua sinä et unohda ikinä? Kerro alla kommenttikentässä meille muillekin muistin virkistykseksi!
