Lapsen on saatava olla ujo, sanoo kasvatustieteen emeritusprofessori Kari Uusikylä. Hän toivoo, että koulussa ymmärrettäisiin nykyistä paremmin myös se, että pojat vain kypsyvät tyttöjä myöhemmin, kiltteys on hieno piirre ja pänttääminen on edelleen tärkeää.
Itseohjautuvuus ja ilmiöoppiminen, monimuotoiset oppimisen tilat ja oppilaiden oma aktiivisuus. Ne ovat tämän päivän koululaisten arkea ja usein ihan hyviä juttuja, sanoo kasvatustieteen emeritusprofessori Kari Uusikylä. Mutta vauhtisokeus on hänestä pelottavaa.
”Maailma on muuttunut ja vanhaan kouluun ei ole paluuta, ja hyvä niin – se oli monesti liian ankara. Nyt vain välillä ajatellaan jonkin uutena pidetyn asian ratkaisevan kaiken eikä malteta katsoa, mikä vanhassa on hyvää”, Uusikylä sanoo.
”Lapset tarvitsevat koulussa ja kasvatuksessa ennen kaikkea turvallisuuden tunnetta.”
”Perusasiat eivät ole muuttuneet mihinkään: lapset tarvitsevat koulussa ja kasvatuksessa ennen kaikkea turvallisuuden tunnetta.”
Osalle oppilaista nykykoulu sopii paremmin, mutta joidenkin puolesta Kari Uusikylää pelottaa. Hän toivoo, että seuraavia asioita ei unohdettaisi vaan ne otettaisiin nykyistä paremmin koulussa huomioon:
1. Lapsen on saatava olla ujo
”Ujot lapset leimautuvat helposti väärin. Kun opettajat vaihtuvat ja ryhmäkoot ovat suuria, ujot lapset eivät välttämättä tule näkyviksi muille.
Hyvinä tyyppeinä pidetään niitä, jotka ovat ulospäinsuuntautuneita ja vaihtuvissa oppimisen tiloissa ja suurissa oppilasryhmissä kuin kotonaan. Lapsi ei kuitenkaan voi muuttaa sitä perusominaisuuttaan, että on ujo.
”Ujous on aivan yhtä arvokas luonteenpiirre kuin reippaus. Ujon lapsen täytyy saada tuntea, että häntä tuetaan ja rohkaistaan mutta myös koko ajan arvostetaan.”
Koulun pitäisi arvostaa ja ottaa enemmän huomioon myös ujoja lapsia, rohkaista heitä mutta antaa heille aikaa. On tärkeä, että lapsi aistii, että opettaja huomaa hänet, välittää ja haluaa hänen parastaan.
Tämä on itsestään selvää, mutta sanon silti: vanhempien on ymmärrettävä, että ujous on aivan yhtä arvokas luonteenpiirre kuin reippaus. Ujon lapsen täytyy saada tuntea, että häntä tuetaan ja rohkaistaan mutta myös koko ajan arvostetaan.”
2. Pojat tarvitsevat kasvurauhan
”Koulukeskusteluissa ollaan huolissaan siitä, että pojat pärjäävät tyttöjä huonommin. On puhuttu paljon poikien toiminnallisuudesta ja tekemällä oppimisesta ja muokattu opetussuunnitelmaakin niin, että se sopisi erityisesti pojille.
Keskusteluissa on minusta usein unohdettu lapsen kasvun rytmi eli se, että pojat kypsyvät tyttöjä hitaammin. Kunhan pojat saavat kasvurauhan, he kasvavat ja parantavat koulunumeroitaan sitten.
”Poikien myöhemmästä kypsymisestä voi tulla ongelma silloin, jos koulutodistukset alkavat yhä enemmän vaikuttaa myöhempiin valintoihin kuten yliopistoon pääsyyn.”
Ei ole ongelma, että tytöt menevät edelle ja pojat kirivät myöhemmin. Ongelma siitä voi tulla silloin, jos koulutodistukset alkavat yhä enemmän vaikuttaa myöhempiin valintoihin kuten yliopistoon pääsyyn.
Suuri yhteiskunnallinen ongelma sen sijaan on, että osa nuorista miehistä kertakaikkiaan tippuu kelkasta. Viime vuosien kehitystä on ollut, että varsinkin Itä- ja Pohjois-Suomessa poikien oppimistulokset ovat romahtaneet. Tulevaisuudenusko ja -näkymät ovat Suomessa valitettavasti jakautuneet hyvin eri tavoin eri puolilla maata.”
3. Kiltteys on hienoa, myös pojissa
”Poikakulttuuriin kuuluu, että ei minua sattunut ja ei tässä mitään pänttääjiä olla. Poikien kasvattajien kannattaa olla tarkkana tämän asian kanssa.
Myös poikaan saa sattua ja poikaa pitää lohduttaa. Myös pojassa kiltteys on upea piirre. On hienoa, jos poika on hellä, tunteellinen, hyväkäytöksinen ja empaattinen.
”Pojat on poikia -ajatus jotenkin kummallisesti oikeuttaa, että vähän saa poikaporukassa töniä ja ei pojan niin tarvitse koulun eteen töitä jaksaa tehdä.”
Pojat on poikia -ajatus jotenkin kummallisesti oikeuttaa vaikka sitä, että vähän saa poikaporukassa kiusata tai töniä ja ei sitä nyt pojan niin tarvitse koulun eteen töitä jaksaa tehdä. Minusta fiksu kasvattaja kasvattaa tyttöjä ja poikia samojen periaatteiden mukaan.”
4. On opittava tekemään töitä
”Välillä tuntuu, että koulukeskusteluissa puhutaan paljon modernista oppimisympäristöstä ja digistä mutta unohdetaan, että olivat puitteet ja välineet mitkä hyvänsä, oppilaiden tärkeä tehtävä on oppia tekemään työtä.
”Pänttääminen-sanaa halveksitaan ihan turhaan, sehän tarkoittaa työntekoa ja ahkeruutta.”
Pänttääminen-sanaa halveksitaan ihan turhaan, sehän tarkoittaa työntekoa ja ahkeruutta. On valtavasti asioita, jotka on opeteltava ahkerasti ja vanhanaikaisesti pänttäämällä, muuten ei vaikka kertotauluja tai epäsäännöllisiä verbejä opi. Silpputieto tai taito osata etsiä yksittäisiä tietoja ei ikinä korvaa sivistystä.
Jos lapsi pärjää koulussa, siitä saa tietysti iloita. Silti minusta voisi ennemmin palkita lasta ahkeruudesta ja työnteosta ylipäätään kuin maksaa kymmenen euroa kiitettävästä numerosta. Myös koulussa on hyvä huomioida oppilaita, jotka yrittävät kovasti.”
