
Alpo ”Aikka” Hakalasta tuli 1970-luvun lopulla ihailtu rockabilly-muusikko Teddy Guitar. Nyt tuo elämä on takana. Hoivakodissa oleva mies on lähimmille silti yhä sama, rakas Alpo.
Ilkka Noranta, 64, Alpon ystävä ja Teddy & the Tigersin entinen roudari:
”Tapasimme Alpon kanssa ensimmäisen kerran, kun pyysin hänen bändiään soittamaan koulun bileisiin. Kävimme siihen aikaan molemmat lukiota Keravan yhteiskoulussa. Alpo oli jo silloin taitava kitaristi. Voin tunnustaa, että olin Alpon ihailija.
Vuonna 1977 bändi vaihtoi nimensä Teddy & the Tigersiksi ja alkoi soittaa rock’n’rollia ja rockabillya. Poikien ensimmäinen keikka-auto oli tyylikkäästi De Soto Diplomat -siipiauto. Vähän myöhemmin he vuokrasivat kamoilleen Volkkarin dieselpakettiauton ja kysyivät, olisiko minulla aikaa lähteä kuskiksi. Olihan minulla, opiskelijalla. Olin kuskina ja roudarina melkein kaikilla heidän keikoillaan.
/kodinkuvalehti.fi/s3fs-public/wysiwyg_images/aikka.jpg?itok=ceW4ni-6)
Bändin menestys oli huimaa. Pojat soittivat nuorisoseurantaloilla ja muissa pienissä paikoissa. Porukkaa oli enemmän kuin olisi saanut sisälle ottaa, kellohametyttöjä ja poikia baseball-rotseissa.
”Ensimmäisen akustisen keikkansa Alpo soitti häissäni.”
Rockabilly-kauden jälkeen Alpo perusti bluestyylisen Bad Sign -bändin. Ajoin heidänkin keikkabussiaan, vaihdoin kitaroihin kieliä, roudasin äänentoistolaitteita ja välillä hoidin miksauksen ja valotkin. Varsinainen työni oli veturinkuljettajana, mutta järjestin työvuorojani niin, että pääsin keikoillekin. Nuorena jaksoi.
Vietimme Alpon kanssa paljon aikaa yhdessä ja keskustelimme musiikista. Kuuntelimme ZZ Topia ja Tom Waitsia.
Ensimmäisen akustisen keikkansa Alpo soitti pääsiäislauantaina 21. huhtikuuta 1984. Päivämäärä on varma, sillä se tapahtui häissäni.
Puhelu tuli juuri, kun olimme menossa keikalle: Alpo oli saanut vakavan aivoinfarktin.
Toukokuisena lauantaina 2013 bändilläni H.I.P:llä oli keikka Keravalla. Olimme sopineet, että Alpo tulisi meitä katsomaan. Se olisi ollut ensimmäinen kerta, kun hän olisi nähnyt minut soittamassa.
En muista, ottiko minuun yhteyttä Alpon vaimo Sini vai hänen tyttärensä Minttu, mutta puhelu tuli juuri, kun olimme menossa keikalle: Alpo oli saanut vakavan aivoinfarktin. Tiistaina hänen luonaan oli käynyt joku kylässä, ja kaikki oli ollut kunnossa. Perjantaina hänet oli löydetty huoneistostaan tajuttomana. Liuotushoitoa ei enää voinut aloittaa.
Olihan se hurjaa mennä katsomaan häntä sairaalaan. Alpo pystyi silloin vielä puhumaan jollain tasolla, mutta ulos tuli vain voimasanoja. Puhe tuntui aluksi palaavan, mutta ei tullut entiselleen.
Hoivakodissa kävin hänen luonaan vanhojen bändikavereiden seurassa, mutta tosi paljon myös Mintun kanssa. Minttu on kummityttöni, ja otin tavakseni kysellä hänen kuulumisensa vasta, kun olimme päässeet Alpon luo. Alpo sai näin kuulla ne samalla kertaa.
”Rehellisesti sanottuna ovathan ne raskaita tapaamisia.”
Kaatumisensa jälkeen Alpo on pystynyt kommunikoimaan enää ilmeillä ja koskettamalla. Mieluiten kävisin hänen luonaan yhdessä Sinin ja Mintun kanssa, mutta vierailulle saa nyt pandemiarajoituksen vuoksi mennä yksi ihminen kerrallaan.
Rehellisesti sanottuna ovathan ne raskaita tapaamisia. Ystävyytemme on kuitenkin niin pitkäaikaista, että ei sitä tässä kohtaa katkaista.
”On tullut mieleen, että pitäisi tehdä rouvan kanssa juridinen sopimus sen varalle, että toiselle meistä sattuu jotain.”
Alpon tilanne on saanut minut ajattelemaan omaakin varautumistani. On tullut mieleen, että pitäisi tehdä rouvan kanssa juridinen sopimus sen varalle, että toiselle meistä sattuu jotain eikä hän enää pysty hoitamaan asioitaan.
Vuosi sitten olin bändini kanssa keikalla keravalaisessa baarissa. Kitaristimme vaimo kuvasi, kun soitimme rokkiversion Ray Charlesin biisistä That’s What I Said. Näytin videon Alpolle kännykästäni.
Lopultakin kaikkien vuosien jälkeen hän näki minut soittamassa. Hän taputti minua olalle.”
Alpon vierellä pysyneitä ihmisiä ovat myös Alpon tytär Minttu, ex-vaimo Sini ja pitkäaikainen ystävä ja fani Timo. Lue Alpon ja heidän tarinansa Kodin Kuvalehdestä 7/2021. Tilaajana voit lukea jutun myös digilehdestä.